MH17:n tuho: Jopa sata matkustajakonetta päivässä ylitti sotatoimialueen
Ukrainan lentoturmasta vaaditaan kansainvälistä tutkintaa.
Suuri sekaannus ympäröi vielä perjantaina aamupäivällä malesialaisen matkustajakoneen, lentovuoron MH17, tuhoa.
Ukrainan sotilaallisen konfliktin välittömät osapuolet, Ukrainan hallitus ja venäläismieliset separatistit, syyttelivät toisiaan Boeing 777-200ER:n koneen alasampumisesta ja 298 koneessa olleen ihmisen kuolemasta.
Lentoyhtiöt yrittivät selitellä, lensivätkö ne ja miksi lensivät sotatoimialueen yläpuolella tai yleensä Ukrainan ilmatilassa, ja maailman poliittiset johtajat vaativat turmasta kansainvälistä tutkintaa, joka järjestettäisiin YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n toimesta.
Syyllisten etsintä tuskin tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia. Uutistoimistotietojen mukaan Yhdysvaltain ilmavalvonta seurasi tapahtumien kulkua ja näki ohjuksen lähestyvän tuhoon tuomittua matkustajakonetta.
Tällainen seurantajärjestelmä pystyneen myös hyvin tarkasti määrittelemään, mistä ohjus, todennäköisesti venäläisvalmisteinen Buk, oli laukaistu. Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat Ukrainan itäisimmät tai Venäjän läntisimmät osat.
Kone lensi ohjuksen osuessa lentopinnalla 330 eli 33 000 jalan (noin 10 km) korkeudessa. Se on hyvin tavanomainen lentokorkeus pitkän matkan lennon alkuvaiheissa, jolloin koneessa on vielä paljon polttoainetta ja se on painava. Ylemmäs voidaan nousta vasta kun riittävästi kerosiinia on poltettu.
Muodollisesti ottaen MH17 ei rikkonut ilmatilarajoituksia. Ukrainan viranomaiset olivat sulkeneet sotatoimien vuoksi maan itäisten osien ilmatilan eli Dnepropetrovskin lentotiedotusalueen, mutta vain lentopinnalle 320 saakka. Malesialaiskone lensi siis 300 metriä tätä rajaa korkeammalla.
Kukaan ei kuitenkaan osaa luotettavasti selittää, miksi lentäminen lentopinnan 320 alapuolella on vaarallista, mutta sitä korkeammalla yhtäkkiä ihan turvallista. Uhkana noilla korkeuksilla sotatoimialueilla ovat nimenomaan järeät ilmatorjuntaohjukset. Ne on tarkoitettu ampumaan alas korkealla lentäviä sotilaskoneita ja ne nousevat helposti jopa 20 kilometrin korkeuteen.
Malesialaisyhtiö MAS turvautui perjantaina todella sekaviin selityksiin.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan yhtiö ilmoitti koneensa lentäneen reittiä, jonka ICAO oli aiemmin julistanut turvalliseksi. Lisäksi myös IATA on MAS:n mukaan ilmoittanut, ettei MH17:n käyttämässä ilmatilassa ollut voimassa rajoituksia.
Eri maiden ilmailuviranomaisten yhteistyöelin ICAO ja lentoyhtiöiden kansainvälinen lobbausjärjestö IATA ovat kuitenkin organisaatioita, joilla ei ole mitään tekemistä kansallisten ilmatilarajoitusten kanssa. Niistä päättää kansallinen viranomainen, Suomessa Trafi, ja niistä tiedotetaan ilmatilan käyttäjille ns. Notam-sanomilla. Suomessa lentotiedotuspalvelua Notameineen pyörittää Finavia.
Euroopassa rajoitusten tiedottamisessa auttaa ylikansallinen lennonjohtojärjestö Eurocontrol. Sen mukaan Ukrainan ilmailuviranomainen sulki turman jälkeen Dnepropetrovskin lentotiedotusalueen ilmatilan kokonaan kunnes toisin tiedotetaan.
Näin ollen Eurocontrol ei toistaiseksi myöskään hyväksy lentosuunnitelmia, jotka edellyttäisivät lentämistä tähän ilmatilan osaan.
MAS ei kuitenkaan ole ainoa lentoyhtiö, joka säästi polttoainekustannuksissa oikaisemalla itäisen Ukrainan sotatoimialueen yli.
