Italian mafia päätti lypsää EU-rahaa, ja huijaukset tuottavat jo enemmän kuin perinteiset rikokset – apuna poliitikkoja ja yrittäjiä
Eri mafiajärjestöt ovat nyt yhdistäneet voimansa ja rakentavat verkostoja EU-maihin napatakseen osansa kansallisista elvytyspaketeista, varoittaa Europol.
Italian eteläosien köyhässä Calabrian maakunnassa kuivat ja kiviset pensaikot on viime aikoina jalostettu omistajalleen tuloja tuottavaksi maatalousmaaksi muilla kuin perinteisillä korvenraivauskeinoilla.
Kuokan sijaan työkaluina ovat toimineet mafian ohjailema tietokone, karttaohjelma sekä kunnanvirastossa määräävässä asemassa oleva ahne tai peloteltavissa oleva paikallisvirkamies.
Joutomaa muuttuu hyötymaaksi, kun virkamies merkitsee sen kaavakarttoihin ja kiinteistörekisteriin EU:n maataloustukeen oikeuttavaksi viljellyksi pelloksi ja mafia hankkii sen omistukseensa pilkkahintaan. Tukianomus lähtee Brysseliin, missä se asianmukaisesti hyväksytään.
Sitten vain kerätään tukiaiset tilille.
Näin toimii Italian mafiajärjestöistä suurin, Calabrian maakunnan ’Ndrangheta. Huijausmalli on selvinnyt sitä vastaan tammikuussa käynnistetyssä Italian suurimmassa mafiaoikeudenkäynnissä 30 vuoteen.
Lamezia Termen kaupungissa sijaitsevaan valtavaan halliin perustettu tuomioistuin syyttää yli 350 mafiosoa sekä heidän yhteistyökumppaneikseen epäiltyä poliitikkoa, yrittäjää ja viranomaista. Heitä vastaan todistaa noin tuhat henkilöä, joiden joukossa on ensi kertaa merkittäviä ’Ndranghetan jäseniä.
Syyttäjät ovat pystyneet toistaiseksi todentamaan, että ’Ndrangheta on yhteistyössä paikallishallinnon viranomaisten kanssa huijannut systemaattisesti EU:n maatalousvirastoa ainakin 10 miljoonan euron edestä muutaman viime vuoden aikana.
Idean kehittivät Nebrodin syrjäisellä vuoristoalueella toimivat Battanesin ja Bontempo Scavin ’Ndrangheta-klaanit. Ne kävivät 1980- ja 1990-luvuilla alueen hallinnasta klaanisotia, joissa tapettiin noin 40 mafiosoa, mutta solmivat lopulta rauhan ja ryhtyivät yhdessä huijaamaan EU:ta.
Klaanit paikansivat alueeltaan ja muualtakin Calabriasta valtaosan maa-alueista, jotka eivät vielä olleet EU:n maataloustukiaisten piirissä. He saivat apua paikallishallinnon virkamiehiltä, jotka antoivat mafian käyttöön maankäyttötilastot ja -kartat.
Näin mafia vältti anomasta vahingossa tukiaisia alueilta, jotka niitä jo saivat, mikä olisi herättänyt epäilyjä.
Kaikkia maita mafia ei edes omistanut. EU myönsi tukiaisia ”viljelypalstoille”, jotka olivat luonnonsuojelualueita tai kuuluivat katoliselle kirkolle, rautatieyhtiölle tai Yhdysvaltain laivaston satelliittiviestintäasemalle.
Toimiakseen huijaukseen on tarvittu avuksi poliitikkoja, virkamiehiä ja tilintarkastuksen sekä kirjanpidon ammattilaisia.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin syyttäjät ovat kyenneet pitävän todistusketjun osoittamaan, miten viranomaiset ja mafia ovat yhteistyössä luoneet järjestelmällisesti EU:n tukivaroja anastavan mekanismin, korostaa suuroikeudenkäynnin vuosia kestäneestä valmistelusta päävastuussa ollut calabrialainen valtionsyyttäjä Nicola Gratteri.
