”Jumalan pieni sotilas”
Terroristijärjestö Isis käyttää hyväkseen koronaviruksen tuomaa kaaosta ja kiihdyttää hyökkäyksiään.
”Jumalan pieni sotilas.”
Näin ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis puhuu koronaviruksesta verkkopropagandassaan, jossa se väittää maailmaa puoli vuotta piinanneen pandemian olevan kosto ”lännen ristiretkiläisille” ja ”oikean” islamin hylänneille.
Koronapandemia on Isisille ja muille äärijärjestöille ennemmin mahdollisuus kuin uhka, koska terrorismi kukoistaa poikkeusoloissa. Viruksen vaikutukset muuttavat silti terroristienkin toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi Isisin terrori-iskut länsimaissa ovat kevään ja kesän 2020 aikana tyrehtyneet liikkumisrajoitusten takia.
Myös Isis on laatinut karanteeniohjeet, joissa se muistuttaa, että ”soturien velvollisuus on suojautua ja välttää tartuntoja. Terveiden ei pidä mennä epidemiasta kärsiviin maihin, eikä sairaiden pyrkiä niistä pois.”
Hiljaiselo länsimaissa ei tarkoita, että äärijärjestöt olisivat heikentyneet.
Pandemia on avannut uusia tilaisuuksia ääri-islamilaisille uskonsotureille eli jihadisteille ja muille vihanlietsojille, varoittaa YK:n pääsihteeri YK:n pääsihteeri António Guterres. Viha- ja värväysviestit keräävät klikkaajia ja jakajia, koska ulkonaliikkumiskieltojen sisälle sulkemat nuoret selaavat nyt sosiaalista mediaa jopa entistä ahkerammin.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi heinäkuun alussa päätöslauselman, joka vaatii kolmen kuukauden humanitaarista taukoa maailman aseellisiin konflikteihin.
Valtiollisten armeijoiden sotatoimet useimmilla Lähi-idän sota-alueilla ovat lähes tyrehtyneet. Turkki, Venäjä ja Syyria ovat pitäneet melko hyvin kiinni tulitauosta Syyrian kapinallisten viimeisessä sillanpäässä Idlibissä. Myös Iran on välttänyt yhteenottoja ja niiden lietsomista, koska sillä on täysi työ saada vaikea koronaepidemiansa aisoihin.
YK vesitti kuitenkin vetoomuksensa rajaamalla sen ”virallisiin” konflikteihin. Yhdysvaltain ja Venäjän vaatimuksesta tulitauko ei kata selkkauksia, joissa osapuolina on YK:n terroristijärjestöiksi määrittelemiä asejoukkoja. Se ei myöskään koske terrorisminvastaisia sotatoimia.
Tulitaukovelvollisuutta ei siis edes tarjottu Isisille, toiselle keskeiselle ääri-islamilaiselle terroristijärjestölle al-Qaidalle eikä niiden liittolaisille eri puolilla maailmaa.
Isis on vahvistunut, ja sen uusi johtaja on armoton sotilaskomentaja.
Terroristijärjestöjen iskut ovatkin kiihtyneet.
Isisin toiminta laantui ensin huhtikuun loppupuolelta kesäkuun puoliväliin. Sen jälkeen järjestö näyttää oppineen, miten hyödyntää pandemian heikentämiä viranomaistoimia ja turvallisuusvalvontaa, arvioi äärijärjestöjen internet-sivuja analysoivan Site Intelligence Groupin johtaja Rita Katz.
Erityisen selvästi se näkyy Isisin ydinalueilla Syyriassa ja Irakissa. Siellä Isisillä on yhä 20 000–25 000 soturia ja al-Qaidalla sekä sen liittolaisilla 15 000–20 000 soturia, laskee yhdysvaltalainen ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS).
