Kansankodista tuli turvaton
Toistuvat koraaninhäpäisyt ovat lisänneet radikaali-islamistisesta liikehdinnästä kumpuavan terrorismin uhkaa Ruotsissa merkittävästi. Muun muassa al-Qaidaan ja Isisiin kytkeytyvät tahot ovat julistaneet sodan Ruotsia vastaan ja rohkaisseet tukijoitaan iskuihin, jihadismin tutkija Juha Saarinen kirjoittaa.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 7/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Kesä 2023 on ollut Ruotsissa sisäisen turvallisuuden kannalta myrskyisää aikaa. Elokuun alussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri Ulf Kristersson totesi maan olevan vakavimmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sitten toisen maailmansodan. Hänen mukaansa maan turvallisuustilannetta heikensivät erityisesti puolitoista vuotta aikaisemmin alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Ruotsiin muslimimaista kohdistuva painostus.
Painostuksen taustalla ovat Ruotsissa kuluvan vuoden – ja etenkin kuluneen kesän – aikana toistuneet laillisesti järjestetyt mielenosoitukset, joissa on häpäisty muslimien pyhänä pitämää kirjaa, Koraania. Yhtenä tekojen päätoteuttajista on Ruotsiin huhtikuussa 2018 saapunut irakilaistaustainen pakolainen, Salwan Momika. Hän järjesti kesäkuun ja syyskuun alun välillä useita mielenosoituksia, joissa hän häpäisi koraania eri keinoin: etenkin repimällä, tallomalla ja sytyttämällä kirjan palamaan. Momikan avustaja kuvasi usein häpäisyt suorana lähetyksenä suositulla sosiaalisen median alustalla, TikTokissa.
Vaikka tekojen taustalla ei ollut Ruotsin kansalainen, niiden synnyttämä ulkopuolinen painostus ja paikoitellen suoranainen vihanlietsonta kohdistui voimakkaasti Ruotsiin yhteiskuntana ja valtiona. Koraanin häpäisyt johtivat laajoihin mielenosoituksiin monissa muslimienemmistöissä maissa – erityisesti Irakissa, jossa mielenosoittajat hyökkäsivät Ruotsin suurlähetystöön kahdesti.
Turvallisuuspoliisi nosti terrorismin uhka-arvion toiseksi korkeimmalle tasolle
Ruotsin kannalta on ollut erityisen huolestuttavaa, että teot herättivät huomiota myös radikaali-islamististen, etenkin salafi-jihadististen toimijoiden keskuudessa.
Muun muassa al-Qaidaan ja Isisiin kytkeytyvät tahot ovat julistaneet viestinnässään sodan Ruotsia vastaan ja rohkaisseet tukijoitaan iskuihin. Vastaavia uhkauksia ovat esittäneet myös al-Qaidaan kuuluva somalialainen jihadistiryhmä al-Shabaab sekä Libanonissa toimiva shiia-jihadistinen Hizbollah.
Jälkimmäisen kohdalla uhkauksiin ovat osaltaan vaikuttaneet Iranin ylimmän uskonnollisen johtajan Ali Khamenein kommentit Ruotsista islamin vastaisella sotapolulla olevana maana sekä hänen kehotuksensa rankaista Koraanin häpäisijöitä ankarasti. Teologisesti Hizbollah asettuu Iranin korkeimman uskonnollisen johtajan vallan alaisuuteen.
Vaikka kyseisillä aseellisilla terroristiryhmillä ei ole kykyä toteuttaa iskuja Ruotsissa oma-aloitteisesti, maan turvallisuusviranomaiset ovat suhtautuneet radikaali-islamistisilta toimijoilta saatuun huomioon erittäin vakavasti. Elokuun puolivälissä Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo nosti terrorismin uhka-arviotaan viisiportaisessa järjestelmässä tasolta kolme tasolle neljä. Uhka-arvion nosto tarkoittaa, että turvallisuuspoliisin mukaan terrori-iskun uhka on Ruotsissa konkreettinen ja ilmiöön kytkeytyvillä seurattavilla toimijoilla on suurella todennäköisyydellä aikomus ja kyky suorittaa terrori-iskuja.
Säpon johtaja Charlotte von Essen kommentoi, ettei uhkatason nosto perustunut mihinkään yksittäiseen uhkaan tai tekijään, vaan se oli pidempään jatkuneen asteittaisen kehityksen tulos. Toisaalta samassa yhteydessä turvallisuusviranomaiset huomioivat Ruotsin muuttuneen jihadististen ryhmien viestinnässä oikeutetusta väkivallan kohteesta priorisoiduksi kohteeksi. Muslimienemmistöisissä maissa huomiota saaneet toistuvat koraaninhäpäisyt ovat olleet keskeinen maakuvan muutokseen vaikuttanut tekijä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun terrorismin uhka arvioidaan Ruotsissa korkeaksi. Edellisen kerran uhkataso oli samalla tasolla vuonna 2016, jolloin Isisiin kytkeytynyt terroristisen toiminnan aalto oli Euroopassa korkeimmillaan ja heijastui myös Ruotsiin. Huhtikuussa 2017 uzbekistanilaistaustainen Isisin inspiroima henkilö ajoi rekan väkijoukkoon Tukholmassa. Iskussa menehtyi viisi henkilöä ja loukkaantui neljätoista.
