Japanin ydinturma: Kaikki Fukushiman reaktorit voidaan menettää
Fukushima on kaikien aikojen toiseksi vakavin ydinvoimaturma, se tiedetään jo nyt. Toinen Tšernobyl se ei kuitenkaan ole.
Fukushima Dai-ichin eli ykkösvoimalan vahingoittuneet reaktorit nro 3 (vas.) ja 4 16. maaliskuuta. Kuva Tepco / Jiji / AFP / Lehtikuva.
Perjantai-iltapäivällä 11. maaliskuuta tapahtui se, mitä ei osattu odottaa edes pahimmissa skenaarioissa. Japanin koillisrannikon maanjäristyksen ja tsunamin tuhot viimeisteli ydinvoimaturma, joka jo nyt on historian toiseksi vakavin 25 vuotta sitten tapahtuneen Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.
Näihin asti toiseksi pahin on ollut vuonna 1979 sattunut USA:n Harrisburgin onnettomuus, jossa reaktorisydän suli osittain ja saatiin poistettua voimalasta vasta vuonna 1993.
Mahdoton toteutui
Fukushima Dai-ichin voimala-alueella 240 kilometriä Tokiosta pohjoiseen sijaitsee kuusi reaktoria. Alueelle iskenyt maanjäristys oli voimakkuudeltaan moninkertainen siihen nähden, mitä voimalat on suunniteltu kestämään. Se riitti katkaisemaan voimalalta ulkoisen sähkön, mikä oli alkupiste yhä paheneville ongelmille reaktorien ytimien jäähdytyksessä.
Kuudesta reaktorista kolme oli maanjäristyshetkellä käynnissä, mutta automatiikka pysäytti ne välittömästi. Seisautettunakin ne tarvitsevat kuitenkin jäähdytystä, joka hoidetaan pumppaamalla niihin vettä. Tähän tarvitaan sähköä – jota pysäytetyt voimalat eivät itse pysty tuottamaan.
Sähkön saantia varmistamassa olleet dieselgeneraattorit seisautti alueelle iskenyt tsunami noin tunnin kuluttua järistyksestä. Sen jälkeen sähköä oli vain mittauksiin ja toiminnan ohjaukseen tarkoitetuissa vara-akuissa, jotka nekin tyhjenivät kahdeksan tunnin kuluttua.
Ensimmäisenä ongelmiin ajautui ykkösreaktori, sitten kolmonen lauantaina ja kakkonen sunnuntaina.
Sydämen jäähdyttämisessä höyrystyvä vesimäärä on 5-10 kiloa sekunnissa, ja jos tätä ei pystytä korvaamaan, alkavat polttoainesauvat paljastua ja vaurioitua. Näin juuri tapahtui, kun ulkopuolisen sähkön ja dieselvoimaloiden lisäksi yksi varajärjestelmistä eli höyrykäyttöinen pumppaus putosi pois.
Viimeisin ja epätoivoisin keino on suolaisen meriveden pumppaaminen reaktoriin sen jäähdyttämiseksi. Tämä otettiin käyttöön Fukushimassa, kun makeaa vettä ei enää saatu riittävästi. Veteen lisätään booria varmistamaan polttoaineen pysyminen alikriittisessä tilassa.
Räjähdys toisensa perään
Ensimmäinen räjähdys tapahtui lauantaina, ja se heitti ykkösreaktorin voimalarakennuksen kevyen ulkokaton paikoiltaan. Suojarakennus sen sijaan säilyi vahingoittumattomana.
Tämä räjähdys, kuten sitä seuranneet räjähdykset laitoksen kolmos- ja kakkosyksiköissä, olivat vetyräjähdyksiä kevytrakenteisessa voimalarakennuksessa reaktorin varsinaisen suojarakennuksen ulkopuolella.
Vetyä muodostuu kuumentuneessa suojarakennuksessa kemiallisten reaktioiden seurauksena. Aika ajoin sieltä on päästettävä höyryä pois, jotta paine ei nousisi liikaa, ja mukana seuraa vetyä, joka kohoaa ylös ja räjähtää helposti päästessään ilman kanssa tekemisiin.