Isisillä on laajoja turva-alueita Syyrian autiomaa-alueilla sekä Irakin ja Syyrian pohjoisilla rajaseuduilla. Niiltä se tekee nopeita sissi-iskuja Irakin armeijaa, poliisia ja niitä tukevia šiiamuslimien Hashd al-Shaabi -joukkoja, Syyrian kurditaistelijoita ja siviiliviranomaisia vastaan.
Irakissa iskut ovat yli kaksinkertaistuneet koronapandemian alkuun verrattuna ja niitä tapahtuu useita päivässä. Isis käyttää tienvarsipommeja, muita kaukolaukaistavia räjähteitä sekä sinko- ja kranaatti-iskuja mutta tekee myös suoria hyökkäyksiä ja itsemurhaiskuja.
Syyriassa Isis luo iskuillaan painetta kurdijoukkojen vartioimia vankileirejä vastaan. Niitä on yli 30, ja niissä lojuu noin 10 000 Isisin oletettua jäsentä, joiden vapauttamisen järjestö on asettanut tavoitteekseen.
Presidentti Donald Trumpin lokakuussa 2019 tekemä äkkipäätös vetää amerikkalaisjoukot Koillis-Syyriasta jätti sen kurdiliittolaiset käytännössä yksin hoitamaan vankiongelmaa. Leirejä vartioivien kurdien voimavarat ovat venyneet äärirajoille.
Trump on luvannut kotiuttaa amerikkalaiset myös Yhdysvaltain johtamasta Isisin vastaisesta kansainvälisestä liittoumasta Irakissa. Yhdysvaltain ja Irakin tiedustelutietojen mukaan Isis ryhmittää taistelijoitaan Irakissa uudelleen ja joukot voivat aloittaa tuhoisien iskujen sarjan heti vetäytymisen jälkeen.
Isis on kiihdyttänyt merkittävästi iskujaan myös Afganistanissa, Länsi- ja Keski-Afrikassa, Sahelissa, Siinain niemimaalla ja Jemenissä, Site Intelligence Group toteaa.
Verkossa ilmestyvässä al-Naba -viikkolehdessään Isis ilmoitti käynnistäneensä 22. heinäkuuta ”uuvutusiskujen” sarjan. Niitä se teki heinäkuun viimeisellä viikolla yli 60 eri puolilla maailmaa.
Terroristijärjestön omien lukujen toistaminen lähdetietoina on arveluttavaa mutta Isisin kohdalla perustellumpaa kuin yleensä.
Isisin propaganda on ollut luotettava keino arvioida, kuinka laajoja terroritekoja järjestö on tehnyt tai mitä lähiaikoina on odotettavissa, toteaa yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston kansainvälisten turvallisuusohjelmien luennoitsija, terrorismitutkija Michael S. Smith.
Toisin kuin esimerkiksi al-Qaida, Isis on toteuttanut verkossa esittämänsä uhkaukset säntillisesti, Smith korostaa.
Isis käyttää julkaisualustanaan pääasiassa alun perin venäläisen Vkontakte-verkkoyhteisöpalvelun tekijöiden kehittämää Telegramia, missä se avaa uusia tilejä sitä mukaa kun vanhoja suljetaan.
Isis viestii kannattajilleen, että jihadistien pitää nyt hyödyntää kaikin keinoin koronan takia heikentynyttä terrorisminvastaista toimintaa. Järjestön keskeisten sivustojen, al-Naban ja uutistoimisto al-Amaqin, perusteella luvassa on itsemurhaiskuja, aseellisia hyökkäyksiä sekä yrityksiä vapauttaa jihadistivankeja.
Odotettavissa on ehkä jopa koronaviruksen tartuttamisyrityksiä. Marttyyrin aseman voi saavuttaa itsemurhaiskun lisäksi myös tartuttamalla mahdollisimman monta uskotonta, jos itse sairastuu, opettaa Isisin intialaiskannattajilleen suuntaama verkkolehti.