’Ndrangheta on Italian suurin rikollisjärjestö. Sen liikevaihto on yli 50 miljardia euroa vuodessa.
Suuroikeudenkäynnin päätavoitteena on murtaa ’Ndrangheta, joka nousi Italian suurimmaksi rikollisjärjestöksi sen jälkeen kun ”perinteisen” Sisilian mafian Cosa Nostran yli 300 jäsentä ja liittolaista tuomitiin edellisessä suuroikeudenkäynnissä vuosina 1986–1992.
’Ndranghetan liikevaihto on yli 50 miljardia euroa vuodessa eli 3–4 prosenttia Italian kansantuotteesta.
Järjestö valvoo valtaosaa Etelä-Amerikan kokaiinituonnista Eurooppaan ja lypsää Italian julkista alaa, jonka hankekilpailutusta sen huonosta työstä rankasti laskuttavien peiteyhtiöiden toiminta vääristää raskaasti.
Kaikkiaan Italian neljän suuren alueellisen mafiajärjestön liiketoimet vastaavat arviolta 7 prosenttia Italian kansantuotteesta.
’Ndranghetan ja Cosa Nostran lisäksi niihin kuuluvat järjestöistä vanhin, Napolin suurkaupunkialueen ja sitä ympäröivän Campanian maakunnan Camorra sekä niistä pienin, Apulian ja Basilicatan maakuntien Sacra Corona Unita.
Vaikka suuroikeudenkäynnin päähuomio on ’Ndranghetassa ja yhdessä sen vahvoista perheistä, se on jo nyt osoittautunut aarreaitaksi myös muiden mafiajärjestöjen rikosten sekä niiden keskinäisen yhteistyön selvittelyssä.
EU:n maataloustukien huijauksen paljastaminen vain vahvistaa arvioita, että kaikki mafiajärjestöt pyrkivät nyt entistä aktiivisemmin löytämään keinoja, joilla lypsää EU:ta.
EU:n huijaaminen on tuottavampaa ja sisältää vähemmän riskejä kuin perinteiset aseellinen kiristäminen, ryöstöt tai suojelurahojen ja velkojen perintä, sanoo mafiasyyttäjä Gratteri.
Mafiajärjestöt ovat ottaneet välillä verisesti keskenään yhteen taistellessaan rikollisen liiketoimintansa reviireistä ja markkinoista. EU:n huijaaminen sen sijaan on hyvä yhteistyöalue, koska ne eivät joudu puolustamaan reviirejään.
Kukin mafiajärjestö ansaitsee omille alueilleen virtaavista tukirahoista. Ne voivat siten yhdistää EU-tukipetoksissa tietonsa ja taitonsa, mistä syntyy vaarallisen tehokas kokonaisuus.
Ennuste on ikävä.
Kaikki mafiajärjestöt ovat jo yli vuoden ajan valmistelleet määrätietoisesti keinoja päästä hyötymään EU:n valtavasta elvytyspaketista, jonka se on rakentanut koronapandemian talousvaikutusten lievittämiseksi, varoittaa Italian eri viranomaisten mafiatutkintaa koordinoivan viraston johtaja Maurizio Vallone Bloomberg-uutistoimistolle.
Italia on EU:n 27 jäsenmaalle jaettavan 750 miljardin euron paketin suurin hyötyjä.
Sen osuus on yli 190 miljardia euroa, josta melkein 70 miljardia euroa on suoraa tukea eli lahjarahaa ja loput matalakorkoisia pitkäaikaisluottoja ja lahjarahaa. Lisäksi Italia kerää oman kansallisen suunnitelmansa toteuttamiseksi vielä muista EU-rahastoista arviolta 30–40 miljardia euroa.
Italian EU:lle esittelemä kansallinen elvytyssuunnitelma sisältää runsaasti makupaloja mafialle.
Siinä luetelluista kuudesta painopistealasta varsinkin terveys- ja infrastruktuurisektorit ovat aloja, joihin mafiajärjestöt ovat jo pureutuneet tiiviisti, Vallone muistuttaa.
