Käykö Kreikalle kuten Argentiinalle - ensin hylkiöluokkaan, sitten nousuun?

Argentiina
Teksti
Susan Heikkinen

Mitä tavallisilla kreikkalaisilla on edessään nyt, kun Kreikan valtio joutuu kireälle säästökuurille? Kreikkalaiset joutuvat varmasti tinkimään elintasostaan, mutta missä määrin?

Kreikka
Mielenosoittajat kokoontuivat Ateenassa Syntagma-aukiolle torstaina 6. toukokuuta. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Eräs mahdollinen tulevaisuudennäky löytyy Argentiinan lähihistoriasta. Etelä-Amerikan vaurain valtio luisui 1990-luvun lopun laman kautta talousraunioksi vuonna 2001. Se otti liikaa ulkomaanvelkaa, löi laimin lähes sadan miljardin dollarin maksut ja romahti luottoluokitusten hylkiöluokkaan.

Vuodesta 1991 lähtien peson arvo oli ollut sidottu Yhdysvaltain dollariin. Valuuttasidoksen takia devalvaatio ei ollut käytettävissä talouden hallintakeinona. Sidos purettiin tammikuussa 2002 – sattumoisin samaan aikaan Kreikka puolestaan sitoutui eurojärjestelmään.

SK raportoi Buenos Airesista helmikuussa 2004. Köyhyysrajan alla eli lähes puolet kansasta, ja satoja tuhansia ihmisiä oli muuttanut sukujuuriensa oikeuttamana Eurooppaan.

Jopa tavallisia, keskiluokkaisia ihmisiä oli ryhtynyt cartoneroiksi, jätteenkerääjiksi. Öisin lähes jokaista katua partioivat cartonerot kärryineen keräämässä roska-astioista kaikkea, mikä kelpasi myytäväksi kierrätykseen.

Kymmenet tuhannet työttömät olivat purkaneet turhautumisensa liittymällä piqueteroihin, kadunvaltaajiin. Jotkut piqueteroyhteisöt viljelivät maata yhdessä. Radikaaleimmat piqueterot katkaisivat Buenos Airesin katuja ihmisketjuillaan usein ja rutinoituneesti, eivätkä viranomaiset yrittäneetkään estää heitä.

Valuuttasidoksen purkamisen yhteydessä osa pankkisäästäjistä oli menettänyt omaisuuttaan: jos tili oli ollut dollareissa, sen arvo oli romahtanut. Nämä tavalliset keskiluokkaiset säästäjät eli ahorristat mekastivat ja sotkivat Buenos Airesin pankkikadulla Floridalla täsmällisen rituaalinomaisesti monta kertaa viikossa.

Kaikki tämä sallittiin Argentiinassa, jossa mielenosoituskulttuuri oli jo ennestään vahvaa. Protestointi oli elintasonsa menettäneen kansan tuntojen varoventtiili. Kuolonuhreiltakaan ei täysin vältytty.

Vuodesta 2004 Argentiinan talous on kasvanut ripeää 8-9 prosentin vuosivauhtia. Työttömyys on pudonnut 15 prosentista yhdeksään. Cartonerot ja piqueterot kuuluvat yhä katukuvaan, mutta heitä on vähemmän. Pankkisäästäjät ovat saaneet oikeusjuttujen kautta omaisuuttaan takaisin, ja ihmisten luottamus pankkeihin on palautunut. Mutta Argentiinan valtion kansainvälinen luottoluokitus on yhä surkea.

Lue SK:n reportaasi Argentiinan talouskriisin vaikutuksista pdf-tiedostona tästä (SK 5/2004).

Katso uutiskuvat Kreikan kriisistä ja sen vaikutuksista SK:n kuvaseinällä.