Isis hyödyntää pandemiaa ahneemmin kuin al-Qaida tai niin ikään vaarallisimpiin jihadistijärjestöihin laskettava Taliban, joka on sotinut jo 20 vuotta Afganistanin hallitusta suojelevia amerikkalaisjoukkoja vastaan.
Taliban on tukenut kansainvälisten järjestöjen toimia epidemian ehkäisemiseksi. Se on julistanut epidemia-alueille tulitaukoja, pystyttänyt karanteenikeskuksia, jakanut kasvomaskeja ja saippuaa sekä järjestänyt tiedotustilaisuuksia väestölle.
Al-Qaidan viesti on Isisiin verrattuna laimea. Se pitää koronavirusta seurauksena synnillisestä elämästä ja vieraantumisesta oikeasta uskosta. Al-Qaida kehottaa uskovaisia hyödyntämään pandemiaa korjaamalla periaatteensa ja yhdistämällä rivinsä.
Juuri ennen pandemian alkua al-Qaida oli ryhtynyt laajaan iskuun, jolla se pyrki palauttamaan itselleen Isisiltä aiemman asemansa maailman jihadistien tärkeimpänä tiennäyttäjänä. Isisin aggressiivisuus näyttää nyt sysivän al-Qaidaa yhä kauemmaksi sivuraiteelle.
Isisin uusi maailmanlaajuinen organisaatiomalli paljastaa, että järjestön tavoitteena on yhä luoda maailmanlaajuinen islamilainen kalifaatti.
Isisin organisaatiokaavion julkaisi Yhdysvalloissa toimiva arabiankielinen satelliitti-tv-asema al-Hurra 8. heinäkuuta. Tiedot kokosi ääri-islamilaisiin asejärjestöihin erikoistunut irakilaistutkija Hisham al-Hashimi, joka oli murhattu kaksi päivää aiemmin Bagdadissa Irakissa.
Isis muodostuu nyt 14 ”provinssista” ja viidestä Irakista ja Syyriasta käsin johdetusta ministeriöstä. Direktoraatiksi kutsuttu hallintoelin vastaa Irakin ja Syyrian ulkopuolella sijaitsevien provinssien toiminnasta.
Amerikkalainen iskuryhmä tappoi Isisin omatekoisen kalifin Abu Bakr al-Baghdadin lokakuussa 2019 Luoteis-Syyriassa. Trumpin hallinto ylisti tekoa samanveroiseksi saavutukseksi kuin oli al-Qaida -johtajan Osama bin Ladenin surma. bin Laden oli suunnitellut Yhdysvaltain vuoden 2001 terrori-iskut.
Al-Baghdadi oli enää vain järjestön vertauskuvallinen keulakuva, ja hänen surmaamisensa näyttää pikemmin vahvistaneen kuin heikentäneen Isisiä.
Tappaminen avasi tehokkaammalle terroristille tien Isisin johtoon. Järjestön uusi johtaja Abu Ibrahim al-Hashimi al-Qurashi on Isisin kokeneimpia sotilaskomentajia. Hän johti kesällä 2014 Isisin salamasodan tärkeintä operaatiota Mosulin valtausta Irakin ylivoimaiselta armeijalta mutta myös sitä seurannutta jesidien raakaa joukkomurhaa Sinjarissa.
Al-Qurashi on Irakin armeijan entinen upseeri, jonka Yhdysvaltain miehitysjoukot vangitsivat vuonna 2003, kun ne kukistivat diktaattori Saddam Husseinin. Al-Qurashi joutui pidätyskeskukseen, missä oli myös al-Baghdadi. Miesten yhteistyö alkoi.
Al-Qurashin johdolla Isisin värväystoiminta on elpynyt, samoin uusien liittolaisjärjestöjen ja ”provinssien” hankkiminen.
Isis on perustanut Kongon demokraattisen tasavallan rauhattomiin itäosiin ”Keski-Afrikan provinssinsa” ISCAPin, jonka riveihin se on värvännyt parituhatta ulkomaalaistaistelijaa ja paikallisten asejoukkojen soturia. ISCAP valtasi ja tuhosi 14. kesäkuuta Benissä armeijan tukikohdan.
