USA ulos Syyriasta

Trumpin ilmoitus vetää amerikkalaisjoukot pois Syyriasta avaa tietä al-Assadin, Venäjän ja Iranin kolmiliiton voitolle.

Bashar al-Assad
Teksti
Hannu Pesonen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Vetäytyminen riippuu tietyistä ehdoista. Aikataulua ei ole, mutta sitoutuminen ei jatku loputtomiin”, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kiemurteli 6. tammikuuta tiedotustilaisuudessa Israelissa.

Boltonin epäkiitollisena tehtävänä oli selitellä Trumpin 19. joulukuuta tekemää yllätysilmoitusta, jonka mukaan Yhdysvallat vetää Syyriassa Isisiä vastaan taistelevat joukot pois ”heti” eli käytännössä kuukauden sisällä. Presidentti Trump ilmoitti asiasta Twitterissä.

Trump tviittasi Yhdysvaltain ottaneen ”historiallisen voiton” terroristijärjestö Isisistä. Hän oli jo vaalikampanjansa aikana luvannut kotiuttaa sotilaat, jotka presidentti Barack Obama lähetti tukemaan Isisiä vastaan taistelevia kurdijoukkoja.

Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Isisiä vastaan Syyriassa syksyllä 2014, ja vuotta myöhemmin amerikkalaisia erikoisjoukkoja lähetettiin Syyrian pohjoisosiin kurdien avuksi.

Sekä presidentti Trump että hänen hallintonsa ovat esittäneet poukkoilevia selityksiä siitä, mitä vetäytymispäätös oikein tarkoittaa. Trumpin tviitti on kuitenkin jo nyt kiepauttanut Syyrian sodan voimasuhteet uuteen asentoon.

Amerikkalaissotilaita on Syyriassa virallisesti vähän, vain 2 000. Heidän läsnäolonsa on kuitenkin ollut kurdeille tärkeä turvatakuu. Kaikki sodan osapuolet, Turkki, Syyrian hallitus ja sen liittolaiset Venäjä sekä Iran ovat varoneet ajautumista sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Nyt kaikki suunnittelevat uusia siirtoja sen perusteella, että pian amerikkalaiset lähtevät. Trump on taipunut hidastamaan joukkojen vetäytymisaikataulua muttei ainakaan toistaiseksi ole perumassa päätöstään.

Trump sai pikapäätöksestään sapiskaa Yhdysvaltain sotilasjohdolta, ulkopolitiikan asiantuntijoilta sekä oman republikaanipuolueensa vahvimpiin linjanvetäjiin kuuluvalta senaattorilta Lindsey Grahamilta.

Graham moitti Trumpin pettävän amerikkalaisten liittolaiset kurdit, vaarantavan ratkaisevassa vaiheessa olevan Isisin vastaisen taistelun sekä lujittavan Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten Venäjän sekä Iranin asemaa.

Qatarissa toimivan Lähi-idän tutkimuslaitoksen Arab Centre for Research and Policyn johtava ulkopolitiikan tutkija Marwan Kabalan menee al-Jazeera-uutiskanavan julkaisemassa arviossaan vielä pitemmälle: jos amerikkalaiset lähtevät, se muuttaa tilannetta Syyriassa yhtä rajusti kuin Venäjän liittyminen sotaan syyskuussa 2015.

Syyrian hallitus voittaa sodan, presidentti Bašar al-Assadin valtakausi jatkuu ja Isis pysyy yhä uhkana.

 

Yhdysvaltain Syyriassa olevan sodanjohdon mielestä Isis on ajettu nurkkaan mutta sitä ei ole lyöty.

Laajimmillaan Isisin omatekoinen kalifaatti kattoi kolmaosan Irakista ja puolet Syyriasta. Nyt äärijärjestön viimeiset taistelujoukot Syyriassa on tungettu muutaman kymmenen neliökilometrin alueelle Hajiniin lähelle Irakin rajaa.

Isisillä on silti Syyriassa ja Irakissa 20 000–30 000 sissitoimintaan siirtynyttä ja siviilien joukkoon kätkeytynyttä soturia, Yhdysvaltain sotilasjohto arvioi. Noin puolet heistä on Syyriassa valmiina täyttämään avautuvaa tyhjiötä, joukossa on myös suuri osa Isisin yhä vapaina olevista johtajista.

”Kukaan ei voi olla niin naiivi, että väittäisi tosissaan Isis-soturien katoavan. Niinpä pysymme alueella”, amerikkalainen diplomaatti Brett McGurk vakuutteli joulukuussa vain viikkoa ennen presidentin vetäytymistviittiä. McGurkin tehtävä oli pitää Isisin vastainen liittouma koossa, ja hän ilmoitti eroavansa samana päivänä kun Trump oli kertonut päätöksestään.

