Ilkka Herlin: Mies Itämeri-huippukokouksen takaa

Ilkka Herlin
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ilkka Herlin käyttää rahojaan ja yhteyksiään Itämeren pelastamiseen.

Ilkka Herlin
Presidentti Halonen ja Ilkka Herlin keskustelevat Itämeren tulevaisuudesta Baltic Sea Action Summitissa. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva

Missä Itämeri, siellä Herlin.

Ilkka Herliniin törmää tavan takaa erilaisissa Itämeren aluetta käsittelevissä tilaisuuksissa. Kun suljetun seminaarin aiheena on Itämeren piirin turvallisuuspolitiikka, paikalla on Herlin. Kahvitauolla hän syöttää ajatuksiaan eri maista kotoisin oleville vaikuttajille.

Kun EU-komissaari Olli Rehn käsittelee lounastilaisuudessa unionin laajentumisen kipupisteitä, ravintolaan astelee Herlin.

Jos seminaareja ei ole tarjolla, Herlin kiertää levittämässä Itämeren pelastamisen sanomaa pienemmissä tapaamisissa.

Haastattelupäivänä hän on ehtinyt käydä Sitrassa ja lannoitetuottaja Kemira GrowHow’ssa. Sitrassa Herlin on tutkaillut erilaisten Itämeri-hankkeiden yhty-mäkohtia, GrowHow’ssa taas kysellyt ratkaisuja Pietarin lähialueen lantaongelmiin.

Herlin on Koneen omistajasukua ja lastinkäsittely-yritys Cargotecin hallituksen puheenjohtaja. Pörssiyhtiön suuromistajana ja yhtenä Suomen rikkaimmista ihmisistä hän pystyy liikkumaan vaivatta yrityspiireissä. Soitto vain ja ovet aukeavat, vaikka aiheena ei ole bisnes vaan ympäristönsuojelu.

Politiikassakin Herlinillä on kiinnikkeitä, onhan hän Suomen keskustan jäsen. Talous- ja yrittäjyysasioissa sekä ympäristö- ja Venäjä-kysymyksissä Herlin kuuluu puoleen keskeisiin taustavaikuttajiin. Hänen näkyvimpänä puoluetehtävänään on ollut Anneli Jäätteenmäen (kesk) vaalikampanjan vetäminen 2003. Sen suurempiin poliittisiin saappaisiin hän ei ole halunnut hypätä.

Saarnaajaksi etujoukoissa


Cargotec vie paljon Herlinin aikaa, mutta onneksi yhtiön edustus- ja kokoustilat sijaitsevat etelähelsinkiläisessä jugendvillassa, lähellä miehen kotia. Siirtymisiin ei mene liikaa aikaa. Näin sitä voi käyttää Itämeri-projektiin, joka on ollut jo vuosia Herlinille kuin puolipäivätyö.

Herlin ei ole myöhäisherännäinen. Jo kymmenen vuotta hän sitten puhui Itämeren ongelmista samoin sanoin kuin nyt. Kun monet vasta äimistelivät leviä, hän kannusti Suomea vauhdittamaan Pietarin seudun jätevesien puhdistamista ja torjumaan fosforia sisältävien lietteiden valumista Itämereen.


“Suomenlahden itäosiin sijoitettu markka toisi periaatteessa enemmän hyötyä kuin Suomeen sijoitettu markka”, Herlin tähdensi Suomen Kuvalehdessä jo 1998. Tätä mieltä hän on yhä, vielä painokkaammin.

Kiire Itämeren pelastamiseksi on kovempi, joten suojelusatsaukset kannattaa kohdistaa sinne, missä ne tuottavat parhaiten.

“Tietenkin myös kotipesä pitää hoitaa kuntoon”, Herlin sanoo. Hän viittaa Suomen maatalouden päästöjen vähentämiseen. “Mutta se ei yksin riitä.”

Siksi hänen mielestään on turha voivotella, miksi ulkopuolisten pitäisi tukea rikastunutta Venäjää jätteiden puhdistamisessa. Edut ovat yhteisiä.

Samoin Herlin on yhä vakuuttuneempi siitä, etteivät ympäristön ja yritysten edut ole vastakkaisia. Nyt eletään yhä selvemmin aikakautta, jossa yritysten on virittäydyttävä aiempaa vakavammin yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen.

Aika on tehnyt töitä hänen puolestaan. Herättelijän sanoma puree.

