Japanin ydinturma: Tasapainoilua jäähdytyksen ja vuodon välillä - tarkka tiedotus mahdotonta

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Fukushima Dai-ichi -voimalan tilanne jatkuu edelleen vakavana. Kolmen vaurioituneen yksikön ongelmana on saastuneen veden poistaminen.

Työntekijät yrittivät palauttaa sähköjä vaurioituneelle voimalalle Fukushimassa 18. maaliskuuta. Kuva Tepco / AFP / Lehtikuva.


Kakkos- ja kolmosreaktoreiden paineastioissa on ilmeisesti vuoto, josta jäähdytykseen käytettävä vesi pääsee sulaneiden polttoainesauvojen saastuttamana turbiinihalliin ja sieltä edelleen voimalan ulkopuolelle.

Ykkösreaktorin paineastia on todennäköisesti tiivis.

Voimalassa tasapainoillaan nyt jäähdytyksen ja vuodon välillä. Jäähdytysveden määrää yritetään minimoida, jotta säteily ei leviäisi, mutta samalla vettä on tuotava riittävästi, jotta jäähdytys toimisi.

Korkeita säteilyarvoja

Turbiinihalleissa on vettä usean kymmenen sentin kerros. Sieltä se valuu rakennusten ulkopuolella oleviin betonikanaviin, joissa on putkistoja ja sähköjohtoja. Näistä on kakkosyksiköllä mitattu säteilyn määräksi 1 000 millisievertiä tunnissa, joka ylittää moninkertaisesti työskentelyyn asetetut turvarajat.

Saastunutta vettä on kulkeutunut myös mereen, josta on mitattu hälyttävän korkeita jodi- ja cesium-säteilyarvoja. Ne eivät ole välitön vaara, mutta cesium voi rikastua ravintoketjussa ja tuottaa ongelmia pitkään.

Eilisen voimalayhtiö Tepcon raportin mukaan kulkeutumisreitti on tuntematon.

Sätelyturvakeskuksen (STUK) ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen puolestaan arvioi veden kulkeneen mereen tunnelissa, jonka putkisto kuljettaa normaalitilanteessa jäähdytysvettä merestä voimalaan ja takaisin.

Japanin viranomaiset kertoivat eilen myös plutoniumista voimalan ulkopuolella, mikä on ollut omiaan vahvistamaan pelkoa voimalan kolmosyksikön vuodosta. Reaktorin MOX-poltoaine (mixed oxide) sisältää jonkin verran plutoniumia.

Valtosen mukaan kolmosreaktorin plutoniumin määrä ei kuitenkaan poikkea siitä, mitä pelkkää uraania käyttävä reaktori tuottaa loppuvaiheessa hajoamistuotteena.

Plutonium on erittäin vaarallinen aine joutuessaan elimistöön. Ulkoisena sen säteilyn torjumiseen riittää pelkkä paperiarkki.

Vesi saatava pois

Reaktoreita jäähdytetään nyt makealla vedellä, jolloin vältetään suolan saostuminen putkistoihin. Ulkoinen sähkö on kytketty ykkös- ja kakkosyksiköiden pumppuihin. Reaktorien yläpuolella olevia polttoainevarastoja jäähdytetään edelleen merivedellä.

STUKin Keijo Valtosen mukaan tärkeintä olisi nyt saada vesi pois turbiinihalleista, jolloin myös työskentely siellä helpottuu.

Kanavat laitosten ulkopuolella toimivat myös keruuastioina. Ne ovat halkaisijaltaan useita metrejä ja ulottuvat kymmeniä metrejä merelle päin. Ykkösreaktorin luona kanava on vaarassa tulvia yli, jolloin vesi pääsisi mereen. Tilannetta on torjuttu betonin ja hiekkasäkkien avulla.

Vettä on kerätty väliaikaisesti myös lauhduttimiin, mutta nekin ovat alkaneet täyttyä.

Tiedottamisen ongelma

Fukushima on myös tiedottamisen Gordionin solmu. Ajantasainen ja tarkka tiedottaminen on mahdotonta, koska yhtenäistä ja varmaa lähtötietoa ei ole kenelläkään. On vain yksittäisiä paikan päältä kerättyjä tiedonmurusia ja päätelmiä, joista asiantuntijat koettavat luoda kokonaiskuvaa välitettäväksi medialle ja suurelle yleisölle.

Tilanteessa pienet yksityiskohdat saavat helposti saman painoarvon kuin isot asiat, ja epäilyt salailusta heräävät.

Luottamusta ei ole omiaan lisäämään säteilyonnettomuuksien historia. Maailman toiseksi vakavin säteilyonnettomuus eli eteläisellä Uralilla vuonna 1957 tapahtunut Kyštymin räjähdys onnistuttiin salaamaan yli 20 vuotta.

Säteilyssä ongelmana on myös, että se on ihmisen aistien ulottumattomissa. Havainnot siitä perustuvat aina mittauksiin, ja niiden tulokset vaihtelevat mittauspaikan, instrumenttien ja jopa mittaajan mukaan. Lisäksi itse säteilyvaara voi olla este mittausten tekemiselle paikalla.

Tieto tarkentuu vuosien kuluttua

Kansainvälisellä atomienergiajärjestöllä IAEA:lla on Japanissa omat mittauspartionsa, jotka tarkkailevat tilannetta eri puolilla maata. Erot IAEA:n ja Japanin viranomaisten julkistamien säteilytietojen välillä pohjautuvat todennäköisesti siihen, että mittaukset on tehty eri paikoissa.

Myös Greenpeace tekee omia mittauksiaan.

Itse voimalasta saatava tieto ja mittaustulokset saadaan voimalayhtiö Tepcon työntekijöiltä. Tepco onkin kiirehtinyt vakuuttamaan epäilijöille, että sillä ei ole mitään syytä salata korkeita säteilytasoja.

Japanin viranomaiset ovat IAEA:n säestämänä pyrkineet avoimuuteen paikatakseen kansalaisten keskuudessa syntynyttä luottamuspulaa.

Suomen Säteilyturvakeskus on myös kunnostautunut tilanteen seurannassa. Kaikkiaan seurannassa ja tiedotuksessa on ollut mukana jatkuvasti parikymmentä henkeä.

Onnettomuuden jälkeisestä ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja tiedotusvalmiudesta harkitaan nyt siirtymistä normaaliin valmiuteen.

STUK saa tietoa myös epävirallisten yhteyksiensä kautta viranomaisilta. Tämä auttaa arvioimaan myös median kautta tulevan tiedon uskottavuutta.

Lopullinen tieto tapahtumien kulusta ja reaktorien tilasta saadaan vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua, kun reaktorien paineastiat päästään avaamaan.

Aiheesta lisää:
Kaikki SK:n jutut Japanin ydinturmasta ja maanjäristyksestä