Ensin valta, sitten kansa

Iranin vanhoillinen johto salasi maan koronavirusepidemian, sitten se käänsi taudin vaaliaseeksi. Vaalivoiton hinta on kova.

Teksti
Hannu Pesonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Varaterveysministeri Iraj Harirchi esiintyi 24. helmikuuta Iranin hallituksen koronavirustiedotustilaisuudessa kalpeana ja pyyhkien hikeä otsaltaan.

Viranomaiset ovat ”lähes vakauttaneet” tilanteen, Harirchi sanoi. Hän kiisti väitteet kymmenistä kuolemantapauksista ja ilmoitti, etteivät karanteenit ole hyvä vaihtoehto.

Seuraavana päivänä Harirchi kertoi videolla sairastuneensa covid-19-tautiin ja olevansa karanteenissa.

Esiintyminen on noussut vertauskuvaksi Iranin hallinnon toiminnasta, joka on tehnyt 83 miljoonan asukkaan maasta yhden koronavirusepidemian mustimmista pisteistä maailmassa.

 

Iranin epidemia käynnistyi ilmeisesti jo tammikuussa Qomissa. Puolentoista miljoonan asukkaan kaupunki on islamin toiseksi suurimman suuntauksen šiialaisuuden maailmankeskus. Šiialaisten uskonoppineiden ja Iranin pappisjohdon lisäksi siellä käy 20 miljoonaa pyhiinvaeltajaa vuodessa.

Qomin tartuntojen keskipiste on ollut Fatima Masumehin kultakupolinen hautapyhäkkö. Fatima oli šiialaisuuden tärkeimpiin johtajiin kuuluneen imaami Rezan sisar. Häntä palvoo läpi vuorokauden tasainen virta kävijöitä, jotka suutelevat pyhäkön muistomerkkejä.

Iranin kaksi ensimmäistä koronaviruskuolemaa kirjattiin Qomissa 19. helmikuuta. Lääkärit varoittivat taudin levinneen siellä jo kolmesta kuuteen viikkoa. He ehdottivat pyhien paikkojen sulkemista ja Qomin asettamista karanteeniin.

Iranin vaikutusvaltaiset uskonoppineet vastustivat ehdotusta jyrkästi. Pyhäkön ylin valvoja Mohammad Saeedi kehotti jatkamaan käyntejä ”pyhässä ja parantavassa” paikassa. Saeedi on Iranin korkeimman johtajan ajatolla Ali Khamenein edustaja Qomissa.

Liikenne Qomin ja 140 kilometriä etelään sijaitsevan pääkaupungin Teheranin välillä on vilkasta. Koronavirus levisi nopeasti lähes 25 miljoonan asukkaan metropolialueelle.

Iranissa oli huhtikuun alkuun mennessä virallisesti lähes 45 000 sairaustapausta ja covid-19-virus oli surmannut noin 3 000 ihmistä. Maan lääketieteellisen neuvoston johtaja Mohammad Reza Zafarghandi myöntää, että tartunnan saaneiden todellinen määrä ylittää selvästi viralliset luvut.

Teheranilaisen Sharifin yliopiston tutkijoiden mallinnusten mukaan koronavirus vaatii Iranissa lievimmässä tapauksessa eli tiukasti noudatetussa täyskaranteenissa 12 000 uhria. Synkin arvio puhuu jopa 3,5 miljoonasta kuolemasta.

”Meidän olisi pitänyt eristää Qom heti”, parlamentin varapuhemies ja entinen terveysministeri Masoud Pezeshkian myöntää.

Palokunta desinfioi Teheranin katuja 19. maaliskuuta.
Palokunta desinfioi Teheranin katuja 19. maaliskuuta. © Fatemeh Bahrami/Anadolu Agency/Getty Images

 

Synkin kehitys olisi ollut vältettävissä, jos Iranin johto olisi valinnut linjakseen suojella iranilaisia eikä valtaansa, asiantuntijat uskovat.

Viranomaiset käyttivät yli kuukauden osoittaakseen, että Iran ei kärsi koronaviruksesta.

Iranin vanhoilliselle uskonnolliselle johdolle oli ensisijaista varmistaa, että islamilaisen tasavallan tärkein juhla eli vallankumouksen vuosipäivä 11. helmikuuta ja parlamenttivaalit 21. helmikuuta sujuisivat häiriöittä.