Toistaiseksi koraaninhäpäisyt eivät ole johtaneet onnistuneisiin terrori-iskuihin. Viranomaisten mukaan tapauksiin kytkeytyneitä terrori-iskusuunnitelmia on kuitenkin jo keskeytetty. Viranomaisten keskeyttämistä iskusuunnitelmista on saatavissa vain vähän tietoa.
Yksi keskeytetty iskusuunnitelma kytkeytynee viiteen henkilön, jotka Ruotsin poliisi pidätti kolmessa eri kaupungissa tämän vuoden huhtikuussa. Vaikka Momikan teot alkoivat vasta kesällä, ensimmäinen koraaninpoltto nähtiin Ruotsissa jo tammikuussa. Tuolloin äärioikeistolaistaustainen poliitikko Rasmus Paludan poltti kirjan Turkin suurlähetystön edessä, mikä johti Ruotsin ja Turkin välisten Nato-jäsenyysneuvottelujen keskeyttämiseen tilapäisesti.
Toinen mahdollinen tapaus kytkeytyy Saksassa Hampurin lähistöllä pidätettyihin syyrialaisveljeksiin. Heidät pidätettiin toukokuussa epäiltyinä osallisuudesta Isisiin kytkeytyneeseen iskusuunnitelmaan, jonka kohteena oli Ruotsissa sijaitseva kirkko. Suunnitelma ei julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan edennyt yksittäisen kirkon asettamiseen kohteeksi, mutta sen tarkoituksena oli räjäyttää kohteeksi valikoitu kirkko jumalanpalveluksen aikana.
Radikaali-islamismi on lisääntynyt Ruotsissa merkittävästi 2010-luvulla
On selvää, että toistuvat koraaninhäpäisyt ovat vaikuttaneet merkittävästi radikaali-islamistisesta liikehdinnästä kumpuavan terrorismin uhkaan Ruotsissa. Toisaalta Säpon mukaan taustalla ovat myös pidempiaikaiset kehityskulut. Mitä nämä voisivat mahdollisesti olla?
Ensimmäinen on Ruotsin radikaali-islamismin merkittävä lisääntyminen 2010-luvulla. Kun Tukholmassa nähtiin maan historian ensimmäinen jihadistinen terrori-isku joulukuussa 2010 – jossa menehtyi vain iskua yrittänyt irakilaistaustainen Ruotsin kansalainen – maassa oli vain parisensataa radikaali-islamismiin kytkeytynyttä henkilöä. Saman vuosikymmenen lopulla heidän määränsä lähes kymmenkertaistui ja radikaali-islamismia aktiivisesti edistäneiden henkilöiden määrän arveltiin olevan noin kaksituhatta.
Kasvun taustalla olivat ensisijaisesti Syyrian sisällissota ja konfliktialueelle suuntautunut historiallisen laaja vierastaistelijaliikkuvuus. Ruotsista lähti arviolta kolmisensataa vierastaistelijaa Isisin ydintoiminta-alueille Syyriaan ja Irakiin, ja enemmistön tarkoituksena oli ottaa osaa ryhmän toimintaan. Myöhemmin noin 150 henkilöä palasi Ruotsiin. Suomen tavoin Ruotsillakin on ollut suuria vaikeuksia tuoda aseellisten terroristiryhmien toimintaan osallistuneita henkilöitä – miehiä ja naisia – oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.
Vähemmässä määrin kasvuun on voinut vaikuttaa myös poikkeuksellisen laaja pakolaisliikkuvuus 2015–2016, jolloin sadattuhannet enimmäkseen Syyriasta, Irakista ja Afganistanista lähteneet saapuivat Eurooppaan turvapaikanhakijoina. Joukossa oli myös aseellisten terroristiryhmien toimintaan osallistuneita henkilöitä.
Pelkästään vuoden 2015 aikana Ruotsi vastaanotti yli 150 000 turvapaikkahakemusta. Sielläkään tällaisten henkilöiden vaikutusta radikaali-islamistisen kentän kasvuun ei ole juuri tutkittu.
Viranomaiset eivät pysty seuraamaan kaikkia, joita heidän pitäisi
Tilanteessa, jossa radikaali-islamistiset toimijat ovat opportunisesti pyrkineet hyödyntämään omassa viestinnässään Ruotsia kohdannutta kriisiä ja lietsoneet paikallisia – ja laajemminkin eurooppalaisia – toimijoita väkivaltaisiin iskuihin, terrorismintorjunnan viranomaiset ovat merkittävän haasteen edessä.
