Malesialaiskoneen ampuminen: Venäjän osallisuus näyttää entistä selvemmältä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hollantilaisen tutkintaryhmän ensimmäiset jäsenet saapuivat maanantaina Itä-Ukrainan Toreziin. Heidän tarkoituksenaan on tunnistaa viime viikolla alas ammutun malesialaisen matkustajakoneen uhreja.

Alueelle oli matkalla myös malesialaisia poliiseja, kaksi saksalaista tutkijaa ja muita kansainvälisiä tutkijaryhmiä. Samaan aikaan Ukrainan armeija kiihdytti hyökkäystään kapinallisia vastaan Donetskin kaupungissa ja esimerkiksi kaupungin pääaseman ympäristössä käytiin kiivaita taisteluita.

Kapinallisten edustajat vakuuttivat maanantaina, että he auttavat parhaansa mukaan tutkijoita ja lähettävät alueelta löydetyt ruumiit eteenpäin heidän neuvojensa mukaan. Kapinalliset ovat varastoineet kaikkiaan 196 ihmisen ruumiit junan kylmäkuljetusvaunuihin, joka odottivat maanantaina lähtölupaa Torezin asemalta.

 

Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin putosi viime torstaina Venäjän-mielisten kapinallisten hallussa olevalle alueelle Donetskin itäpuolelle noin 40 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä saivat surmansa.

Kansainvälisten pelisääntöjen mukaan Ukrainan pitäisi johtaa lentoturman tutkintaa. Pääministeri Arseni Jatšenjuk on kuitenkin valmis luovuttamaan vetovastuun Hollannille, sillä uhreista 193 oli hollantilaisia.

Tutkinnasta odotetaan poikkeuksellisen vaikeaa. Turmakoneen osat ovat levällään sota-alueella. Ukrainan hallitus ei pysty takaamaan tutkijoiden turvallisuutta, vaikka presidentti Petro Porošenko määräsi maanantaina tulitauon 40 kilometrin säteelle turmapaikan ympärille.

Hollannin pääministeri Mark Rutte vakuutti käyttävänsä kaikkia mahdollisia poliittisia ja taloudellisia painostuskeinoja tutkimusten edistämiseksi. Hänen mukaansa Hollanti on valmis vastaanottamaan kaikki lentoturman uhrit tunnistamista varten.

Ukrainan hallitus ja länsimaat syyttävät iskusta Venäjän aseistamia kapinallisia. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan turman aiheutti ohjus, joka ammuttiin Itä-Ukrainan separatistien hallitsemalta alueelta.

Amerikkalaiset uskovat, että separatistit ja heidän apunaan olevat venäläiset pudottivat malesialaiskoneen maasta laukaistavalla venäläisellä Buk 21 -ilmatorjuntaohjuksella Torezin kaupungin lähistöltä. Ohjusjärjestelmä oli todennäköisesti tuotu Venäjän rajan takaa ja se kuljetettiin takaisin iskun jälkeen.

Pääministeri Jatšenjuk kertoi maanantaina, että Ukrainan hallituksella on hallussaan valokuvia kapinallisten hallussa olevista ohjusten laukaisualustoista. Hänen mukaansa Ukrainan armeijalla ei ole käytössään vastaavanlaista kalustoa alueella.

Ukrainan tiedustelupalvelun (SBU) johtajan Valentyn Nalyvaitšenkon mukaan tiedustelupalvelulla on todisteita siitä, että ohjuspatteri ja sen miehistö tuotiin Itä-Ukrainaan Venäjän puolelta.

 

SBU:n mukaan separatistit yrittivät aluksi hävittää malesialaiskoneen mustat laatikot Venäjän käskystä.

SBU julkisti maanantaina salaa nauhoittamansa puhelinkeskustelun, jossa niin sanotun Vostok-pataljoonan komentaja Oleksandr Hodakovski vaati viime torstaina 17. heinäkuuta, että mustat laatikot toimitetaan Moskovaan.

”Ota kaikki mitä löydät, jotta ulkopuoliset eivät saa niitä. Kukaan joka tulee Etyjistä tai muualta… Moskovaa kiinnostaa, missä laatikot ovat… mikä niiden kohtalo on. He haluavat laatikot itselleen”, Hodakovski sanoo nauhalla.

Sunnuntaina kapinalliset lopulta myönsivät, että mustat laatikot ovat heidän hallussaan Donetskissa, ja lupasivat luovuttaa ne tutkijoille. Asiantuntijoiden mukaan niistä ei ole tässä tapauksessa välttämättä juuri hyötyä tutkinnassa, sillä ne ovat tallentaneet koneen tapahtumista tietoa vain yllättävään ohjusiskuun asti.

Ukrainan tiedustelupalvelu SBU on julkistanut myös muita salaa nauhoitettuja puhelintallenteita, joiden perusteella koneen ampuivat alas kapinallisten joukoissa taistelevat venäläiset kasakat. Kapinallisten syyllisyyteen viittaa myös kapinajohtaja Igor Girkinin Facebookia vastaavalla venäläisellä Vkontakte-sivustolla julkistama merkintä, jossa hän rehvastelee koneen pudottamisella.

Girkin luuli konetta aluksi Ukrainan armeijan kuljetuskoneeksi. Merkintä Vkontakten sivustolta poistettiin, kun kone paljastui matkustajakoneeksi. Monet venäläiset tiedotusvälineet ehtivät kuitenkin siteerata sitä.

