Ikäihmiset jyräävät älykkyystesteissä - dementiaoireita vaikeampi löytää
Tämän päivän 70-vuotiaat menestyvät paljon paremmin älykkyystesteissä kuin aikaisemmat sukupolvet, todetaan Göteborgin yliopiston tekemässä tutkimuksessa H70. Samalla on tullut paljon entistä vaikeammaksi ennustaa dementian puhkeamista ensi oireiden, kuten unohtelun perusteella.
Ruotsalaistutkimuksissa on testattu kolmen vuosikymmenen välein, vuosina 1971 ja 2000, suuret joukot tutkimushetkellä 70-vuotiaita göteborgilaisia, heidän tiedollisia valmiuksiaan ja oireita, joita tutkijat käyttävät dementian kehittymisen ennustamisessa. Tavoitteena oli selvittää, ovatko nämä oireet muuttuneet sukupolvien mukana. Kokeissa on testattu muistia, nopeutta, kielellistä lahjakkuutta, logiikkaa ja hahmottamiskykyä. Tulokset on julkaistu muun muassa Neurology-julkaisussa.
”Testitulosten avulla olemme yrittäneet tunnistaa ihmisiä, joilla on riski sairastua dementiaan”, sanoo tutkija Simona Sacuiu. Tämä onnistui hyvin vielä 1970-luvun alussa, kun tutkittiin seitsemänkymppisiä, jotka olivat syntyneet 1901-1902. Sen sijaan kolme vuosikymmentä myöhemmin, tutkittaessa vuonna 1930 syntyneitä, samat testit eivät antaneet minkäänlaisia viitteitä siitä, sairastuuko henkilö dementiaan vai ei.
Vuonna 2000 tutkittu joukko selvisi älykkyystesteistä paremmin kuin samanikäisinä vuonna 1971 tutkitut, mutta ne, jotka viisi vuotta myöhemmin olivat sairastuneet dementiaan, eivät vuoden 2000 testissä erottuneet millään tavalla, toisin kuin aiemmassa ryhmässä.
Älykkyystestien tulosten parantumista selittänevät osittain monet terveyteen ja elämäntapoihin liittyvät seikat, jotka ovat muuttuneet sukupolvesta toiseen, esimerkiksi syntymä- ja lapsuusterveys, ravinnon paraneminen, koulutustason kohoaminen, verenkiertotautien väheneminen sekä nyky-yhteiskunnan jokapäiväisen elämän vaatimat henkiset kyvyt, kuten aivovoimistelu teknologian, kodinkoneiden ja internetin kanssa. Jo pitkään on tiedetty ja painotettu hoito-ohjeissa, että mitä enemmän aivoja käytetään, sitä paremmassa kunnossa ne pysyvät.
Tutkimus osoitti, että muistihäiriöt ovat ainoita ongelmia, joista voitiin jotenkin päätellä, kenellä 70-vuotiaista oli riski sairastua dementiaan. Läheskään kaikki muistihäiriöistä kärsivät eivät kuitenkaan sairastuneet.
”Tästä syystä on tärkeää, että ihmisille, joilla on muistihäiriöitä, tehdään perusteelliset tutkimukset”, painottaa Sacuiu.
”Jos haluamme havaita dementian tehokkaasti varhaisessa vaiheessa, tarvitsemme hyviä työkaluja, kuten psykometrisiä testejä. Ne täytyy kuitenkin virittää uudelleen jokaista uutta sukupolvea varten, koska ikäihmiset selviytyvät vakioiduista testeistä aina vain paremmin. Dementian varhaisten oireiden tunnistaminen merkitsee sitä, että potilaat saavat apua ja tukea mahdollisimman aikaisin.”
Dementia sinänsä ei näytä muuttuneen: se oli yhtä yleistä vuonna 2000 tutkitussa ryhmässä kuin vuonna 1971. Noin viisi prosenttia tutkituista 800 henkilöstä, joilla ei seitsemänkymppisinä ollut dementiaa, sairastui viiden vuoden kuluessa.