Samaan aikaan kun terrorismintorjunnan kohteena olevien henkilöiden määrä on moninkertaistunut, siihen käytettävissä olevien resurssien kasvu on ollut paljon vähäisempää. Tällaisessa tilanteessa viranomaisilla on paineita kohdistaa resurssit siten, että niillä on terrorismintorjunnan osalta optimaalinen vaikuttavuus.
Käytännössä viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja seurata kaikkia oleellisia kohdehenkilöitä ympäri vuorokauden ja tehdä käytettävissä olevan tiedon valossa valvontaa koskevia operatiivisia päätöksiä. Tällainen yhtälö on erittäin vakava erityisesti tilanteissa, joissa ulkoiset toimijat, kuten Isis ja al-Qaida, pyrkivät järjestelmällisesti lietsomaan väkivaltaisuuksia ja opportunistisesti käyttämään hyväksi muslimien suuttumusta ja vihaa.
Vastaava tilanne nähtiin Pohjois-Euroopassa edellisen kerran Muhammed-pilapiirroskohun aikoihin 2005–2006. Tuolloin tanskalaislehti Jyllands-Postenin julkaisemat pilapiirrokset profeetta Muhammedista aiheuttivat ison kohun, paljolti Euroopassa ja Lähi-idässä toimineiden provokaattorien ansiosta. Sen seurauksena Euroopassa oli vuosikymmenen loppupuolella useita iskusuunnitelmia, joiden tarkoitus oli kostaa islamiin ja profeetta Muhammediin kohdistunut koettu pilkka.
Tuolloin al-Qaida pyrki parhaansa mukaan inspiroimaan liikehdintään kytkeytyneitä henkilöitä iskuihin käyttäen opportunistisesti hyväksi tapauksen ympärillä vellonutta ja osittain aktiivisesti luotua vihan ja suuttumuksen aaltoa. Turvallisuusviranomaiset onnistuivat keskeyttämään muutamia merkittäviä iskusuunnitelmia, ja ainakin yksi yritys tiettävästi epäonnistui. Kohulla oli myös keskeinen rooli siinä, miten radikaali-islamistinen ja varsinkin jihadistinen liikehdintä levisi ja kehittyi pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa.
Ruotsin osalta tilannetta monimutkaistavat entisestään järjestelmälliset pyrkimykset heikentää maan ja sen viranomaisten nauttimaa luottamusta sikäläisen – ja laajemmin globaalin – muslimiväestön silmissä.
Momikan tekojen motiiviksi on arveltu halua välttää karkotus
Ruotsiin on kohdistunut jo vuodesta 2021 disinformaatiokampanja, jonka mukaan maan sosiaaliviranomaiset kaappaavat muslimiperheiden lapsia. Siinä tietoa on levitetty erilaisilla sosiaalisen median alustoilla ja suljetuissa keskustelukanavissa WhatsAppin ja Telegramin kaltaisissa viestintäsovelluksissa.
Tämä disinformaatiokampanja – johon ovat ottaneet osaa myös yksittäiset Ruotsissa asuvat muslimivaikuttajat ja poliitikot – muuttui aktiivisemmaksi helmikuussa, muutamia viikkoja ensimmäisen koraaninhäpäisyn jälkeen. Tuolloin pääministeri Kristersson totesi, että hänen hallituksensa pyrkii lisäämään resursseja vastaavanlaisten Ruotsiin kohdistuvien kampanjoiden torjumiseksi jatkossa. Viranomaisiin ja Ruotsiin yhteiskuntana kohdistuva pelon, vihan ja epäluottamuksen lietsonta voi onnistuessaan luoda otollisempia kohdeyleisöjä radikaali-islamistien väkivaltaisille pyrkimyksille.
Koraaninhäpäisyillä on ollut merkittäviä vaikutuksia Ruotsin sisäiseen turvallisuuteen ja kansainväliseen asemaan, mutta Momikaa eivät näytä kiinnostavan tekojensa seuraukset. Aftonbladet-lehden haastattelussa elokuun lopussa hän totesi: ”En minä ole siitä vastuussa. Minä harjoitan vain sananvapauttani.”
Haastattelun jälkeen hän jatkoi toimintaansa syyskuun alkuun asti. Tuolloin hänen mielenosoituksensa johti mellakointiin Rosengårdin lähiössä Malmössä.