Yhdysvallat vaatii, että Venäjän on kannettava vastuunsa tragedian tutkinnassa. ”Tämä on kriittinen hetki Venäjälle. Heidän on vaikutettava julkisesti tutkinnan etenemiseen, ja tehtävä kaikkensa yhteistyön edistämiseksi, ulkoministeri John Kerry sanoi sunnuntaina CNN:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Venäjältä on tuotu Itä-Ukrainaan kuukauden aikana 150 panssari- ja miehistönkuljetusvaunua sekä muita aseita ja taistelijoita.

 

Venäjä ja sen tukemat separatistit ovat syyttäneet tapahtumasta Ukrainan hallitusta ja yrittäneet kaikin mahdollisin tavoin viivyttää tutkinnan aloittamista.

Venäjä kiisti maanantaina toimittaneensa Buk-ohjusjärjestelmiä Ukrainan separatisteille.

Puolustusministeriön venäläiset eivät havainneet viime torstaina minkäänlaisia ohjuksia myöskään malesialaiskoneen lentoreitin lähellä. Ministeriö väitti samalla, että ukrainalainen sotilaskone olisi lentänyt vain 3–5 kilometrin päässä malesialaiskonetta ennen kuin se ammuttiin alas.

Kansainvälisen paineen kasvaessa presidentti Vladimir Putinin puheisiin on tullut sovittelevampi sävy. Tuoreimmassa lausunnossaan hän luonnehtii tapausta tragediaksi ja vetoaa sotiviin osapuoliin, jotta kansainväliset tutkijat voivat toimia rauhassa. Samalla hän varoitti muita maita käyttämästä turmaa poliittisten etujensa ajamiseen

Putin vaati paikalle YK:n kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n alaista asiantuntijaryhmää, jota myös monet länsimaat kannattavat.

Luottamus Putinin puheisiin on kuitenkin mennyt, sillä hän antoi kesäkuussa varovaista tukea presidentti Porošenkon rauhansuunnitelmalle mutta jatkoi silti tukeaan kapinallisille.

Venäjä on kiristänyt Ukrainaa myös kaasun hinnalla, ja Ukraina on jättänyt vastaavasti kaasulaskunsa maksamatta.

 

Länsimaiden ja Venäjän suhteet kiristyivät uudelleen viime viikolla jo ennen koneen alasampumista, kun Venäjä toi lisää joukkoja Ukrainan-vastaiselle rajalle. Samaan aikaan Venäjän hallituksen valvomat tiedotusvälineet kovensivat propagandasotaansa Ukrainaa vastaan.

Putinin läheisiin neuvonantajiin kuuluva Sergei Glazjev haukkui Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa Porošenkon natsiksi, jonka hallitus pommittaa omia kansalaisiaan. Hänen mukaansa Venäjä ei tunnusta Porošenkoa Ukrainan lailliseksi johtajaksi.

Porošenko on toivonut länneltä voimakkaampia toimia ja esitellyt vaatimustensa tueksi todisteita Venäjän sotilaallisesta tuesta kapinallisille.

Yhdysvallat laajensi viime viikolla pakotelistaansa koskemaan Putinin lähipiirin yhtiöitä, muun muassa valtiollista öljyjättiä Rosneftia, joka tekee yhteistyötä amerikkalaisen Exxonin kanssa Pohjoisella jäämerellä.

Listalle nostettiin myös kaksi suurta pankkia, VEB ja Gazprombank, maakaasun tuottaja Novatek sekä kahdeksan aseyhtiötä. Yritysten varoja ei jäädytetä, mutta niiden kanssa ei tehdä uusia sopimuksia eikä niille myönnetä pitkäaikaista rahoitusta.

Pakotteilla uskotaan olevan myös epäsuoria vaikutuksia myös muiden venäläisyhtiöiden toimintaan. Kansainväliset sijoittajat ovat varuillaan, joten myös myös pakotelistan ulkopuolelle jätettyjen yritysten on vaikea saada rahoitusta länsimaiden pankeista.

EU ei ole ollut toistaiseksi valmis yhtä tiukkoihin vastatoimiin muun muassa Italian, Ranskan ja Saksan vastustuksen vuoksi.

Malesialaiskoneen turman jälkeen EU:n suhtautuminen Venäjään on kuitenkin koventunut, ja uusia pakotteita saattaa olla luvassa jo tiistaina, kun EU-maiden ulkoministerit tapaavat Brysselissä. Pakotekysymyksessä tiukkaa linjaa ajavan Britannian mukaan myös Ranska ja Saksa ovat kääntymässä niiden kannalle.

Viime viikon huippukokouksessaan EU päätti lopettaa Euroopan kehityspankin ja Euroopan investointipankin rahoituksen venäläisille infrastruktuurihankkeille. Suomi oli yksi kokouksen jarrumiehistä torjumalla suunnitelmat yhteisten raja-asemien kehittämiseen liittyvistä pakotteista. Hankkeiden jäädyttäminen olisi merkinnyt Suomelle parisadan miljoonan euron tukipotin menetystä.

 

Juttu julkaistu 21.7. klo 16.15, juttua muokattu klo 17.18: juttuun lisätty Venäjän puolustusministeriön kanta.

 

Aiheesta lisää:

1. Puhetta riittää joukkomurhan tutkinnasta – kaikki tämä tapahtuu keskellä Eurooppaa (Suomenkuvalehti.fi 20.7.2014)
2. Jopa sata matkustajakonetta päivässä ylitti sotatoimialueen (Suomenkuvalehti.fi 18.7.2014)
3. Ukrainan tiedustelupalvelun salakuuntelunauha sanasta sanaan – viittaa kapinallisten syyllisyyteen (Suomenkuvalehti.fi 18.7.2014)
4. Matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa – ketkä ovat syyllisiä? (Suomenkuvalehti.fi 17.7.2014)