Iranissa on kymmeniä poliittisia puolueita. Karkea jakolinja kulkee Khameneita kannattavien vanhoillisten sekä poliittista hallintoa johtavan presidentti Hassan Ruhanin taakse ryhmittyneiden maltillisten ja uudistusmielisten välillä.

Vanhoillisia tukee vaikutusvaltainen vallankumouskaarti. Se on Iranin asevoiminen eliittiosasto, jonka päätehtävä on islamilaisen vallankumouksen alusta asti ollut suojella sen johtoa.

Vanhoilliset hakivat vaaleista enemmistöä parlamenttiin. Sen he olivat yllättäen menettäneet uudistusmielisille, kun kansa palkitsi Ruhanin vuonna 2015 solmitusta ydinsopimuksesta maailman johtavien valtioiden kanssa.

Sopimuksella taattiin, että Iranin kyky valmistaa ydinaseita pysyy jatkuvasti vähintään vuoden päässä. Iranille se tarjosi vastineeksi raskaiden kansainvälisten pakotteiden asteittaista purkua ja kansalaisten kauan kaipaamaa helpotusta talousahdinkoon.

Vasta alkanut talouskasvu kääntyi uudeksi jyrkäksi lamaksi, kun presidentti Donald Trump vuonna 2018 veti Yhdysvallat pois ydinsopimuksesta, palautti pakotteet ja laajensi niitä.

Vanhoilliset laskivat oikein. Iranilaisten pettymys yhä ankeampaan arkeen näkyi poliittisena täyskäännöksenä. Vuoden 2016 vaaleissa 83 paikkaan jääneet vanhoilliset valtasivat nyt 221 parlamentin 290 paikasta, uudistusmieliset ja maltilliset romahtivat 20:een.

Uskonnollinen johto tosin varmisti vanhoillisten voiton jo etukäteen. Ajatolla Khamenein valitsema uskonoppineiden neuvosto karsi 15 000 ehdokkaasta noin puolet. Valtaosa heistä oli uudistusmielisiä ja maltillisia.

Kun koronaviruksen leviäminen Iraniin paljastui juuri vaalien alla, hallitus yritti kääntää sen vaaliaseekseen. Ajatolla Khamenei syytti ”Iranin vihollisten” eli Yhdysvaltojen yrittävän sabotoida vaaleja pelottelemalla äänestäjät uurnilta koronavirusuhalla.

Samaan aikaan terveysviranomaiset pantiin kiistämään uhkakuvia. Pelko esti paikallisviranomaisia tekemästä omia ratkaisujaan taudin rajaamiseksi.

Iranin armeija on perustanut väliaikaisen 2 000 koronaviruspotilaan sairaalan Teheraniin.
Iranin armeija on perustanut väliaikaisen 2 000 koronaviruspotilaan sairaalan Teheraniin. © Ebrahim Noroozi/AP

Vaalivoiton hinta nousee koko ajan.

Yllättävät ja tuhoisat tautiepidemiat ovat ennenkin muovanneet yhteiskuntia uusiksi. Koronavirus piinaa valtioita kaikkialla, mutta voima, jolla se murjoo Irania, tekee maasta erityisen haavoittuvan. Pahimmillaan epidemia vie islamilaisen tasavallan eloonjäämistaisteluun.

Iranin johto joutui viimeksi marraskuussa 2019 kurittamaan kansalaisia, kun bensiinin hinnankorotuksista nousseet mielenilmaisut kärjistyivät levottomuuksiksi koko hallintoa vastaan. Kaduille lähetetty vallankumouskaarti surmasi satoja mielenosoittajia.

Heti vuoden 2020 alussa hallinnon ahdinko syveni taas. Iran ja Yhdysvallat ajautuivat avoimen sodan partaalle amerikkalaisten surmattua miehittämättömällä lennokilla vallankumouskaartin sotilasoperaatioita Lähi-idässä johtaneen kenraali Qassem Suleimanin.

Iranin johto sai kansan hetkeksi puolelleen, kun se kosti ampumalla ohjuksia amerikkalaistukikohtiin Irakissa. Myötämieli haihtui Iranin ammuttua vahingossa alas Teheranin lentokentältä nousseen ukrainalaisen matkustajakoneen.

Koronaepidemian kehno hoito lisää jännitteitä. Kun viranomaiset lopulta 16. maaliskuuta sulkivat Fatima Masumehin pyhäkön Qomissa ja imaami Rezan pyhäkön Mašhadissa, raivostuneet väkijoukot tunkeutuivat molempiin.

