Kreikan ex-valtiovarainministeri: "On kerrottava rehellisesti, ettei meillä ole helppoja vaihtoehtoja"

Kreikka
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Entinen valtiovarainministeri Giorgos Papakonstantinou vakuuttaa, että Kreikan talous kasvaa jo ensi vuonna.

Syvässä talouskriisissä oleva Kreikka valmistautuu ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Onko tällaisessa tilanteessa ylipäätään mahdollista järjestää normaalit vaalit, ympäristöministeri Giorgos Papakonstantinou?

”Ei ole. Me olisimme halunneet järjestää vaalit normaalin aikataulun mukaisesti vuonna 2013. Valitettavasti hallituskumppanimme Uusi Demokratia halusi ennenaikaiset vaalit jo nyt. Niistä tulee henkisesti raskaat, koska ihmiset äänestävät vihaisina ja huolissaan tulevaisuudesta.”

Pelkäättekö, että velkakriisi tuo ääniä populistisille ääripuolueille?

”Kriisitilanne suosii niitä, jotka esittävät helppoja ratkaisuja – esimerkiksi, että Kreikan kannattaisi ajautua selvitystilaan ja erota euroalueesta. Tämä on hyvin vaarallista. Meidän on kerrottava äänestäjille rehellisesti, ettei meillä ole helppoja vaihtoehtoja eikä taikakeinoja. Meidän on osoitettava, että voimme selviytyä, jos jatkamme talousuudistuksia.”

Parlamenttiin nousee joka tapauksessa uusia voimia. Voimmeko luottaa siihen, että myös seuraava hallitus noudattaa EU:n ja IMF:n kanssa tehtyjä sopimuksia?

”Kaksi suurinta puoluetta on sitoutunut talousohjelmaan. Kreikassa alkaa nyt laajapohjaisten koalitiohallitusten aikakausi, joka muuttaa poliittista kulttuuriamme. Suomen esimerkki on tässä mielessä hyvin kiinnostava.”

Kreikka sai maaliskuussa 130 miljardin euron tukipaketin, jonka pitäisi turvata valtion rahoitus vuoteen 2014. Kreikassa monet pitävät sen ehtoja liian kovina. Kuinka te näette tilanteen?

”Ehdot ovat tiukat. Toisen rahoituspaketin ehdot ovat kuitenkin paremmat kuin ensimmäisen, koska eurooppalaiset kumppanimme tunnustavat, ettei velkoja voi maksaa nopeasti takaisin, jos korot ovat korkealla. Pakettiin liittyy myös velkojen leikkaus.”

Monet asiantuntijat arvelevat, että Kreikka tarvitsee vielä kolmannenkin pelastuspaketin päästäkseen kuiville.

”He ovat väärässä. On turha keskustella kolmannesta pelastuspaketista, kun toinen paketti on vasta hyväksytty. Tämä ohjelma toimii, jos se toteutetaan kunnolla.”

Monet ekonomistit väittävät, ettei Kreikka voi selviytyä veloistaan. Heidän mielestään Kreikan olisi parempi erota euroalueesta.

”He aliarvioivat kreikkalaisten halun pysyä eurossa ja eroamisen aiheuttamat kustannukset. Rahaliitosta eroamisella olisi katastrofaaliset seuraukset. Me olemme samassa veneessä, sille ei voi mitään.”

Kreikka ei voi kuitenkaan selviytyä, ellei se saa kilpailukykyään kuntoon. Mitä tälle asialle voi tehdä?

”Olemme saaneet kahden viime vuoden aikana takaisin puolet siitä kilpailukyvystä, minkä menetimme kymmenen edellisen vuoden aikana. Se on ollut tuskallista, olemme joutuneet leikkaamaan jopa minimipalkkoja. Meidän on saatava myös tuottavuus kasvuun, ja siihen menee aikaa.”

Kuinka monen vuoden kuluttua Kreikka on päässyt jaloilleen ja sen talous kasvaa normaalisti?

”Odotamme positiivista kasvua jo ensi vuoden lopulla, jolloin voimme alkaa lyhentää velkaa. Mutta työttömyys on nyt lähes 20 prosenttia ja nuorisotyöttömyys jopa 50 prosenttia. Se kääntyy laskuun vasta sitten, kun talous kasvaa. Uskon, että saamme laskevan kierteen poikki nopeammin kuin on luultu.”

Koska Kreikka saa taas normaalisti lainaa markkinoilta?

”Minusta meidän ei kannata ripustautua tässä vaiheessa tarkkaan ajankohtaan. EU on luvannut tukea meitä rahoitusohjelman loppuun ja sen ylikin, jos se on välttämätöntä.”

Kuva Arto Wiikari.