Trumpin panttivangit
Yritykset herättää Iranin ydinsopimus henkiin ovat juuttuneet paikoilleen. Pappismaa on yhä lähempänä ydinasetta.
Neuvottelut Iranin ja maailman johtavien valtioiden välillä solmitun ydinsopimuksen elvyttämiseksi alkoivat maaliskuussa yllätyksellä.
Iran oli jo etukäteen tehnyt selväksi, ettei se neuvottele Wienissä suoraan Yhdysvaltain kanssa. Ilmapiiri oli sakeana loukatuista tunteista. Ne juonsivat juurensa toukokuuhun 2018, jolloin presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois edeltäjänsä Barack Obaman neuvottelemasta ”maailman surkeimmasta diilistä” ja käytännössä romutti sen.
Sopimuksen tarkoituksena oli estää Irania hankkimasta ydinasetta. Iran hyväksyi tiukat rajoitukset ydinohjelmalleen vastineeksi laajasta talouspakotteiden purkamisesta.
Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia Wienin neuvottelut etenivät keväällä mainiosti. Viestit Yhdysvaltain ja Iranin valtuuskuntien välillä kulkivat neuvotteluja koordinoivan EU:n välityksellä. Mukana olivat kaikki alkuperäiset sopimusosapuolet Iran, YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata ja Saksa.
Kun nopeaan tahtiin käytyjen neuvottelujen kuudes kierros päättyi 20. kesäkuuta, ratkaisun ennustettiin olevan vain parin viikon päässä. Paperilla oli 1 520 sivua valmista sopimustekstiä, kuvasi Saksan neuvotteluryhmän korkea-arvoinen jäsen.
”Lähes kaikki tekstit ovat valmiita ja loput kiistellytkin kohdat on rajattu tarkasti ja selkeästi”, Iranin pääneuvottelija, varaulkoministeri Abbas Araghchi kertoi iranilaiselle Mehr-uutistoimistolle.
Sopimus oli ”melkein valmis”, hänen amerikkalaiskollegansa vahvisti The New York Times -sanomalehdelle.
Osapuolten oli määrä vetäytyä muutamiksi päiviksi neuvottelemaan keskenään ja palata Wieniin viimeistelemään sopimus.
Sitten vauhti pysähtyi kuin seinään.
Kaksi päivää ennen kesäkuun neuvottelukierroksen päättymistä Iranissa pidettiin presidentinvaalit, jotka voitti äärivanhoillinen Ebrahim Raisi. Hänen edeltäjänsä, Iranin ydinsopimusneuvotteluihin luotsannut Hassan Ruhani ei kahden presidenttikauden jälkeen voinut enää asettua ehdokkaaksi.
Raisin vaalivoiton jälkeen iranilaisneuvottelijat eivät ole palanneet Wieniin. Neuvottelut ovat polkeneet paikallaan yli kaksi kuukautta. Vasta heinäkuun puolivälissä pääneuvottelija Araghchi katkaisi hiljaisuuden ja ilmoitti Iranin palaavan neuvotteluihin aikaisintaan, kun Raisi on astunut virkaansa 3. elokuuta.
Raisi on Iranin islamilaisen tasavallan historian ääriuskonnollisin ja vanhoillisin presidentti. Hän kuuluu yhteistyötä lännen kanssa vastustavien poliitikkojen ydinryhmään. Raisin vaalivoitto varmistui käytännössä jo kauan ennen vaaleja. Iranin presidenttiehdokkaat hyväksyy maan hengellisen johtajan ajatollah Ali Khamenein ohjailema valvojien neuvosto. Se hylkäsi ennen kesäkuun vaaleja kaikki varteenotettavat maltilliset ehdokkaat.
Edellinen presidentti Ruhani on Iranin uudistusmielisen liikkeen kärkihahmo. Hän taivutteli ajatollah Khamenein tukemaan ydinsopimusta. Ylimmän hengellisen johtajan tuki pakotti Iranin vanhoillisen pappisjohdon, asevoimien komentajat ja vaikutusvaltaisen vallankumouskaartin pidättäytymään sopimuksen avoimesta vastustamisesta. Yleensä nämä ryhmät vastustavat kaikkea Yhdysvaltojen kanssa käytävää vuoropuhelua.
