Kansallinen rintama marssii naisten johdossa kohti suurvoittoa

Puolueen uusi tähti on Marine Le Penin sisarentytär Marion Maréchal-Le-Pen, Ranskan kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja.

Teksti
Anne Kuorsalo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maahanmuuttovastainen Kansallinen rintama on marssimassa kohti suurvoittoa sunnuntaina käynnistyvissä Ranskan aluevaaleissa. Puolueen menestys ravistelee totuttuja poliittisia kuvioita. Osa perinteisen oikeiston ja vasemmiston johtajista vaatii sopimaan yhteistyöstä jo ennen äänestystä, jotta Kansallisen rintaman tie valtaan katkaistaan vaalien ratkaisevalla toisella kierroksella.

Ranskassa valitaan joulukuun alussa ensimmäisen kerran uudistetun aluehallinnon päättäjät. Alueiden määrää on vähennetty 22:sta kolmeentoista ja ainakin kaksi tai jopa viisi niistä näyttää päätyvän FN:n johtoon. Tähän asti niitä on isännöinyt sosialistipuolue.

Mielipidemittauksissa kolmannes äänestäjistä tukee Kansallisen rintaman listoja, mutta esimerkiksi Ranskan kaakkoiskulmalla Rivieran ja Provencen yhdistävällä Pacan alueella sen kannatus nousee yli 40 prosenttiin. Edellisissä aluevaaleissa 2010 puolue keräsi 11,4 prosenttia äänistä. Tämän vuoden maaliskuussa pidetyissä paikallisvaaleissa sitä tuki jo neljännes äänestäjiä.

Pacan johtoon tähtää Kansallisen rintaman uusi tähti, puolueen perustajan Jean-Marie Le Penin tyttärentytär ja puolueen nykyisen johtajan Marine Le Penin sisarentytär Marion Maréchal-Le-Pen. Hän on syntynyt vuonna 1989 ja hänestä tuli 2012 Ranskan kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja.

Nyt Maréchal-Le-Pen on kukistamassa entisen presidentti Nikolai Sarkozyn johtamien tasavaltalaisten listan. Sosialistipuolueen kannatus Pacan alueella on vajonnut alle 20 prosentin. Koko maassa se on saamassa 22 prosenttia äänistä. Sarkozyn ympärille ryhmittyneen oikeiston kannatus liikkuu 28 prosentissa.

 

Pacan alueella osa sosialisteista ja tasavaltalaisista on vaatinut yhteistyötä FN:n voiton estämiseksi. Valtakunnan tasolla pääministeri Manuel Valls on vilauttanut samaa, mutta Sarkozy torjui ajatuksen.

Yhteistyö olisi ennenkuulumatonta Ranskan kahden puolueen mallille rakentuvassa päätöksenteossa. Toisaalta monet ranskalaiset politiikan tutkijat katsovat maan jo muuttuneen kolmen lähes tasavahvan puolueen maaksi. Samalla myönnetään, että Kansallinen rintama on onnistunut tavoitteessaan: sen äänestämisen ei ole enää sopimatonta

Marine Le Pen on voittamassa vaalit Pohjois-Ranskassa sijaitsevalla le Nord Pas-Calais Picardien alueella lähes yhtä ylivoimaisesti kuin sisarentytär etelässä.

Presidentti François Hollanden kannatus on gallupeissa suorastaan tuplaantunut, kun kansalaiset ovat arvostaneet presidentin toimia marraskuun terrori-iskun jälkihoidossa, mutta se ei ole vaikuttanut sosialistipuolueen lukuihin. Toki jotkut puolueaktiivit uskovat tai toivovat sosialistien ryhdistäytyvän vielä vaalipäivänä.

Hollanden suosio nousi myös tammikuisen terrori-iskun jälkeen ennen kuin palautui takaisin alle 20 prosenttiin.  Vaikka presidentin otteita taas kiitetään, monet ihmettelevät, miksei tiukkoihin toimiin ryhdytty heti tammikuussa, jolloin terroristit hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdoon ja juutalaiskauppaan. Esimerkiksi tällä viikolla on suljettu kolme moskeijaa, joissa on julistettu islamin sijasta islamismia.