Varsinkin infrastruktuurialan rakennushankkeissa työn jäljen todentaminen – tai paremminkin sen osoittaminen kehnoksi – on vaikeaa. Urakat tarjoavat tekijöilleen runsaasti mahdollisuuksia saada lahjuksin tai kiristämällä tarvittavat kunto- ja energiatodistukset.
Niihin kuuluu kymmenen miljardin euron suurprojekti, jolla asuinrakennukset vahvistetaan kestämään paremmin maanjäristyksiä ja niistä tehdään energiatehokkaampia. Samoin mukana on laajoja asuinrakennusten asbestinpoistohankkeita.
Maanjäristystä kestävien uusien talojen rakentamisessa tapahtuvista laiminlyönneistä on runsaasti surkeita esimerkkejä. Niitä luhistui kasapäin Amatricessa Italian keskiosissa vuoden 2016 suurmaanjäristyksessä, jossa kuoli lähes 300 henkilöä.
Seuraavana vuonna melko lievässä maanjäristyksessä Ischian saarella kävi samoin.
Molemmissa paljastui, etteivät talot täyttäneet vaadittuja standardeja. Ne oli silti hyväksytty asuttaviksi tai rakennustarkastus jätetty tekemättä.
Mafiajärjestöt soluttautuvat yrityksiin, jotka saavat rahaa EU:n elvytyspaketista.
EU:n elvytyspakettia alettiin rakentaa heti koronapandemian iskettyä Eurooppaan alkukeväällä 2020. Jo tuolloin oli selvää, että Italia saisi siitä huomattavan osan. Pandemia iski aluksi Euroopan maista raskaimmin juuri Italiaan.
Mafiajärjestöt ovat seuranneet elvytyspaketin suunnittelua ja kokoamista tarkkaan alusta asti ja tuntevat sen itselleen tärkeät asiakohdat kuin omat taskunsa.
Ne käärivät heti hihansa, kun Italian tiukat koronarajoitukset alkukeväästä 2020 lähtien sulkivat ihmiset kuukausiksi koteihinsa, ajoivat liikeyritykset ahdinkoon ja monet työntekijät joko palkattomalle pakkolomalle tai työttömiksi.
Mafiajärjestöt alkoivat soluttautua yrityksiin, joiden arvioivat saavan rahaa elvytyspaketista.
Helppoja kohteita on runsaasti. Pahimpaan taloustaantumaan sitten toisen maailmansodan ajautunut Italia on täynnä hätää kärsiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka kamppailevat konkurssin rajamailla saamatta enää luottoa mistään.
Niiden ainoaksi keinoksi välttää konkurssi on jäänyt ottaa rahaa kummisediltä. Mafia onkin jakanut niille rahaa avokätisesti, muttei ilmaiseksi. Rikollisjärjestöt ovat ottaneet vastineeksi yritysten osakepääomaa ja hallituspaikkoja, jotka yhdessä lainarahan kanssa antavat niille saneluvallan.
Italian keskuspankki kirjasi viime vuonna 113 000 tällaista epäilyttävää rahoitushanketta.
”Epäilemme vahvasti, että luvuissa näkyy järjestäytyneen rikollisuuden kädenjälki”, Vallone sanoo.
Italian veroviranomaiset tutkivat mafian kotimaakuntien hotelli- ja ravintola-alan omistajamuutoksia viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden maaliskuun välillä.
Tutkinnan johtopäätös oli karu: kenties neljäsosalla yli 2500:sta järjestelyihin osallistuneista liikemiehistä oli mafiayhteyksiä ja aiempia petostuomioita.
Pääministeri Mario Draghin hallituksen suurhaaste onkin, miten estää mahdollisimman tehokkaasti mafiaa ansaitsemasta elvytyspaketilla.
Italiaan kohdistuu Suomen kaltaisten elvytyspaketin nettomaksajien taholta jo nytkin kaunaa. Jos rahaa todistettavasti ajautuu järjestäytyneen rikollisuuden käyttöön merkittäviä määriä, voi se myrkyttää EU:n pohjoisten ja eteläisten jäsenmaiden välejä ja koko järjestön yhteistyö- ja toimintakykyä.