Neuvottelut edistyivät keväällä vauhdilla, koska sekä Yhdysvaltain presidentti Joe Biden että Iranin Ruhani halusivat saada sopimuksen valmiiksi ennen Raisin nousua valtaan, tarkkailijat arvioivat. Voi olla, että Raisi itsekin toivoi sopimuksen valmistumista, silloin hänelle olisi jäänyt sekä vapaus moittia sopimusta että esittää sen hyödyt ansioinaan.
Iranin ydinohjelmaa rajoittavaa sopimusta pidetään yhtenä suurimmista Lähi-itää vakauttavista tekijöistä sitten Israelin ja Egyptin rauhansopimuksen vuonna 1979.
Sen kohtalo on nyt jo kolmannen Yhdysvaltain presidentin käsissä. Sopimuksen elvyttäminen on yksi Joe Bidenin yrityksistä korjata välejä Yhdysvaltain tärkeimpien eurooppalaisten liittolaisten kanssa. Ne olivat alkuperäisen sopimuksen kätilöitä.
Toistaiseksi on epäselvää, millaiset ohjeet Iranin neuvottelijat saavat uudelta hallinnolta.
Raisin leiriin kuuluvat äärivanhoilliset poliitikot ovat arvostelleet rankasti Ruhania ydinsopimuksesta. Raisi itse varoitti vuonna 2018, ettei liittyminen ”vihollisten sopimuksiin” takaa, että ne lopettavat vihamielisen toimintansa Irania vastaan.
Vaalikampanjansa aikana Raisi vältti huolellisesti vastustamasta uusia neuvotteluja, koska iranilaisten keskuudessa heidän arkeaan nopeasti kohentanut ydinsopimus on ollut hyvin suosittu.
Iran sitoutuu yhä ydinsopimukseen eikä vastusta neuvotteluja, presidentti Raisi vahvisti Teheranissa 16. elokuuta, uutiskanava al-Jazeera kertoo.
”Mutta amerikkalaisten on vastattava maailmalle, miksi he eivät pitäneet kiinni lupauksistaan”, hän korosti.
Uuden presidentin neuvottelulinjasta antaa vihjeitä se, että hän valitsi 11. elokuuta ulkoministerikseen Hossein Amir Abdollahianin. Hän korvaa Mohammad Javad Zarifin, joka vastasi ensin ydinsopimukseen johtaneista ja nyt sen uudistamiseksi käytävistä neuvotteluista.
Abdollahian on toiminut varaulkoministerinä sekä Zarifin että äärivanhoillisen presidentin Mahmoud Ahmadinejadin alaisena. Zarif erotti hänet vuonna 2016, koska hän oli liian läheisissä väleissä ydinsopimusta vastustavan vallankumouskaartin johdon kanssa.
Alkuperäistä sopimusta neuvoteltaessa Obama ja hänen ulkoministerinsä John Kerry tulivat erinomaisesti toimeen Ruhanin ja varsinkin Yhdysvalloissa asuneen ja sujuvaa amerikanenglantia puhuneen Zarifin kanssa. Hyvä henkilökemia auttoi runnomaan äärimmäisen vaikeat neuvottelut sopimukseen asti.
Joe Bidenin ja Iranin johdon suhde sen sijaan oli etäinen ja viileä jo ennen Raisin valintaa. Iranin presidentinvaalien jälkeen mistään suhteesta ei voi edes puhua – Raisi ilmoitti jo alkukesästä, ettei aio tavata Bideniä.
Iranin linjat päättää viime kädessä Khamenei, ei Raisi. Ydinsopimuksen lässähtäminen oli nolo isku uskonnolliselle johtajalle, joka pitkään epäröityään pani arvovaltansa peliin sen puolesta.
Khamenei saattaa tukea neuvotteluja myös, koska uusi sopimus vahvistaisi Raisia, josta 82-vuotias hengellinen johtaja näyttää nyt kasvattavan seuraajaansa. Raisi ei ole Iranissa yhtä suosittu kuin Ruhani, jolle hän hävisi selvästi vuoden 2017 presidentinvaaleissa.