“Ilmastonmuutoksen johdosta on tajuttu ongelmien valtavuus. Tämä on herätellyt väkeä kaikkialla”, Herlin sanoo.

Itämeri ja Cargotec


Ilkka Herlinillä olisi paljon vaihtoehtoja, mihin keskittyä elämässään. Hänellä on rahaa, yhteyksiä, koulutusta, älyä ja sitkeyttä.

Herlinin omaisuuden arvon lasketaan olevan yli 500 miljoonaa euroa. Hän kuuluu sisaruksineen suomalaisten rikkaiden kärkikymmenikköön, Koneen perillisinä.

Joku toinen eläisi Herlinin kengissä loisteliasta hurlumhei-elämää, joku ahertaisi uuden yritystoiminnan parissa euron kuvat silmissä.

Herliniä ohjaavat velvollisuudet, onhan hän perinyt rutkasti sekä aineellista että henkistä pääomaa. Siksi hän on ottanut velvoitteekseen paitsi Koneesta lohkaistun Cargotecin myös Itämeren.

Huoli Itämerestä ja ympäristöstä ei tarkoita, että Herlin olisi omistajana muuta pörssiväkeä pehmompi. Hän ymmärtää voiton takomisen ja kasvun välttämättömyyden. Niiden kiistäminen olisi tuhoisaa.

Herlin haluaa Cargotecin kasvavan lastinkäsittelyn globaaliksi jättiläiseksi, mutta samalla ympäristövastuulliseksi yritykseksi. Siitä kertoo sitoutuminen lastinkäsittelylaitteiden, eli esimerkiksi konttitrukkien polttoaineenkulutuksen leikkaamiseen. Se ei Herlinin mielestä heikennä yhtiön mahdollisuuksia tuottaa omistajilleen rahaa, päinvastoin.

Itämeren Herlin unelmoi puhdistuvan, mutta ymmärtää sen voivan toteutua vain pitkällä aikavälillä.

“Lapsenlapseni voivat vanhoilla päivillään uida puhtaassa meressä. Minä en sitä kuvittele kokevani. Itämeri on päässyt niin huonoon kuntoon. Ensin hankkeiden läpivieminen vie aikaa ja sitten vielä itse puhdistuminen.”

Uusi säätiö liikkeelle


Itämeren ongelmat ovat niin monitahoisia, että niitä havainnollistaakseen Herlin napsauttaa kannettavan tietokoneen käyntiin. Istumme WIP Asset Managementin neuvottelutiloissa Lönnrotinkadulla. Täällä hoidetaan Herlinin sijoituksia, mutta haudotaan myös suuria suunnitelmia Itämeren auttamiseksi.

Herlin selaa esiin kartan Itämeren ongelmakohteista. Niihin pitäisi pureutua laajalla yhteistyöllä, ja tätä Herlin kumppaneineen yrittää vauhdittaa.

Kartta on uuden säätiön toiminnan perusta. Säätiö on nimetty Baltic Sea Action Groupiksi (BSAG). Perustamispaperit ovat pureksittavana patentti- ja rekisterihallituksessa. Lähiviikkoina säätiölle valitaan hallitus.

Herlin on lahjoittanut säätiön toiminnan käynnistämiseen puoli miljoonaa euroa. Rahoittajiksi ja yhteistyökumppaneiksi on lupautunut parikymmentä yritystä, joista osa on jo aiemmin osallistunut Itämeren pelastushankkeisiin.

“Monenlaisilla yrityksillä on jotain osaamista, jota voi käyttää tässä projektissa”, Herlin sanoo. Tavoitteena on löytyy uusia toimintamalleja Itämeren auttamiseksi sekä kehittää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.

Säätiö aikoo iskeä kätensä paskaan. Sen keskeiseksi toiminta-alueeksi on valittu Pietarin alueen kasvavan eläintuotanto. Se aiheuttaa valtavia fosforipäästöjä Itämereen.

“Jos jäteongelmaa ei ratkaista, kanaloista valuu jätettä Itämereen suoraan ja Laatokan kautta”, Herlin sanoo.

Vauhdilla etenevä Pietarin jätevesien puhdistaminen ei siis riitä. Uusia kasvavia uhkia on horisontissa.

Myyntityötä kulisseissa


Kun Herlin selostaa Itämeren ongelmia, ulkopuolinen putoaa helposti kyydistä. Fosforipäästöt, sisäinen kuormitus ja muut luonnontieteelliset faktat seuraavat toistaan. Herlin ei ole Al Goren tapainen, ympäristöongelmista myyvän vetävästi kertova virtuoosi. Hän on ulosanniltaan melko kryptinen.