Toisaalta jopa yli puolet ranskalaisista aikoo mielipidemittausten mukaan jättää äänestämättä, vaikka vaali-intoa herättelevät muutkin kuin puolueet. Ranskan suurimman työnantajaliiton Medefin johtaja Pierre Gattaz on soittanut hälytyskelloja toteamalla Kansallisen rintaman talousohjelman olevan vuosimallia 1981. Gattazin mukaan paperissa listatut vaatimukset rajojen sulkemisesta, eläkeiän alentamisesta ja minimipalkan nostamisesta ovat päinvastaisia kuin ne toimet, joita Ranska tarvitsee.

 

Katolinen lehti La Croix on niin ikään selvittänyt Kansallisen rintaman voiton riskejä. Se toteaa pääkirjoituksessaan, että puolueen ohjelman monet kohdat eivät vastaa kirkon ajatusmaailmaa, mutta muistuttaa, että sama koskee muitakin puolueita. Kannanoton voi tulkita liittyvän siihen, että Marion Maréchal Le Pen on todennut Ranskan olevan katolinen maa. Virallisesti Ranska korostaa valtion ja kirkon eroa ja yhteiskunnan maallista luonnetta.

Lehden haastattelema korkea hallintovirkamies arvelee, ettei Kansallisen rintaman voitto muuttaisi oikeastaan mitään. Aluehallinnot hoitavat esimerkiksi liikenteeseen ja koulutukseen liittyviä asioita. Samoilla linjoilla on tutkija Gilles Ivaldi, jonka mukaan aluetasolla on vaikea vaikuttaa puolueen ohjelmassa painottuviin valtakunnallisiin kysymyksiin. Hänestä Kansallisen rintaman tavoitteena onkin kyetä osoittamaan, että se pystyy hoitamaan asioita aluetasolla. Näyttö on tärkeää ennen vuoden 2017 presidentin vaaleja, jotka ovat puolueen varsinainen tavoite.

Ivaldin mukaan Marine Le Pen myös iloitsee oikeiston ja vasemmiston yhteistyöhankkeista, koska se näyttää Kansallisen rintaman vaihtoehtona vallitsevalle systeemille.  Le Pen on jo leimannut liittoutumisen epäpyhäksi. Keskiviikkona hän jopa varoitti Ranskan voivan muuttua islamilaiseksi valtioksi, jos äänestäjät eivät tue hänen puoluettaan.

Marraskuun terrori-isku on osaltaan lisännyt FN:n kannatusta. Kun vielä kesäkuun mielipidemittauksissa esimerkiksi juuri Pacan alueella FN:n tuki oli 33 prosenttia, se on nyt noussut 42-43 prosenttiin.  Osaltaan menestystä selittää Marion Maréchal Le Penin tyyli. Hänen imagonsa ei ole saman tapaan kova kuin Marine Le Penilla. Lausunnot ovat, mutta niitä hän esittää hymyillen, tulkitsee viikkolehti Le Point.

Presidentinvaalit ovat tähtäimessä myös Sarkozyllä, mutta oikeistopuolueen nimen muuttaminen tasavaltalaisiksi ei ole vähentänyt entisen presidentin vastustajia. Gallupeissa Sarkozy ja Marine Le Pen kilpailevat tasapäisesti inhokkilistan kärkipaikasta. Tuoreissa mittauksissa lähes 60 prosenttia ranskalaisista suhtautuu Sarkozyyn kielteisesti. Marine Le Peniä inhoaa yli 60 prosenttia vastanneista. Sosialistien ainoa vaalivaltti näyttääkin olevan se, että sen johtajat eivät herätä yhtä vahvoja tunteita.

 

Tunnemyrskyä vauhdittavat myös perinteiset joulukoristeet, seimet. Ranskan kaupunginjohtajien liitto suositteli, ettei seimiä tuotaisi tänä vuonna kunnallisiin hallintorakennuksiin. Muutama paikallisjohtaja on linjauksen suututtamana pystyttänyt seimensä jo etuajassa. Niinpä vuosittainen kiistely seimistä maallisuuden nimiin vannovassa maassa alkoi sopivasti ennen aluevaaleja.