Raisi voi kasvattaa suosiotaan pelastamalla Iranin nykyisen taloudellisen kurimuksen partaalta. Uusi presidentti vannoi virkaanastujaispuheessaan romuttavansa Yhdysvaltain ”tyrannimaiset pakotteet” ja kohentavansa iranilaisten elinoloja.
Hän tietää hyvin, ettei kumpikaan tapahdu ilman uutta ydinsopimusta.
Sopimus kelpaisi Raisille myös siksi, että se loisi hänestä maltillisemman kuvan. Ihmisoikeusjärjestöt vaativat hänen asettamistaan kansainväliseen oikeuteen vastaamaan laajoista ihmisoikeusrikoksista.
Raisi oli yksi Iranin islamilaisen vallankumouksen johtajan ajatollah Ruhollah Khomeinin erikoissyyttäjistä, jotka vuonna 1988 valmistelivat ja toteuttivat sarjatyönä tuhansien pappisjohdon poliittisten kilpailijoiden teloitukset.
Periaatteessa tie sopimukseen on selvä: Iran palauttaa ydinohjelmansa vuoden 2015 sopimuksen puitteisiin ja Yhdysvallat purkaa Trumpin asettamat pakotteet.
Mutta enää ei eletä vuotta 2015. Sopimus joudutaan monilta osin neuvottelemaan kokonaan uudelleen.
Tavallaan Donald Trump pitää neuvottelijoita yhä panttivankeinaan.
Ydinsopimus syntyi, koska siitä rajattiin pois kaikki poliittinen sisältö. Se keskittyi tiukasti vain ydinrajoituksiin, niiden tekniseen valvontaan ja talouspakotteiden purkuun.
Presidentti Trump palautti voimaan kaikki puretut Iranin vastaiset talouspakotteet. Hän myös määräsi nipun uusia pakotteita. Niihin kytkettiin uusia kysymyksiä, kuten ihmisoikeusrikokset ja Iranin tuki kansainväliselle terrorismille. Trump julisti muun muassa Iranin asevoimien eliittiosaston vallankumouskaartin terroristijärjestöksi.
”Koska Trump löi pakotteisiin leiman kansainvälisestä terrorismista ja ihmisoikeusloukkauksista, niitä on poliittisesti entistä vaikeampi poistaa”, arvioi Yhdysvaltain valtionvarainministeriön pakotteita valvovaa virastoa vuosina 2015–2018 johtanut John Smith.
Trumpin uudet pakotteet kohdistuvat yli 700 yhteisöön, yhtiöön ja henkilöön, laskee uutistoimisto Reuters. Joukossa on yli kaksikymmentä Iranin taloudelle elintärkeää valtionlaitosta ja yritystä kuten keskuspankki, kansallinen öljy-yhtiö ja kansallinen öljytankkeriyhtiö. Terroristijärjestöksi julistetun vallankumouskaartin käsissä on merkittävä osa Iranin ulkomaankaupasta ja kotimaisesta taloudesta.
Bidenin hallinto kieltäytyy purkamasta uusista pakotteista ainakin viisisataa. Amerikkalaiset eivät myöskään aio kumota vallankumouskaartin asemaa terroristijärjestönä, kirjoittaa suurlähettiläs Kazem Gharib Abadi ajatollah Khamenein henkilökohtaisella verkkosivulla. Lähettiläs edustaa Irania ydinsopimusta valvovassa Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä IAEA:ssa.
Yhdysvaltain sekavien presidentinvaalien ja niiden käsistä riistäytyneiden jälkinäytösten varjo roikkuu neuvottelujen yllä. Bidenin on vaikea purkaa pakotteita näyttämättä Iranille ilmaisia lahjoja antavalta pehmoilijalta, jollaiseksi Trump ja trumpilaisena pysynyt republikaanipuolueen enemmistö jo nyt maalaavat hänet.
Iran taas vaatii kaikkien pakotteiden purkamista ennen kuin siltä edellytetään mitään. Sille on kertynyt vuoden 2018 jälkeen pelkästään öljynviennistä ulkomaisille tileille jäädytettyjä valuuttasaatavia noin 20 miljardin euron edestä.