Uhan vakavuuteen nähden Italian hallitus on suhtautunut siihen aivan liian keveästi, monet mafiatutkijat arvostelevat.
”Uusi menetetty mahdollisuus estää mafiaa hyötymästä valtiontaloudesta”, luonnehtii Italian elvytyssuunnitelmaa Lombardian maakunnan mafianvastaisen komission puheenjohtaja Monica Forte.
”Suunnitelman 273 sivulla mainitaan mafia-sana kaksi kertaa yleisluontoisesti. Silti olisi ollut täysin mahdollista kiteyttää ohjelmaan selkeä ja tehokas strateginen toimintamalli, miten estää varojen väärinkäyttöä.”
Vallone esittää hallitukselle, että jokaisen elvytyspaketin hankkeen kaikkea rahaliikennettä valvomaan nimitettäisiin mafiatutkijoita koko hanketoteutuksen ajaksi.
Nykyinen valvontakäytäntö rajoittuu siihen, että poliisi arvioi hankekilpailun voittajan laillisuuden ennen urakkaa, Vallone muistuttaa. Myöhemmin valittavia aliurakoitsijoita ei valvota mitenkään. Hallitus saattaa jättää silti huomioimatta ehdotuksen mafiatutkinnan lisäämisestä.
Italian raskas byrokratia estää sitä nytkin käyttämästä tehokkaasti saamiaan varoja.
Italia on pystynyt käyttämään EU:n eri tukirahastoista saamistaan varoista ajallaan vain 30,7 prosenttia, kun EU-keskiarvo on 39,6 prosenttia ja tehokkaimman EU-maan Suomen luku 66,2 prosenttia.
Jos tutkintaa lisätään, hidastuu hankkeiden toteutus entisestään.
Mafiajärjestöt ovat kärsineet koronapandemiasta siinä missä Italian virallinenkin talous.
Kidnappaukset vähenivät huhti–syyskuussa 2020 Italiassa melkein 30 prosenttia, lahjonta- ja jätemafian kierrätysrikokset viidenneksellä. Selvää laskua tapahtui myös ryöstöissä, mafian laittomassa tekstiilituotannossa ja suojeluraha- ja kiristystoiminnassa, laskee mafiarikoksia tutkiva ja tilastoiva virasto DIA.
Mafialle on tietenkin yhtä tärkeää kuin laillisille yrityksille hankkia koronapandemian tappioita korvaavia tuloja.
Niitä se hakee entistä enemmän muista Euroopan maista.
Kun mafia ennen etsi veroparatiiseja, pyrkii se nyt löytämään suojasatamia, joissa ei ole samanlaista yksityiskohtaista mafialainsäädäntöä kuin Italiaan on viime aikoina luotu, eikä välttämättä kykyä ymmärtää mafian toimintamalleja.
Esimerkiksi EU-tukiaisten nostaminen väärin perustein luokiteltiin Italiassa aiemmin tavalliseksi tai lieväksi petokseksi. Tuomiot jäävät usein antamatta, koska syytteet ehtivät vanheta ennen esitutkinnan valmistumista ja syyttämispäätöstä.
Nyt tukiaispetokset käsitellään Italian uusien mafianvastaisten lakien pohjalta. Se tarkoittaa, että rikosnimikkeet ovat ankarampia, vanhenemisajat pitempiä ja rangaistusasteikko kovempi.
Sen sijaan valtaosa muista EU:n jäsenmaista ei yksilöi erikseen mafian jäsenyyttä tai sen toimintaa rikokseksi eikä niiden poliisikunnilla ole kokemusta mafiarikosten tutkinnasta tai edes kykyä tunnistaa niitä.
Suuroikeudenkäynti paljasti mafiajärjestöjen ensimmäisen yhteishankkeen EU-maissa.
Calabrian suuroikeudenkäynnissä ja sen valmistelussa kertyneet tiedot auttoivat paljastamaan huhtikuussa ensimmäisen mafioiden laajamittaisen yhteishankkeen muissa EU-maissa.