Isis toteutti keväällä myös ensimmäiset joukkomurhansa Afrikan eteläosissa. Niistä laajin oli 52 kyläläisen teurastus Mosambikin öljyntuotantoalueella Cabo Delgadossa.
Isisillä ei ole vaikeuksia rahoittaa sissisotaansa Syyriassa ja Irakissa tai muualla maailmassa, päättelee tutkimuslaitos Rand, joka tuottaa tietoa Yhdysvaltain asevoimille.
Nykyisen terroristijärjestön kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin laajoja maa-alueita hallinnoineen kalifaatin, jonka oli pakko tuottaa palveluja asukkailleen.
Toisaalta tulolähteetkin ovat harvemmassa: Isis ei enää pysty keräämään veroja eikä myymään alueidensa luonnonvaroja kuten öljyä.
Isisiä auttavat myös suuret käteisvarakätköt ja tulot rikollisesta toiminnasta.
Isis rahoittaa toimintaansa jälleen terroristi- ja rikollisjärjestöille tyypillisin keinoin. Niitä ovat kiristys, panttivangeista perittävät lunnaat, ryöstöt, salakuljetus ja huumekauppa, listaa Randin taloustieteilijä Howard J. Shatz. Rahoitusjärjestelyiden kulmakiveksi on noussut tuottoisa synteettisten huumeiden valmistus Syyriassa.
Uusin vaarallinen piirre Isisin toiminnassa on sen tunkeutuminen Euroopan huumemarkkinoille ja mahdollinen yhteistyö mafian kanssa.
Italian huumeviranomaiset takavarikoivat heinäkuussa Salernon satamassa yli miljardin euron arvoisen erän synteettistä amfetamiinia, jota Isis tuottaa Syyriassa.
Noin 14,5 tonnin lasti sisälsi 84 miljoonaa Isis-soturien taisteluhuumeena käyttämää Captagon-tablettia. Niihin on painettu kuvio kahdesta puolikuusta, jota Isis on käyttänyt tuotemerkkinään.
Captagon kehitettiin 1960-luvulla ylivilkkauden ja narkolepsian hoitoon.
Vahvaa riippuvuutta aiheuttanut lääke kiellettiin 1980-luvulla lähes kaikkialla, mutta sitä käytetään yhä yleisesti Lähi-idässä.
Syyriasta tuli Captagonin laittoman tuotannon keskipiste heti sisällissodan käynnistyttyä vuonna 2011. Valmistus on helppoa ja halpaa, ja siitä tuli tärkeä tulolähde kapinallisjoukoille.
Syyriasta pillereitä on viety etenkin Saudi-Arabiaan ja muihin Persianlahden öljyvaltioihin.
Huumepajojen pillerien avulla voi valvoa vuorokausia. Ne aiheuttavat euforista mielihyvää, sillä alkuperäinen vaikuttava lääkeaine fenetylliini on korvattu tehokkaammilla.
Jättilasti ei olisi voinut saapua Salernoon ilman alueen mafiajärjestön Camorran lupaa, Napolin huumepoliisi korostaa. Se päättelee, että mafia tilasi lastin Syyriasta, koska koronapandemian liikkumisrajoitukset pysäyttivät keväällä synteettisten huumeiden valmistuksen Euroopassa lähes kokonaan. Syyriassa tuotanto ei ole kärsinyt.
Mafia tuskin alkaa pyörittää uutta huumereittiä Eurooppaan yhteistyössä Isisin kanssa, asiantuntijat arvioivat.
Mafia saattaa tehdä jihadistien kanssa yksittäisiä sopimuksia, muttei halua helpottaa vaarallisen kilpailijan tunkeutumista markkinoilleen eikä liiketoimiensa joutuvan terroristeja jäljittävien viranomaisten silmätikuksi.