Iran odotti vuoden ja lakkasi sitten noudattamasta sopimusta. Nyt maan arvioidaan olevan vain muutaman kuukauden päässä ydinaseesta.
Yhdysvaltoja piiskaa sopuun tieto, että mitä kauemmin neuvottelut venyvät, sitä lähempänä ydinaseen rakentamista Iran on.
Ydinsopimus oli räätälöity niin, että Iran pysyisi aina vähintään vuoden päässä mahdollisuudesta valmistaa ydinase.
Alkupesäisessä sopimuksessa Iran luopui kahdesta kolmasosasta ydinpolttoainetta rikastavista sentrifugeistaan, 98 prosentista rikastetusta uraanistaan ja teki plutoniumia valmistavan reaktorinsa toimintakyvyttömäksi. Se suostui myös IAEA:n laajoihin ja kattaviin tarkastuksiin.
Yhdysvaltain vetäytymisen jälkeen Iran odotti vuoden ajan, pystyisivätkö muut osapuolet pitämään sopimuksen voimassa. Kun se ei onnistunut, Iran julisti, ettei sopimus enää sido sitä ja alkoi vuonna 2019 taas rikastaa uraania ja ottaa uusia sentrifugeja käyttöön ydinlaitoksissaan.
Nyt Iranin on arvioitu olevan vain muutaman kuukauden päässä ydinaseesta. Sillä arvioidaan myös olevan enemmän ydinpolttoainetta kuin sopimuksen tullessa voimaan.
Kahden viime vuoden aikana Iran on hankkinut runsaasti lisää taitoa ja kokemusta, kuinka uraani rikastetaan ydinasekelpoiseksi.
Ydinsopimus astui voimaan ennen kuin Iran oli ehtinyt hankkia nykyaikaisimpia tehokkaita sentrifugeja, jotka nopeuttavat oleellisesti uraanin rikastamista pommikelpoiseksi.
Nykyään se valmistaa niitä jo itse. Sentrifugit Iranin ydinohjelman keskuksessa Natanzissa vispaavat uraanista ydinpolttoainetta, joka on pitoisuudeltaan 60-prosenttista eli lähempänä pommin valmistamiseen tarvittavaa kuin koskaan aiemmin.
”Neuvottelut eivät voi jatkua loputtomiin. Jos Iran jatkaa toimiaan, jossain vaiheessa sopimuksella ei enää saavuteta hyötyä, johon sillä pyrittiin”, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken totesi 29. heinäkuuta vieraillessaan Kuwaitissa.
IAEA:n tarkastajat tekivät vuodesta 2016 lähtien toistakymmentä tarkastuskäyntiä ydinlaitoksiin varmistaakseen Iranin pitävän kiinni sopimuksesta.
Nyt IAEA ei ensi kertaa yli viiteen vuoteen tiedä, mitä Iranin ydinohjelman sisällä tapahtuu. Viime helmikuun tarkastuskäynnin jälkeen Iran rajoitti merkittävästi tarkastajien pääsyä ydinlaitoksiinsa. Kesäkuussa se katkaisi vierailut kokonaan. Sen jälkeen myöskään tarkastajien asentamat videokamerat eivät ole välittäneet ajantasaista kuvaa ydinlaitoksista.
Iran palaa aiempiin käytäntöihin heti, kun uusi sopimus solmitaan, Raisin uuden ulkoministerin tiedottaja korosti 17. elokuuta.
Vaikka Trump ajoi Irania taloudellisesti ja ulkopoliittisesti yhä ahtaammalle ”äärimmäisen painostuksen” taktiikallaan, hänen linjansa oli lopulta vahingollisinta Yhdysvalloille itselleen.
Pakotteiden päätarkoitus oli kurjistaa iranilaisten elinoloja ja lietsoa kansa kääntymään johtajiaan vastaan. Niin ei ole käynyt, vaikka pakotteet käytännössä sulkivat Iranin täysin kansainvälisten vienti- ja rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle.
