Kurdien asialla
Sympatia kurdiliikettä kohtaan on ajanut Ruotsin Nato-hakemuksen seinään. Mutta suojeleeko Ruotsi terroristeja, kuten Turkki syyttää?
”Kun kerran rakastatte terroristijärjestöjen jäseniä ja islaminuskon vihollisia niin paljon, neuvomme teitä pyytämään heiltä tukea maanne puolustamiseksi”, sanoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tammikuun 23. päivänä.
Tukholmassa oli järjestetty Turkin vastaisia mielenosoituksia, joissa kannettiin PKK:n lippuja ja poltettiin Koraani. Edellisviikolla PKK:n Syyrian sisarpuoluetta tukevat ruotsalaisaktivistit olivat julkisesti hirttäneet jaloistaan Erdoğania esittävän nuken.
Turkki on ilmoittanut, ettei se ratifioi Ruotsin jäsenyyshakemusta Natoon ennen kuin Ruotsi suostuu kohtelemaan PKK:ta oikeana terroristijärjestönä.
Abdullah Öcalanin johdolla vuonna 1978 perustettu Kurdistanin työväenpuolue PKK (Partiya Karkerên Kurdistanê) aloitti vuonna 1984 aseellisen vastarinnan Turkin valtiota vastaan, minkä katsotaan aloittaneen Turkin ja kurdijärjestön välisen vakavan konfliktin. Maailmalla kiistellään, pitäisikö järjestön jäseniä kutsua vapaustaistelijoiksi vai terroristeiksi.
Turkin syytökset Ruotsia kohtaan vaikuttavat ensi ajattelemalla perusteettomilta, sillä Ruotsi listasi PKK:n terroristijärjestöksi jo vuonna 1984, jolloin pääministerinä oli Olof Palme.
Tämä tapahtui sen jälkeen, kun PKK:n entiset jäsenet Enver Ata ja Çetin Güngör murhattiin Ruotsissa. Salamurhien uskotaan olleen PKK:n kostoiskuja.
Olof Palme murhattiin 1986, ja jonkin aikaa Ruotsin poliisi jopa keskittyi teoriaan, että murhan takana olisi ollut PKK.
Viime toukokuussa Ruotsin silloinen sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Ann Linde kritisoi Twitterissä Turkin syytöksiä ja kutsui niitä ”disinformaatioksi”. Linde huomautti, että Ruotsi oli Turkin jälkeen ensimmäinen maa, joka listasi PKK:n terroristijärjestöksi.
Muista Euroopan maista esimerkiksi Saksa julisti PKK:n laittomaksi vuonna 1993. Euroopan unioni lisäsi kurdijärjestön terroristijärjestöjen listalleen vuonna 2002.
PKK on luokiteltu terrorijärjestöksi muun muassa siksi, että se on tehnyt iskuja siviilikohteisiin Turkissa ja turkkilaiskohteisiin Euroopassa.
Turkki on aiemmin syyttänyt Euroopan maita välinpitämättömyydestä PKK:n toimintaa kohtaan alueillaan.
Saksan turvallisuuspoliisin ja Europolin raporteista käy ilmi, että PKK rahoittaa toimintaansa eurooppalaisilta kurdiyhteisöiltä keräämillään varoilla. Vuonna 2019 Saksan turvallisuuspoliisi arvioi PKK:n keränneen yksistään Saksan kurdiyhteisöltä vuosina 2017–2018 yli 15 miljoonaa euroa.