Seuraavana päivänä erostaan ilmoitti puolustusministeri Jim Mattis. Valkoisen talon kansliapäällikkö John Kelly taas jätti aiemman ilmoituksensa mukaisesti paikkansa vuoden lopussa.

 

Yhdysvaltojen sotilastukikohta Pohjois-Syyriassa. Maassa on noin 2 000 lähinnä erikoisjoukkojen sotilasta.
Yhdysvaltojen sotilastukikohta Pohjois-Syyriassa. Maassa on noin 2 000 lähinnä erikoisjoukkojen sotilasta. © afp / MVPhotos

John Bolton on vakuutellut liittolaisille, että Yhdysvallat vetää joukkonsa Syyriasta ”vähitellen” ja siten, että ne samaan aikaan jatkavat taistelua Isisin rippeitä vastaan.

On vaikea nähdä, miten strategia voisi toimia.

Amerikkalaisjoukkojen pääliittolainen sodassa Isisiä vastaan on SDF-asejärjestö, jonka selkärangan muodostavat Syyrian kurdien YPG-joukot.

Juuri kurdijoukot ovat taistelleet Trumpin nimiinsä ottamat ”historialliset voitot” Isisistä. Yhdysvallat on lähinnä neuvonut ja varustanut niitä sekä pommittanut Isisin asemia. Kurdit lukivat Twitteristä, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Syyriasta.

Käytännössä kurdit valvovat SDF:n nimissä nyt koko koillis-Syyriaa eli melkein kolmasosaa maan pinta-alasta. He ovat sodan kuluessa luoneet Turkin rajaa pitkin kulkevan itsehallintoalueensa Rojavan, joka toimii käytännössä itsenäisen valtion tavoin.

Kurdien sotilaallisen ja valtiollisen aseman lujittuminen on myrkkyä Turkille. Sillä on ollut Syyrian sodassa kaksi päätavoitetta: al-Assadin hallituksen kaataminen ja kurdialueiden itsehallintopyrkimyksien murskaaminen.

Turkki on alusta asti vastustanut Yhdysvaltain ja Syyrian kurdien sotilasyhteistyötä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mielestä YPG on vain huonosti naamioitu jatke Turkin kurdialueiden itsehallinnon puolesta taistelevalle PKK-järjestölle. Turkki on käynyt PKK:ta vastaan katkeraa sisällissotaa yli 30 vuotta.

Turkki tuki vuosina 2014–2016 lähes avoimesti Isisin yrityksiä vallata Syyrian kurdialueet ja teurastaa sen väestö. Terroristijärjestö sai hoitaa raha-, ase- ja miehistökuljetuksiaan Turkin rajan yli ja myydä valtaamiltaan alueilta salakuljettamaansa öljyä Turkkiin.

Viikkoa ennen Trumpin ilmoitusta Erdoğan uhkasi armeijan käynnistävän laajan hyökkäyksen koillis-Syyrian kurdialueille ”karkottaakseen ja tuhotakseen kaikki separatistiset terroristit”.

Trump kertoi joukkojen poisvedosta heti käytyään pitkän puhelun Erdoğanin kanssa.

Valkoisen talon lähteiden mukaan Erdoğan toisti puhelun aikana näkemyksensä, että Syyrian kurdit ovat terroristeja. Hän kysyi, miksi Yhdysvallat tukee heitä eikä Nato-liittolaistaan. Hän muistutti, että Isis oli lyöty ja jos siitä aiheutuisi jatkossa vaivaa, Syyrian pohjoisrajalla valmiina olevat Turkin joukot voisivat hoitaa ongelman amerikkalaisten puolesta.

 

Erdoğan on lähettänyt jo kahdesti turkkilaisjoukot Syyrian pohjoisosiin estämään kurdeja yhdistämästä ja laajentamasta itsehallintoalueitaan.

Kahdeksan kuukautta kestänyt hyökkäys 2016–2017 loi Turkin valvoman vyöhykkeen, joka estää kurdeja etenemästä pitemmälle länteen ja yhdistämästä läntisintä maakuntaansa Afrinia Rojavan itäosiin. Alkuvuonna 2018 Turkki taas valtasi kurdeilta ankarien ilmapommitusten jälkeen Afrinin kaupungin.

Turkin valtaamia alueita valvovat sen varustamat syyrialaiskapinalliset. Joukkoihin on värvätty runsaasti Isisistä ja muista ääri-islamilaisista asejärjestöistä loikanneita palkkasotureita.

Erdoğan uhkasi Afrinin valtauksen jälkeen, että Turkki häätää kurdit seuraavaksi Manbijin alueelta. Yhdysvaltain ja kurdijoukkojen yhteinen sodanjohtokeskus sijaitsee juuri Manbijissa. Erdoğan ei ole uskaltanut käynnistää hyökkäystä, joka voisi johtaa turkkilaisten ja amerikkalaisten sotilaiden suoriin yhteenottoihin.

