Japanin ydinturma: Täältä tietoa säteilystä ja tapahtumien etenemisestä

Japani
Teksti
Juho Salminen
Satelliittikuvassa maanjäristyksen vaurioittama Fukushiman ydinvoimala 14. maaliskuuta. Kuva DigitalGlobe / AFP / Lehtikuva.

Japanissa ydinturman uhka on edelleen olemassa. Aikaisin tiistaina Suomen aikaa Fukushiman voimalassa on tapahtunut kaksi eri räjähdystä, jotka ovat aiheuttaneet säteilytason nousua lähialueella ja myös Tokiossa.

Tällaisessa tilanteessa tyypillistä on se, että tapahtumat etenevät nopeasti ja tietotulva on valtava. Siksi Suomenkuvalehti.fi:n toimitus on koonnut paketin hyväksi havaittuja lähteitä, joita seuraamalla pysyy ajan tasalla Japanin ydinvoimaloiden tilanteesta.

Uutistoimisto Reutersin jatkuvasti päivittyvä uutisblogi Japanin tapahtumista

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) Facebookissa (toimii myös ilman rekisteröitymistä)

Suomen säteilyturvakeskus (STUK) (myös Twitterissä)

Japan Times -sanomalehti Twitterissä (toimii myös ilman rekisteröitymistä)

Säteilyn määrät

Säteilyturvakeskuksen mukaan Fukushiman voimala-alueella on havaittu säteilytason nousu jopa tuhatkertaiseksi aiempaan verrattuna, kun puhutaan annosnopeuksista – eli 400 mSv/h. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Annosnopeus kertoo, mille määrälle säteilyä henkilö altistuu yhden tunnin aikana. Yksikkö on mikrosievertiä tunnissa (mikroSv/h). 1000 mikrosievertiä on 1 millisievert.

  • 0,04-0,30 mikrosievertiä tunnissa (mikroSv/h): Luonnon taustasäteily Suomessa.
  • 0,4 mikroSv/h: Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää.
  • 5 mikroSv/h: Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa.
  • 5 mikroSv/h: Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa.
  • 30 mikroSv/h: Isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka alittuessa potilas pääsee kotiin.
  • 100 mikroSv/h: Suojelutoimet (esimerkiksi sisälle suojautuminen) ovat tarpeen.

Esimerkkejä säteilyannoksesta:

  • 0,01 millisievertiä (mSv): Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos.
  • 0,1 mSv: Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos.
  • 2 mSv: Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa.
  • 3,7 mSv: Suomalaiselle säteilystä (esimerkiksi sisäilman radon, röntgentutkimukset) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa.
  • 20 mSv: Tietokonetomografiakuvaus.
  • 50 mSv: Säteilytyöntekijälle suurin sallittu annos vuoden aikana.
  • 6000 mSv: Annos, joka vuorokauden aikana saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan. Tällaisen annoksen voi saada vain esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähellä sitä paikkaa, jossa räjäytetään ydinase.

Paljonko siis on Fukushiman ydinvoimalan alueelta raportoitu 400 millisievertiä tunnissa? Se on 400 000 mikrosievertiä tunnissa eli annosnopeus, jolla voi STUKin mukaan olla jo akuutteja terveysvaikutuksia.

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.