Lentäminen ei kannata ja silti rutiköyhät yhtiöt ostavat lisää koneita

Barack Obama
Teksti
Jyri Raivio
barack obama ja rusdi kirana
Rusdi Kirana osti 230 matkustajakonetta 18. marraskuuta. Tapahtumaa todisti myös presidentti Barack Obama. Kuva jason Reed / Reuters / Lehtikuva.

Rusdi Kirana oli lehtikuvissa lähinnä hämmentyneen näköinen. Maailman mahtavimmaksi mieheksi kutsuttu Yhdysvaltain presidentti Barack Obama seurasi sivusta ja taputti käsiään, kun pienen indonesialaisen lentoyhtiön Lion Airin omistaja pani 18. marraskuuta Balilla nimensä maailman suurimman lentokonetilauksen alle.

Kiranan 11-vuotias lentoyhtiö ostaa nyt tehdyllä kaupalla 230 Boeing 737-tyyppistä matkustajakonetta. Listahinnoin kaupan arvo on 21,7 miljardia dollaria (lähes 16,3 miljardia euroa).

Kirana sanoi toimittajille kuitenkin tämän olevan vasta alkua. Tähtäimessä on kaikkiaan 408:n Boeingin kaupat yhteensä 37,7 miljardilla dollarilla (yli 28 miljardilla eurolla). Sillä saisi noin puolisen tusinaa ydinvoimalaa.

Kirana sanoi uutistoimisto AP:n haastattelussa, että kaupat rahoitetaan pankkilainalla, joka maksetaan takaisin 12 vuoden aikana. Nyt sitovasti tehdyn konekaupan pelkkä pääoman lyhennys tekee siis noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava taakka yksityiselle halpalentoyhtiölle, jolla on muitakin huolia.

Indonesian viranomaiset ovat nimittäin määränneet lentokieltoon joka kuudennen koneen Lion Airin nykyisestä 75 koneen laivastosta liiallisten myöhästymisten vuoksi. Yhtiö on EU:n mustalla listalla turvallisuuspuutteiden vuoksi, eivätkä sen koneet siis saa lentää EU:n alueelle.

Kiranalta ei kuitenkaan kysytty, kuinka hän aikoo hoitaa toimintansa moninkertaisen, nopean laajentamisen vaarantamatta turvallisuutta vielä nykyistäkin enemmän.

Utopistisia kasvulukuja

Kiranan lentokonekaupat olivat hyvä esimerkki siitä, kuinka kauas todellisuudesta lentoliikenneala on lentänyt. Toinen esimerkki saatiin Vantaan Heurekassa, jossa Boeingin kivikova kilpailija, eurooppalainen Airbus, esitteli alan näkymiä 20 vuoden päähän.

Airbusin mukaan sinä aikana maailman lentoyhtiöt ostavat hätkähdyttävät 27 800 suihkumatkustajakonetta ja maksavat niistä 3 500 miljardia dollaria (yli 2 600 miljardia euroa). Tasaisen vauhdin taulukolla joka vuosi ostetaan siis 1 385 konetta ja pulitetaan niistä 130 miljardia dollaria.

Yhtä utopistisia lukuja ennustaa omassa markkinakatsauksessaan kilpailija eli Boeing.

Lentokonemaakareiden huikeat ennusteet perustuvat muutamaan yksinkertaiseen olettamukseen. Maapallon väkimäärä kasvaa, joten lentomatkojen määränkin on pakko kasvaa. Kehittyvien talouksien keskiluokka kasvaa ja väki muuttaa asutuskeskuksiin, joten lentomatkojen määränkin on pakko kasvaa.

Uhkia hurjalle kasvulle sen sijaan vähätellään. Airbusin mukaan maailmassa lentää nyt rapiat 21 000 matkustajakonetta. Kahden vuosikymmenen kuluttua niitä on lähes 38 000. Vähän epäselväksi jää, mihin ilmatilaan valmistajat aikovat nämä koneet turvallisesti ahtaa, miltä lentokentiltä ne pystyvät säännöllisesti operoimaan ja millaiset terminaalit pystyvät käsittelemään miljardien matkustajien virrat.

Huikeita kasvunäkymiä eivät hillitse ympäristöongelmat eikä vaihtoehtoisten liikennemuotojen kehittäminen. EU:n päästökauppajärjestelmä maksaa lentoyhtiöille miljardeja ja luo paineita lippujen hintoihin.

Suurimmaksi markkina-alueeksi kaavaillussa Kiinassa panostetaan valtavia summia nopeisiin raideyhteyksiin, jotka syövät lentoyhtiöiden kasvua. Ja telekonferenssilaitteiden kehitys vähentää bisnesmatkustusta kaikkialla maailmassa.

Kannattavuus surkea

Kaikesta tästä huolimatta Airbus ja Boeing uskovat lentomatkustuksen kasvavan tasaisesti noin viiden prosentin vuosivauhtia. Siihen perustuvat laskelmat kymmenien tuhansien lentokoneiden myynnistä.

Rahasta valmistajat eivät kuitenkaan ole innostuneita puhumaan. Ja rahaan nämä pilvilinnat viimeistään romahtavat.

Lentoyhtiöt kannattavat kroonisesti erittäin huonosti, sen myönsivät Airbusin Heurekassa käyneet edustajatkin.

Kansainvälisten lentoyhtiöiden yhteenliittymä IATA (jonka jäseneksi Rusdi Kiranan yhtiö Lion Air muuten on turhaan pyrkinyt, hakemus on hylätty turvallisuusongelmien vuoksi) arvioi jäsenyhtiöidensä tuottavan tänä vuonna yhteensä 4,9 miljardin dollarin voiton 632 miljardin dollarin liikevaihdosta.

Marginaali on kehno 0,8 prosenttia. Viime vuosi oli paljon parempi, mutta silloinkin jokaisesta liikevaihtodollarista jäi marginaalia vain 1,2 senttiä.

Näin huono kannattavuus ei riitä valtavien konekauppojen maksamiseen. Kannattavuus on aivan erityisen huono nopeasti kasvavilla kehittyvillä markkinoilla, joille tämäkin ala toiveensa kiinnittää. Ainakin kaksi Intian isoa lentoyhtiötä häälyy konkurssin partaalla. Kiinassa ja Venäjällä ala on syvässä kannattavuuskriisissä.

Maailman rahoitusmarkkinat ovat sekaisin ja luottolama uhkaa. Yli sadan miljardin euron rahoituksen löytäminen vuodessa lentokonekauppoihin vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä.

Vielä nyt kaikki näyttää hyvältä. Airbusin ja Boeingin tilauskirjat pullistelevat. Eurooppalaisvalmistajalla on kirjoissa yli 4 000 koneen tilaukset.

Asiakkaiden talous on kuitenkin pahassa alamäessä. Alan rajattomalta toiveikkuudelta uhkaa pudota pohja jo muutaman vuoden sisään.