’Ndranghetan ja Camorran yhdessä toteuttama polttoainemafia salakuljetti Italiaan dieselöljyä ja bensiiniä. Dieseliä tuotiin myös väärennetyillä tuontiasiakirjoilla, joissa se oli merkitty huomattavasti edullisemmin verotettavaksi maatalouskoneöljyksi.
Mafiat varastoivat, jakelivat ja myivät polttoaineen omien yhtiöittensä ja jakeluasemiensa kautta. Ne ansaitsivat parissa vuodessa polttoaine-, liikevaihto- ja tuontiveroja kiertämällä lähes miljardi euroa.
Veronkiertoa, polttoainehankintoja ja kuljetuksia varten mafia toimi yhteistyössä paikallisten rikollisjärjestöjen kanssa Bulgariassa, Kroatiassa, Maltalla, Romaniassa, Saksassa ja Unkarissa.
Niissä kaikissa mafialla oli myös omia haaraverkostojaan ja peiteyhtiöitään.
Juuri nyt mafia rakentelee verkostoja EU-maihin ottaakseen osansa myös niiden kansallisista koronaelvytyspaketeista, varoittaa Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle.
”On elintärkeää, että Euroopan maiden hallitukset ymmärtävät, että mafia on jo merkinnyt itselleen osuuksia niistä”, De Bolle korostaa.
Europolin talousrikosten tutkimuskeskus EFECC paljasti jo vuoden 2020 loppuun mennessä yksitoista pitkälle suunniteltua yritystä hyötyä EU:n elvytyspaketista, vaikkei koko ohjelma ollut vielä lähelläkään valmistumistaan.
Nyt kaikkien jäsenmaiden parlamentit ovat hyväksyneet elvytyspaketin. Rahanjako saattaa alkaa jo heinäkuussa, paketista vastaava Euroopan komissio on ilmoittanut.
Europol varautuu petosyritysten kasvuun. Se käynnistää rahanjaon ensimmäisen puolen vuoden ajaksi erityisen Operaatio Vartiomiehen estämään ja jäljittämään huijauksia, De Bolle totesi toukokuun lopulla pidetyssä Europolin ja useiden EU-maiden poliisijohtajien yhteisessä videokokouksessa.
Kokouksen osallistujat kuuluivat Europolin ja useiden EU-maiden ja Britannian poliisijohdon yhteiseen työryhmään, jonka Europol viime vuonna perusti Italian pyynnöstä valvomaan ja torjumaan koronapandemian synnyttämiä tai lisäämiä rikosuhkia.
Europolin kanssa yhteistyössä toimivat EU-maiden syyttäjävirastojen yhteistyöelin Eurojust ja Euroopan komission petostentorjuntavirasto Olaf, joka tarkastaa jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat.
Mafiahankkeiden ja rikollisen rahan jäljittämistä auttaa huomattavasti joulukuussa 2020 voimaan tullut uusi EU-säännös, joka mahdollistaa rikoksella ansaittujen varojen ja omaisuuden jäädyttämisen unionin jäsenmaissa.
Sitä sovelletaan EU:n elvytyspaketin epäilyttävien hankkeiden valvontaan ja tutkintaan.
Italian poliisiviranomaisten mukaan muut EU-maat eivät silti vieläkään tunnu ymmärtävän, miten vaarallinen tilanne on.
”Jos uhkaa ei oteta vakavasti, on suuri vaara, että mafian soluttautuminen havaitaan liian myöhään, silloin kun vahingolliset vaikutukset taloudelle ovat jo peruuttamattomia”, Italian apulaispoliisijohtaja Vittorio Rizzi muistutti jo viime vuonna ulkomaisia kollegoitaan Europolin kokouksessa Roomassa.
”Ajattelutapa, että juuri meidän talousjärjestelmämme on immuuni mafian soluttautumiselle, on erittäin vakava virhe”, Rizzi totesi.
”Yhtä vähän kuin mikään valtio Euroopassa on ollut immuuni covid-19-taudille, ne pystyvät estämään kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta levittäytymästä rajojensa yli.”