Iranin johto on perinteisesti tukahduttanut uhittelun voimatoimin. Moni Iranin nykyjohtajista muistaa, miten nopeasti kansanjoukkojen paine sai šaahinvallan sortumaan vuoden 1979 islamilaisessa vallankumouksessa.

Mutta nykytilanne on täysin vieras. Viranomaiset ovat juuri vapauttaneet tilapäisesti lähes 100 000 vankia estääkseen koronavirusta tekemästä tuhoa täyteen ahdetuissa vankiloissa. Uusiin joukkopidätyksiin ei ole halua.

Epidemian pelätään laajenevan lähiviikkoina katastrofaalisella tavalla. Iranissa käynnistyi 20. maaliskuussa kaksiviikkoinen uudenvuodenjuhlinta nowruz. Sen aikana lähes kaikki iranilaiset kyläilevät, juhlivat tai matkustavat pyhille paikoille.

Periaatteessa Iranissa on nyt otettu käyttöön samoja keinoja kuin muuallakin. Koulut ja yliopistot on suljettu, yleisötilaisuudet peruttu. Jopa moskeijoiden perjantairukouksia on rajoitettu ensi kertaa islamilaisen tasavallan historiassa.

Silti vain harva näyttää ottaneen todesta matkustusrajoitukset tai neuvot pitää etäisyyttä. Valvonta on olematonta. Teheranin valtavan basaarialueen ahtaat kujat olivat nowruzin aattona tungokseen asti täynnä, samoin pääkaupungista ulos vievät moottoritiet.

Kansainvälisten saartotoimien alas ajama terveydenhoitojärjestelmä ei kykene vastaamaan edessä häämöttävään jyrkkään tartuntapiikkiin. Kriisin johtamista kiusaa Iranin hallinnon eri haarojen mutkikas ja epäselvä valtataistelu.

”Yhdysvallat uskoo, että pakotteiden ja koronaviruksen yhdistelmä auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa.”

Presidentti Donald Trump on saanut rankkaa arvostelua koronakriisin hoidosta kotimaassaan. Se ei estä Valkoista taloa hyödyntämästä virusta, kun se yrittää muuttaa Irania mahdottomaksi hallittavaksi maan nykyjohdolle.

Trump on jo pitkään pyrkinyt ”äärimmäisen painostuksen” strategiallaan lisäämään Iranin kansainvälistä eristystä ja ruokkimaan siten iranilaisten katkeruutta aina sekasortoon asti. Toistaiseksi se ei ole onnistunut.

”Nyt Yhdysvaltain hallinto on entistä toiveikkaampi. Se uskoo, että pakotteiden ja koronaviruksen yhdistelmä auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa”, sanoo konfliktinratkaisuun ja -tutkimiseen keskittyvän International Crisis Group -järjestön Iran-ohjelmaa johtava Ali Vaez.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset Saudi-Arabia ja Israel yrittävät samalla tehdä tyhjäksi Iranin toteuttaman strategisen voimatasapainon muutoksen Lähi-idässä. Iran on noussut vaarallisella tavalla Lähi-idän keskeiseksi sotilaalliseksi voimatekijäksi varustamiensa sijaisarmeijoiden avulla ja hyödyntämällä Yhdysvaltain hallinnon lukuisia virhearvioita.

Koronavirus on kuitenkin niin suuri rasite myös Iranin vastustajille, ettei niillä ole intoa kärjistää tilannetta aseellisiksi yhteenotoiksi.

Epäsuora horjuttaminen on eri asia. Iran syyttää Yhdysvaltoja siitä, että se vaikeuttaa pakotteillaan koronaepidemian torjuntaa estämällä maata hankkimasta peruslääkkeitä, suojavarusteita ja sairaalalaitteita.

Useat valtiot ja kansainväliset avustusjärjestöt ovat vedonneet Yhdysvaltoihin, jotta se purkaisi pakotteet ainakin tilapäisesti. Samaa vaatii Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä senaattori Bernie Sanders.

Trumpin hallinto ei ole piitannut vaatimuksista. Päinvastoin se asetti Iranille uusia pakotteita maaliskuun lopulla. Yhdysvallat aikoo myös estää veto-oikeudellaan Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää myöntämästä Iranille sen anomaa lähes viiden miljardin euron tukipakettia.

”Tavoitteena on yhä kiristää Iranin eristämistä”, ulkoministeri Mike Pompeo vahvisti kongressille.