Kankea suomalainen byrokratia – siitä voi olla apua Ukrainan jälleenrakennuksessa, uskoo ukrainalaistaustainen arkkitehti
Ukraina voisi hyötyä suomalaisten byrokratian tajusta, Ukrainasta kotoisin oleva arkkitehti sanoo.
Vaikka Venäjän hyökkäys jatkuu, Ukrainassa on jo aloitettu jälleenrakennus. Siellä korjataan teitä, asuntoja, voimalaitoksia ja lämmöntuotantolaitoksia.
Samalla suunnitellaan myös suurempaa jälleenrakennusta, joka voidaan aloittaa, kun sota loppuu.
Ukrainasta kotoisin oleva, kymmenen vuotta Suomessa asunut arkkitehti Anastasiia Pihlman uskoo, että tässä suomalaiset voisivat olla avuksi. Pihlmanin mukaan Ukrainassa voitaisiin hyötyä suomalaisesta byrokratiasta.
Suomessa säädellään rakentamisen pieniäkin yksityiskohtia, kuten väriyhdistelmiä ja pintamateriaaleja. Säännöt auttavat säilyttämään kunkin alueen erityisyyden.
Ukrainassa on toisin. Siellä rakennuttajien ei tarvitse huomioida kaupunkien historiallisia, kulttuurisia ja luontoon liittyviä erityispiirteitä. Siksi Pihlman on laatinut ukrainalaisille kaupungeille ohjeen, joka ottaa oppia suomalaisesta arkkitehtuuripolitiikasta.
Yhdessä suomalaisen ja ukrainalaisen arkkitehtitoimiston kanssa hän on ollut mukana suunnittelemassa Tšernihivin keskuskadun jälleenrakennusta. Tšernihiv on Pihlmanin vanha kotikaupunki. Siellä on monipuolinen arkkitehtuuri. On vanhoja puisia omakotitaloja, kerrostaloja sekä hallintorakennuksia.
Pihlman on tehnyt yhdessä suomalaisen arkkitehtitoimiston ja ukrainalaisen arkkitehtitoimiston kanssa suunnitelman siitä, miltä Tšernihiviin jälleenrakennettavien rakennusten, virkistysalueiden ja pysäköintialueiden tulisi näyttää. Myös esteettömyyteen, energiaratkaisuihin ja väestönsuojiin on kiinnitetty huomiota. Hanke on esitelty Tšernihivin kunnanvaltuustolle. Palaute oli hyvää, Pihlman sanoo.
Hän toivoo, että vastaavia suunnitelmia voitaisiin tehdä myös muihin Ukrainan kaupunkeihin. Siihen tarvittaisiin rahaa: jonkun pitäisi maksaa arkkitehdeille, vapaaehtoisvoimin niin isoa hanketta ei voi tehdä.
Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan yksi Euroopan laajimmista rakentamishankkeista toisen maailmansodan jälkeen. Myös suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita osallistumaan. Noin 50 yritystä on ilmoittautunut marraskuussa Puolassa järjestettävään Rebuild Ukraine -tapahtumaan.
Suomi sijaitsee kaukana Ukrainasta, joten rakennusmateriaalien vieminen täältä sinne ei välttämättä ole järkevää. Sen sijaan Suomi voi tarjota muita asioita, joissa se on vahva – esimerkiksi byrokratiaa.
Juttua muokattu 1.11.2023 kello 16.36. Muutettu väärä kirjoitusasu sukunimestä. Aiemmin luki virheellisesti Pilhman.