Päinvastoin seuraus talouden rajusta taantumasta oli, että Iranin vanhoillisen pappisjohdon laimea halu liennytykseen haihtui ja maltillisilta poliitikoilta katosi uskottavuus kansan silmissä. Iranilaiset äänestivät sopimusta vastustaneet vanhoilliset selvään enemmistöön parlamentissa.
Iranin ydinohjelma virkosi ja ohjustuotanto kasvoi. Iran vahvisti yhä sotilaallista asemaansa eri puolilla Lähi-itää huolimatta siitä, että Yhdysvallat teloitti Teheranin hallinnon ulkomaisia sotilasoperaatioita johtaneen kenraali Qassem Suleimanin lennokki-iskulla Bagdadissa tammikuussa 2020.
Ydinsopimuksesta muodostui Iraniin sijoittaneille yhtiöille kallis oppitunti. Ne haluavat takeita, ettei USA irtaudu uudestakin sopimuksesta.
Trumpin toimien tuhoisin seuraus saattaa olla, että ne romuttivat osapuolten välille kovalla työllä rakennetun hauraan luottamuksen.
Iranin YK-suurlähettiläs Majid Takht-Ravanchi ilmoitti kesäkuun lopulla, että Yhdysvaltain on annettava pitävät takuut siitä, ettei se enää pura sopimusta samaan tapaan kuin Trump teki.
Ilman takuita Iran tuskin saa uudesta ydinsopimuksesta samaa taloudellista hyötyä kuin vuonna 2015 solmitusta. Iranin kansantuote kasvoi sopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 2017 yli 13 prosenttia, kun kansainväliset yhtiöt kiirehtivät investoimaan maahan.
Kun Trump purki sopimuksen, Iranin talous romahti sekä vuonna 2018 että 2019 yli kuusi prosenttia. Ydinsopimuksesta muodostui kansainvälisille yhtiöille karu ja kallis oppitunti. Harva niistä uskaltaa sijoittaa Iraniin, jos ydinsopimus ei sisällä sitovia takuita jatkuvuudesta.
Niitä ei ole luvassa. Bidenin hallinto ei voi antaa takuita, jotka sitovat seuraavaa presidenttiä tai kongressia, Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken ja amerikkalaisten pääneuvottelija Robert Malley perustelevat.
Malley paljasti Politico-lehden haastattelussa 19. elokuuta valmistelevansa jo presidentti Bidenille vaihtoehtoisia malleja siltä varalta, että neuvottelut kariutuvat.
Myös Ranska, Saksa ja Britannia vaativat yhteisessä kannanotossaan 19. elokuuta Irania palaamaan pikaisesti neuvottelupöytään ja varoittivat sen viivyttelyn murentavan pohjaa uudelta sopimukselta.
Yhdysvallat ei halua sitoutua myöskään malliin, jossa YK päättäisi, koska sopimuksesta voi irtautua. Se jättäisi amerikkalaiset Venäjän ja Kiinan veto-oikeuden armoille turvallisuusneuvostossa.
”Amerikkalaiset rikkoivat jo kerran lupauksensa, eivätkä joutuneet maksamaan siitä mitään hintaa. Nyt he kertovat, etteivät voi antaa takeita siitä, etteikö niin kävisi taas”, ajatollah Khamenei tiivisti 28. heinäkuuta puheessaan iranilaisille.
Iranin uutta neuvotteluvaltuuskuntaa odotetaan Wieniin elokuun loppuun mennessä. Mitä pitemmälle paluu venyy, sitä suuremmiksi kasvavat epäilyt, syntyykö sopimusta sittenkään.
”Riski, että Iran palaa neuvottelupöytään vaatien uuden hallinnon asettamien epärealististen tavoitteiden toteuttamista, on todellinen”, varoitti Yhdysvaltain pääneuvottelija Robert Malley The New York Times -lehden haastattelussa.
Donald Trumpillakin on näkemyksensä, mitä olisi tapahtunut jos hänet olisi valittu uudelleen:
”Olisin saanut sopimuksen aikaan Iranin kanssa viikossa – nehän haluavat vain rahaa”, hän arvioi kesäkuussa kannattajilleen Pohjois-Carolinassa.