Mitä tehdä Meksikonlahden öljyvuodolle - polttaa ja peittää?
Sukellusveneet eivät ole onnistuneet tukkimaan vedenalaista öljyvuotoa Meksikonlahdella. Nyt vuotokohdan päälle suunnitellaan teräskupua, ja öljylautta aiotaan mahdollisesti polttaa.
Murto-osa 75 000 neliökilometrin laajuisesta öljylautasta, jonka ei haluta saavuttavan rannikkoa. Kuva Gerald Herbert / AP / Lehtikuva
Öljylautta Meksikonlahdella on kasvanut 75 000 neliökilometrin laajuiseksi. Samalla merenpohjassa oleva lähde vuotaa 190 000 litran päivätahdilla öljyä mereen. Onnettomuutta voidaan kohta alkaa verrata vuonna 1989 sattuneeseen Exxon Valdez -tankkerin karilleajoon, jossa mereen pääsi öljyä arviolta noin 40 miljoonaa litraa.
”Jos lähdettä ei saada tukittua, tästä voi hyvinkin tulla Yhdysvaltojen yksi merkittävimmistä öljyonnettomuuksista”, sanoo Yhdysvaltojen rannikkovartioston kontra-amiraali Mary Landry.
450 tonnin painoisen venttiilin asentaminen vuotolähteen päälle ei ole onnistunut. Tuloksettomat yritykset ovat maksaneet noin miljoona dollaria päivässä. Nyt harkitaan vaihtoehtoisia keinoja.
Öljyonnettomuuden siivoamisesta on vastuussa uponneen porauslautan vuokraaja, British Petroleum. Yhtiön insinöörit rakentavat paraikaa jättimäistä teräskupua, joka asetettaisiin vuodon päälle.
”Sen sijaan, että öljy vuotaisi veteen, se valuisi tähän rakennelmaan, josta se voitaisiin pumpata pois”, kertoo Yhdysvaltojen rannikkovartioston tiedottaja Prentice Danner.
Kupua alettiin rakentaa vasta äskettäin, sen valmistumiseen menee arviolta noin kaksi viikkoa. Dannerin mukaan tällaisen keinon käyttäminen olisi ensimmäinen kerta öljyonnettomuuksien historiassa.
Asiantuntijoiden mukaan kupu on parempi keino kuin painetta vähentävät öljynottoaukot lähteeseen. BP:ltä kerrotaan, että uudet poraukset kestäisivät noin kolme kuukautta. Niitä pidetään, jos ei viimeisenä, niin ainakin todella hitaana vaihtoehtona.
Öljyn polttaminen merenpinnalla riskialtista, ehkä tehotonta
Rannikkovartioston kontra-amiraali Mary Landry kertoo, että öljylautan kontrolloitua polttamista suunnitellaan tälle päivälle, kun lautta on vielä kaukana rannikolta. Henkilöstö koettaa varmistaa, että ihmiset ja muut porauslautat saadaan suojattua.
Louisianan yliopiston ympäristötieteiden emeritusprofessori Ed Overton pitää öljyn polttamista vaikeana, vaikka polttaminen tapahtuu puomein rajatun alueen sisällä. Operaatio vaatii toimiakseen optimaaliset olosuhteet.
”Se voisi toimia rauhallisilla vesillä, suojatuilla alueilla, joilla ei tuule. Kun ollaan merellä aaltojen ja virtojen keskellä, tehtävä ei ole helppo.”
Yhdysvaltojen sää- ja valtamerentutkimusorganisaation, NOAA:n mukaan linnut ja nisäkkäät onnistuvat mitä todennäköisimmin pakenemaan palon alta. Viraston mukaan öljypalosta nouseva savu saattaa häiritä lintujen suuntavaistoa, mutta niiden on silti riskialttiimpaa altistua vedessä olevalle öljylle.
Teknistä apua öljyonnettomuuksissa tarjoavan ITOPF – järjestön mukaan savu aiheuttaa ongelmia myös maalla. Etelä-Afrikassa saatiin esimerkki öljyn palamisesta vuonna 1983. Castillo De Bellver tankkerin tulipalo aiheutti 80 kilometrin päähän sisämaahan öljyistä sadetta, joka saastutti maatiloja ja eläimiä. Suurin osa jäämistä huuhtoutui jälkeenpäin kuitenkin pois.
Järjestön mukaan savun polttamisesta saattaa syntyä myös toffeemaisia jäänteitä, jotka voivat vajota merenpohjaan tai ajautua rantaan. Kummassakin tapauksessa luonnolle ja eläimille myrkyllisiä aineksia olisi vaikea poistaa.
Etelä-Koreassa kokeiltiin vuonna 1983 Honam Jade -tankkerista vuotaneen raakaöljyn polttamista, minkä tuloksena sankkaa jäänneainetta vajosi merenpohjaan ja saastutti muun muassa simpukoiden kasvualustaa.
Öljyn luonnollinen hajottaminen vaikeaa
Öljy hajoaa ajan myötä yksinkertaisiksi yhdisteiksi, kuten hiilidioksidiksi, vedeksi tai biomassaksi.
Ajatus luonnollisen hajoamisen kiihdyttämisestä on kiinnostava, mutta käytännössä sen käyttäminen on rajoittunutta. Puhdistukseen käytettävät ainekset, mikro-organismit ja bakteerit, vaikuttaisivat esimerkiksi todennäköisesti ennemmin mereen kuin öljyyn.
Luonnollinen hajoaminen olisi kiihdytettynäkin liian hidasta estääkseen öljyn kulkeutumisen rantaan. Biopuhdistuksen tehoamisesta maallakaan olevaan öljyyn ei ole saatu konkreettisia todisteita.
Lähteet AP, AFP, New York Times, NOAA.gov(pdf), ITOPF.com
Aiheesta lisää
Exxon Valdez ja väärä arvio: Öljykatastrofin jäljet eivät kadonneetkaan (Suomenkuvalehti.fi 19.1.2010)