Pian vaaraa ei enää ole. Kurdeille amerikkalaisjoukkojen lähtö tarkoittaa uutta eloonjäämiskamppailua – ei enää Isisiä vaan Turkkia vastaan.

John Bolton haki Turkista Erdoğanin takuita sille, ettei amerikkalaisjoukkojen lähtö vaarannna kurdeja.

Kurdit valmistautuvat kuitenkin jo siihen, että Erdoğan tulkitsee saaneensa valtakirjan iskeä heitä vastaan.

Jos Turkin uhka kasvaa, kurdisoturit saattavat keskittyä vain puolustamaan omia alueitaan ja Isisin vastainen taistelu voi keskeytyä kokonaan, varoittaa kurdien itsehallintoalueen Rojavaa johtavan poliittisen ryhmittymän pitkäaikainen kärkimies Salih Muslim.

Kurdit ovat turhaan pyytäneet Yhdysvaltoja perustamaan koillis-Syyriaan samanlaisen lentokieltoalueen, jollaisen se loi Irakin pohjoisosiin Persianlahden sodan jälkeen 1991. Se suojasi Irakin kurdialueita Saddam Husseinin Irakin hyökkäyksiltä ja mahdollisti niiden kehittymisen vahvaksi Kurdistanin itsehallintoalueeksi.

Afrinin valtaus osoitti, ettei kurdien vahva puolustustahto riitä Turkin sotilaallisen ylivoiman ja massiivisten ilmapommitusten edessä.

Jos kurdit haluavat estää Turkkia valtaamasta alueitaan, ainoaksi vaihtoehdoksi jää liittoutuminen Syyrian presidentin Bašar al-Assadin kanssa.

Neuvottelut yhteisestä puolustusrintamasta Turkkia vastaan ovat ilmeisesti jo käynnissä. Kurdit pyysivät 28. joulukuuta Syyrian armeijaa ottamaan haltuunsa asemiaan Manbijissa ja suojelemaan kaupunkia Turkin valtausyrityksiltä.

Kurdien ehto yhteistyölle on takuu jonkinlaisesta itsehallinnosta osana Syyriaa. Al-Assad ei tue heidän itsehallintoaikeitaan yhtään enempää kuin Erdoğankaan, mutta Turkin miehittämät kurdialueet ovat hänelle vielä huonompi vaihtoehto.

”Kannattaako liittoutua valtion kanssa, joka voi hylätä tukijansa koska vain.”

Venäjä ja Iran eivät vastusta al-Assadin liittoa kurdien kanssa. Se lujittaisi niidenkin asemaa.

Kurdien ja amerikkalaisten valvomilla alueilla sijaitsevat Syyrian tärkeimmät öljy- ja kaasukentät, suurimmat vesivarat, padot ja voimalaitokset sekä valtaosa tuottavista viljelymaista. Venäjä ja Iran saisivat osansa niiden hyödyistä.

Iran varmistaisi myös tärkeimmän strategisen päämääränsä Syyriassa: yhtenäisen maakäytävän, joka kulkee Iranin tai sen liittolaisten hallitsemien alueiden kautta Teheranista Välimerelle asti.

Presidentti al-Assad puolestaan lujittaisi omaa valtaansa. Hallituksen käsissä oli enää viidesosa Syyriasta, kun Venäjä aloitti sotimisen al-Assadin tukena. Lähes koko kansainvälinen yhteisö vaati presidentin syrjäyttämistä.

Jos al-Assadin joukot pääsevät koillisen kurdialueille, valvoo hallitus taas koko Syyriaa lukuun ottamatta sitä vastaan sotivien kapinallisten viimeistä merkittävää tukialuetta Idlibiä.

Hallitus pidättäytyi Idlibin valtauksesta syyskuussa Venäjän ja Turkin sovittua tilanteen jäädyttämisestä. Nyt valtauksen valmistelut ovat taas käynnistyneet.

Al-Assadin menestys on tukahduttanut myös Syyrian virallisen valtakoneiston sisällä orastanutta kamppailua siitä, voisiko joku muu johtaa sodanjälkeistä Syyriaa.

Lähi-idässä ymmärretään hyvin, ettei Yhdysvalloilla ole uskottavaa strategiaa siitä, mitä Syyriassa pitäisi tehdä, eikä suunnitelmaa, miten sieltä pitäisi vetäytyä. Seuraavaksi odotetaan kauhulla, tviittaako presidentti Trump jonain päivänä amerikkalaisten vetäytyvän Afganistanista.

”Trumpin ele ei ole viesti yksin Syyrian kurdeille vaan kaikille liittolaisille Lähi-idässä, ettei Yhdysvaltoihin ole luottamista”, Irakin pitkäaikainen ulkoministeri Hoshyar Zebari tiivistää.

”Se panee jatkossa harkitsemaan, kannattaako liittoutua valtion kanssa, joka voi hylätä tukijansa koska vain.”