Lentoja GPS-järjestelmän avulla reaaliajassa seuraavan ruotsalaisen Flightradar24-sivuston toinen perustaja Mikael Robertsson kertoi Bloombergille, että alueen yli lensi ennen turmaa jopa sata matkustajakonetta päivässä. Ennen Ukrainan kriisiä määrä oli 300–400.
Samainen sivusto johti myös Finnairin kömpelön sumutusyrityksen paljastumiseen.
Yhtiön viestintä väitti pitkin torstai-iltaa, etteivät Finnairin koneet ole enää pitkään aikaan lentäneet lainkaan Ukrainan ilmatilassa.
Kyselijät näkivät kuitenkin Flightradarin sivustolta useiden Finnairin koneiden taivaltavan pitkin päivää yli Ukrainan, ei tosin itäisten vaan rauhallisempien länsiosien. Viimeinen kone, vuoro AY1714 Rhodokselta Helsinkiin lensi Ukrainan yli kymmenen jälkeen illalla.
Finnair yritti ensin pitää kiinni väitteestään ja syytti Flightradaria teknillisistä puutteista. Kyseessä on kuitenkin hyvin luotettava sivusto, jonka seurantaa viranomaisetkin hyödynsivät etsiessään turhaan viime keväänä kadonnutta malesialaista matkustajakonetta.
Puoliltaöin hämäysten tie todettiin loppuun kuljetuksi, ja Finnair myönsi tiedotteella jakaneensa harhaanjohtavaa tietoa. Yhtiö on väistänyt huhtikuun alun jälkeen vain Krimiä ja muita kriisialueita mutta lentänyt läntisen Ukrainan yli eli alueella, jota ilmatilan rajoitukset eivät koske.
”Epätarkat kommentit” johtuivat operatiivisen johtajan Ville Ihon mukaan ”sisäisen tiedonvälityksemme valitettavasta epätarkkuudesta, mistä olemme äärettömän pahoillamme.”
Sisäisen tiedonvälityksen epätarkkuuksiin törmätään varmasti jatkossakin, jos yhtiö pitää kiinni nykyisestä viestintälinjastaan. Sen mukaan toimittajia ei hevin päästetä puhumaan suoraan yhtiön asiantuntijoiden kanssa. Tietoa jakaa vain viestintäosasto, jonka omassa asiantuntemuksessa on usein isoja puutteita.
ICAO saattaa tutkia tämänkin alasampumisen
Useiden lähteiden, muun muassa brittien yleisradioyhtiön BBC:n, mukaan MH17:n lennontaltioimislaitteet eli ns. mustat laatikot on löydetty ja ainakin toinen niistä on toimitettu analysoitavaksi Moskovaan.
Venäjällä ei kuitenkaan ole mitään virallista tekemistä tutkinnan kanssa.
Normaalitilanteessa siitä vastaisivat tapahtumamaan eli Ukrainan viranomaiset. Tutkintaan osallistuisivat yleensä koneen rakentajamaan, tässä tapauksessa Yhdysvaltain, edustajat sekä asiantuntijoita maista, joiden kansalaisia kuoli onnettomuudessa. Tämä koskisi erityisesti Hollantia, sillä uhreista 154 oli hollantilaisia. Malesian kansalaisia oli 45 ja Australian 27.
Tilanne ei kuitenkaan ole normaali. Ehkä siitäkin syystä useissa maissa on vaadittu puolueetonta kansainvälistä tutkintaa, jonka organisoisi ICAO. Asia noussee esiin YK:n turvallisuusneuvoston erityisistunnossa myöhemmin perjantaina.
Tällaisesta tutkinnasta on ennakkotapauksiakin.
Niistä tunnetuimmassa neuvostoliittolainen hävittäjä ampui syyskuussa 1983 alas eteläkorealaisen Boeing 747-jumbokoneen Sahalinin saaren ilmatilassa. 269 ihmistä sai surmansa turmassa, joka osui kylmän sodan hyytävimpiin vaiheisiin. Neuvostoliitto väitti KAL007:n olleen vakoilukone.
Suomalaisen ICAO-virkamiehen Caj Frostellin johtama ICAO:n tutkintaryhmä totesi koneen joutuneen Neuvostoliiton ilmatilaan vahingossa. Tutkimusta haittasi pahoin se, ettei Neuvostoliitto suostunut pitkään aikaan luovuttamaan hallussaan ollutta materiaalia, muun muassa mustien laatikoiden tietoja.