Tämän jälkeen toiminta näytti loppuvan, kunnes kuun lopussa hän häpäisi jälleen Koraanin, tällä kertaa mielenilmauksessa Malmön kaupungissa. Selvää ei ole, kuinka pitkään Momika aikoo jatkaa toimintaansa, tai mikä sitä motivoi. Hän on kertonut pelkäävänsä, että hän joutuu tekojensa vuoksi vainon kohteeksi Irakissa, mikäli hänet palautetaan sinne. Hän onkin hakenut turvapaikkaa Ruotsista, tiettävästi jo toistamiseen. Ruotsin maahanmuuttoviranomaiset ottivat Momikan turvapaikkahakemuksen uudelleen käsittelyyn heinäkuussa. Tämä on johtanut spekulaatioihin siitä, onko yhtenä Momikan tekojen motiivina ollut halu välttää karkotus toimilla, joiden seurauksena häneen kohdistuu kuoleman ja kidutuksen uhka alkuperämaassaan Irakissa.
Irak puolestaan on vaatinut Ruotsia luovuttamaan Momikan, jotta häntä voidaan syyttää Koraanin polttamisesta. Irakin lain mukaan jumalanpilkasta voidaan tuomita kolmen vuoden vankeuteen. Koraanin polttaminen voidaan rinnastaa jumalanpilkkaan.
Terrorismin uhka kuormittaa Ruotsin turvallisuusviranomaisia vielä pitkään
Ei ole selvää, miten Ruotsi Momikan tapauksessa menettee. On mahdollista, ettei maa voi luovuttaa häntä alkuperämaahansa kesän tapahtumien jälkeen.
Toisaalta Momikan tekojen seuraukset ovat varsin selvät. Ne ovat tehneet Ruotsista priorisoidun väkivallan kohteen radikaali-islamistisille ja etenkin jihadistisille toimijoille. Maan turvallisuusviranomaiset varautuvat pitämään kohotettua uhkatasoa voimassa pitkään, mahdollisesti jopa vuoden ajan.
Radikaali-islamistisesta toiminnasta kumpuava terrorismin uhka kuormittaakin Ruotsin turvallisuusviranomaisia vielä kuukausia. On mahdollista, että Momikan läsnäolo ja toiminta Ruotsissa heijastuu jatkossakin kielteisesti maan sisäiseen turvallisuuteen.
Ruotsin poliittisen johdon näkökulmasta tämä on harmillista, ja maassa pohditaan kuumeisesti keinoja estää vastaavanlainen, vastuuton ja maan turvallisuudelle haitallinen toiminta jatkossa. Tämä on ymmärrettävää, varsinkin kun ottaa huomioon maan sisäisen turvallisuuden laajemman kehityksen syksyn aikana. Viime viikkoina Ruotsissa on ollut organisoituneisiin rikollis- ja katujengeihin kytkeytyvä ennennäkemätön väkivaltaisuuksien aalto, jonka seurauksena hallitus on joutunut pohtimaan asevoimien käyttöönottoa sekä avunpyyntöjä muilta Pohjoismailta.
Yksistään Tukholman alueella ja ympäristössä nähtiin alkusyksystä toistakymmentä väkivallantekoa, joissa on käytetty tuliaseita ja räjähteitä. Teot ovat vaatineet useita kuolonuhreja. Myös tällä turvallisuushaasteella on yhteyksiä Lähi-itään ja etenkin Turkkiin.
Väkivaltaisuudet kytkeytyvät Foxtrot-rikollisverkoston sisäiseen valtakamppailuun. Verkoston johtajuudesta ovat kamppailleet irakilaistaustainen Rawa Majid, joka pakoili Turkissa vuodesta 2018 alkaen ennen kuin jäi äskettäin kiinni Iranin rajalla, sekä hänen entinen luottomiehensä Ismail Abdo.
Foxtrot-verkostoon kytkeyvät väkivaltaisuudet ovat osa Ruotsin laajemmin heikentyvää sisäistä turvallisuutta. Esimerkiksi räjähteiden käyttö rikollisessa toiminnassa on kasvanut maassa merkittävästi viime vuosina, erityisesti Malmön ja Uppsalan alueilla. Tänä vuonna Ruotsissa on syyskuun loppuun mennessä käytetty räjähteitä erilaisissa hyökkäyksissä jo yli 130 kertaa – enemmän kuin esimerkiksi Meksikossa, jossa huumekartellit taistelevat sekä keskushallintoa että toisiaan vastaan. Edellisen kerran räjähteitä käytettiin yhtä paljon vuonna 2019, jolloin väkivaltaisia iskuja kirjattiin 133.
Kuluvasta vuodesta on tulossa näiltäkin osin entiselle lintukodolle synkkä.
Juha Saarinen on jihadismiin erikoistunut tutkija ja konsultti ja Maanpuolustuskorkeakoulun jatko-opiskelija.
Teksti on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 7/2023. Kanavan voit tilata täältä. Suomen Kuvalehti ja Kanava kuuluvat samaan mediaperheeseen Otavamediassa ja niillä on yhteinen päätoimittaja.