Herlin sopii paremmin harmaaksi (tai vihreäksi) eminenssiksi kuin esiintymislavojen kuninkaaksi. Kulisseista toimimisesta Herlinillä on kirkas kuva, väittelihän hän 1993 filosofian tohtoriksi äidinisästään, akateemikko Kustaa Vilkunasta. Vilkuna oli vuosikymmeniä Urho Kekkosen keskeisin taustavaikuttaja, tasavallan takapiru.

Herlinillä ei ole kekkosta, johon ripustautumalla hän ajaisi tavoitteitaan. Hän on sitoutunut Itämereen ja kutsuu kaikkia – rantavaltioita, yrityksiä ja tavallisia kansalaisia – talkoisiin meren pelastamiseksi.

“Vaikuttamisen ja yhteistyön kohteena ovat yhteiskunnan eri tahot, poliitikot, virkamiehet ja yritykset. Tämä on tiedon keräämistä ja sen pohjalta tehtävää myyntityötä”, Herlin luonnehtii urakointia.

Uusi vastuun aikakausi


Herlin uskoo, että ympäristön pelastaminen on sysännyt käyntiin uuden aikakauden.

“Globalisaatio on varsinaisesti ekologista globalisaatiota. Ympäristö pakottaa laajaan yhteistyöhön. Taloudellinen globalisaatio on vain pintavaahtoa. Tämä on todellinen gigatrendi”, hän sanoo.

Täysin vapaana mellastavan talouden aika on ohi, mutta niin on myös pakottamispolitiikan. Yritykset nähdään Herlinin mukaan eri tavalla osana yhteiskuntaa kuin vuosikymmen sitten.

“Vielä 1990-luvulla koin olevani aika yksin vakuutellessani, että näitä asioita voidaan hoitaa yksissä tuumin, julkisen ja yksityisen puolen yhteistyönä. Nyt tämä malli vahvistuu globaalien ongelmien ratkomisessa. Olen huomannut sen Clintonin projektissa.”

“Yrityksissä nähdään, että jos ei ole toimivaa yhteiskuntaa ja ympäristöä, nekin kärsivät. Jo oma etu pakottaa yritykset toimimaan aiempaa aktiivisemmin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Ennemmin tai myöhemmin tämä palautuu yrityksen viimeiselle riville.”

Herlin myötää, etteivät pörssiyritykset voi kirmata hankkeisiin, jotka eivät ole jossain mitassa osakkeenomistajien edun mukaisia.

“En halua sellaista tyyliä peräänkuuluttaa. Sellaisiin hankkeisiin tarvitaan toisenlaisia organisaatiota.”

Yksityinen raha vauhdittajana


Yrityksiä pitää Herlinin mielestä ohjata sääntelyn voimalla, mutta kannustavilla normeilla, ei pakottamalla.

“Kun on menty taloudelliseen liberalismiin, pakottaminen ei toimi oikein missään asiassa. Yhteisten intressien politiikka auttaa. On lähdettävä win-win-ajattelusta.”

Yritykset ja yksityinen raha voivat myös nopeuttaa ympäristöongelmien ratkomista. Tämän Herlin koki John Nurmisen säätiössä, jonka puhdistamohanketta Pietarissa hän rahoitti.

Puhdistamohankkeessa yksityinen raha vauhditti julkisten varojen ohjautumista samaan kohteeseen. Puhdistamiseen upotetut voimavarat tulivat entistä tehokkaampaan käyttöön.

“Me voidaan uudessa säätiössäkin katalysoida, nopeuttaa toimintaa. Pystymme hankkimaan informaatiota ja yhdistämään ennakkoluulottomasti yritysten ja julkisten instituutioiden yhteistyötä”, Herlin visioi.

“Tämä tehostaa ja nopeuttaa Itämeren pelastamista ja säästää näin kustannuksia. Mitä myöhemmäksi toimet lykkäytyvät, sitä kalliimmaksi se tulee.”

Herlinillä on Itämerestä laajempikin unelma.

“Itämerestä voisi tulla maailmanlaajuisesti positiivinen esimerkki, kuinka suojelusta sovitaan yhdessä.”

Teksti Jarkko Vesikansa

Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehden verkkosivuilla ensimmäistä kertaa 25.1.2008.

Aiheesta lisää:

Putin Itämeri-kokouksessa: “Venäjä tiukentaa ympäristölakejaan” (SK 10.2.2010)