Fukushimassa reaktorin suojarakennuksen paine on kohonnut ajoittain jopa viiteen baariin.
Kaiken lisäksi kakkosyksikön suojarakennuksen alaosassa on vuoto, josta pääsee vettä ja vesihöyryä ulos harmaanvalkoisena pilvenä. Vaarana on, että radioaktiivisia hiukkasia pääsee vuotamaan sen mukana ulkotiloihin saakka.
Jäähdytykseen käytetty vesi höyrystyy, ja normaalisti se päästetään ulkotiloihin suodatettuna. Nykytilanteessa suodatusta ei kuitenkaan Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan ole, mikä mahdollistaa radioaktiivisten hiukkasten päästöt. Määrät eivät kuitenkaan ole suuria, jos tilanne pystytään muuten hallitsemaan.
Fukushima Dai-ichi eli ykkösvoimala satelliittikuvassa 16. maaliskuuta. Kuva DigitalGlobe / AFP / Lehtikuva.
Myös suoraa säteilyä
Nelosyksiköllä ongelmia ei ole itse reaktorissa, vaan polttoaineen säilytystilassa, joka sekin tavitsee jatkuvaa jäähdytystä. Viime yönä sattuneen tulipalon ja vetyräjähdyksen seurauksena polttoainevaraston seinään tuli halkaisijaltaan kahdeksanmetrinen reikä, jonka kautta tuleva suora gammasäteily on välitön vaara ja pitää ihmiset poissa säiliön läheltä.
Korkein mitattu säteilymäärä laitosalueella on ollut 400 millisievertiä tunnissa, jolla voi olla jo akuuttejakin vaikutuksia. Ulkopuolelle päässeet säteilymäärät ovat tähän verrattuna pieniä.
Viranomainen tutkii säteilyarvoja Koriaman kaupungissa Fukushiman maakunnassa, noin 60 kilometriä länteen vahingoittuneesta ydinvoimalasta. Kuva Ken Shimizu / AFP / Lehtikuva.
Voimalat menetetty
Varmaa on, että neljää Fukusihiman vaurioitunutta reaktoria ei ikinä oteta käyttöön, ja jos vaikeudet muillakin kasaantuvat, koko voimala voi jäädä pois käytöstä.
Vaikka jäähdytys saataisiin toimimaan, reaktorit on jo menetetty. Tepco-energiayhtiölle tämä voi olla kohtalokas isku.
Säteilyturvakeskuksen ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen uskoo, että viimeisin ja todennäköinen vaihtoehto on se, että osittain tai kokonaan sulaneet reaktorisydämet jäävät paineastiaan jäähdytettäviksi tai valuvat sen läpi maaperään, johon ne sulattavat itselleen lasimaisen kuoren. Päästöjä ei silloin enää tule.
Parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua ne voidaan kaivaa esille, pilkkoa piemmiksi ja loppusijoittaa tulevien polvien iloksi.
Viimeistä lukua tästä onnettomuustarinasta ei vielä ole kuitenkaan kirjoitettu. Tällä hetkellä myös Fukushiman viitos- ja kuutosyksiköt näyttävät ajautuneen vaikeuksiin polttoaineen jäähdytyksessä. Kolmosyksikön suojarakennus on todennäköisesti vaurioitunut. Nelosyksiköllä käytetyn polttoaineen säiliö jatkaa kuumenemistaan, eikä sen läheisyyteen ole menemistä korkean säteilytason vuoksi.
Muuttumaton tilanne on ainoastaan ykkös- ja kakkosreaktorilla. Niistä ainoa hyvä uutinen on, että uutisia ei ole.
Aiheesta lisää
Japanin ydinturma: Täältä tietoa säteilystä ja tapahtumien etenemisestä (Suomenkuvalehti.fi)
SK:n kaikki jutut Japanin maanjäristyksestä ja ydinongelmista
Jatkuvasti päivittyvä uutiskuvavirta Japanista
Tietoa Japanin onnettomuudesta ja voimalasta (Nuclear Street)