Hurmuripresidentin piti pelastaa Meksiko: Käteen jäi ennätysmäärä ruumiita ja kadonneita – ja raivostunut kansa
Meksiko äänestää uudesta presidentistä sunnutaina 1. heinäkuuta. Enrique Peña Nieton katastrofaalisen kauden jälkeen kansa janoaa ennen kaikkea muutosta.
Time-lehden kannessa seisoo itsevarma, sliipattu nuori mies. Hän pelastaa huumesodan tahraaman Meksikon, luvataan.
Menestystarina julkaistiin 24. helmikuuta vuonna 2014. Enrique Peña Nieto oli valittu Meksikon presidentiksi vajaata kahta vuotta aiemmin, 1. heinäkuuta 2012.
Vain puoli vuotta Timen jutun jälkeen kymmenettuhannet meksikolaiset kokoontuivat vihaisina polttamaan presidenttiä esittävää nukkea Mexico Cityn keskustorille Zocaloon.
Vuonna 2017 yhdysvaltalainen Pew Research Center julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vain seitsemän prosenttia meksikolaisista luotti maansa päämieheen. Tulos oli huonompi kuin Venezuelan ja Libanonin presidenteillä.
Miten Enrique Peña Nieto muuttui kansan ja ulkomaiden rakastamasta hurmurista maan historian epäsuosituimmaksi presidentiksi?
Enrique Peña Nieto voitti vaalit 38,21 ääniosuudella. Kakkoseksi tullut vasemmiston ehdokas Andrés Manuel López Obradoria sai 31,59 prosenttia äänistä.
Ilmassa oli toivoa.
Meksiko oli vihdoin päässyt eroon huumesodan vuonna 2006 aloittaneesta presidentistä Felipe Calderónista.
Verinen vuosi 2011 oli takana. Vuoden aikana maassa oli murhattu yli 27 000 ihmistä. Ennen kukoistanut turistikohde Acapulco oli noussut maailman vaarallisimpien kaupunkien listalle ja rannat olivat tyhjenneet.
Kansa oli joutunut kärsimään, kun Calderón oli suututtanut kartellit. Ihmiset kaipasivat vakautta.
Peña Nieton puolue Partido Revolucionario Institucional PRI, eli institutionaalinen vallankumouspuolue oli meksikolaisille turvallinen ja tuttu vaihtoehto. PRI oli hallinnut Meksikoa itsevaltaisesti lähes koko 1900-luvun.
Kun korruptiosta tunnetun PRI:n hallintokausi katkesi vuonna 2000, se nähtiin demokratian voittona. Kun maa sittemmin oli suistunut yhä syvemmälle turvattomuuteen, oltiin valmiita palaamaan vanhaan.
Peña Nieto lupasi tuoda puolueensa uudelle ajalle, lopettaa korruption ja väkivaltaisuudet.
Uusi presidentti oli sitä paitsi komea ja naimisissa telenovela-tähden Angelica Riveran kanssa. Vaalikampanjan aikana Peña Nieton kasvot koreilivat bussien kyljissä ja saippuasarjoja rakastavat rouvat huokailivat ihastuksesta.
Rivera ja Peña Nieto olivat hallitsijapari kuin suoraan sadusta.
Luvassa oli 2010-luvun PRI ja uudistunut Meksiko. Peña Nieton tärkeimpiä vaalilupauksia oli nostaa 15 miljoonaa meksikolaista köyhyydestä, taata koko kansalle riittävä ravinto sekä laskea henkirikosten ja kidnappausten määrää 50 prosentilla.
Peña Nieton kaudella on murhattu enemmän ihmisiä kuin suomalaisia kuoli toisessa maailmansodassa.
Toisin kävi. Huumesota ja korruptio jatkuivat ja voivat paremmin kuin koskaan. Joka vuosi Peña Nieton presidenttikauden aikana mediat ovat voineet julkaista saman uutisen, joka on aina uudelleen totta: viime vuonna tapettiin ennätysmäärä ihmisiä.
Vuosi 2017 oli jälleen väkivaltaisin 20 vuoteen: yli 29 000 ihmistä kuoli henkirikosten uhrina. Päivässä tapettiin keskimäärin 80,5 ihmistä.
Vuosi jäi historiaan myös surullisena esimerkkinä Meksikon sananvapausongelmista. Maassa tapettiin vuoden aikana 12 toimittajaa, mikä oli enemmän kuin missään muualla maailmassa. Lähes kaikki toimittajamurhat jäävät ratkaisematta.
Vuosi 2018 ei ole tuonut helpotusta tilanteeseen. Alkuvuosi on ollut 2000-luvun väkivaltaisin.
Peña Nieton kaudella on murhattu ihmisiä jo enemmän kuin suomalaisia kuoli toisessa maailmansodassa. Maaliskuussa 2018 luku oli yli 104 000. Edeltäjä Calderónin presidenttikaudella henkirikoksissa kuoli yhteensä 102 859 ihmistä.
Väkivaltaisuuksien lisäksi Peña Nieton vaalikausi on ollut täynnä myös lukuisia muita ongelmia.
Meksikon kulttuurieliitti on arvostellut presidenttiä yleissivistyksen puutteesta. Internet on täyttynyt meemeistä ja videoista, joissa nauretaan presidentin noloille lapsuksille.
Osansa meksikolaisten kiukusta on saanut myös presidentin puoliso. Aluksi telenovelista tuttu näyttelijä-vaimo lisäsi Peña Nieton suosiota, mutta kun köyhyys ja turvattomuus jatkuivat, alkoi kevytkenkäinen presidentin puoliso ärsyttää kansaa.
Närkästystä herättivät muun muassa Angelica Riveran muotivaatteet, joiden hinnan huomioitiin ylittävän monen perheen vuositulot. Erityisen iso skandaali nousi presidenttiparin rakennuttamasta luksushuvilasta.
Myös Timen toiveikas artikkeli aiheutti kiukkua. Vaikka ulkomailla ihailu jatkui, Meksikossa presidentin suosio oli kääntynyt laskuun. Sosiaalisessa mediassa epäiltiin, että jutun kirjoittaja Michael Crowley oli lahjottu.
Internet täyttyi nopeasti Timen kannen pilaversioista, joissa Peña Nieto ei pelastanut, vaan myi tai teurasti Meksikon.
Meksikon myymisellä viitattiin Timen hehkuttamiin koulutuksen ja energiapolitiikan uudistuksiin. Maan sisällä ne herättivät paljon erimielisyyksiä.
Energiapolitiikassa Peña Nieton hallinto muutti lakeja, jotka turvasivat valtion öljyomistukset.
Presidentin mukaan tarkoituksena oli muun muassa saada ulkomailta sellaista osaamista, joka auttaisi Meksikoa oppimaan jalostamaan öljyä itse. Osa kansalaisista kuitenkin koki, että uudistusten tavoitteena oli vain yksityistää julkiset varat ja hyödyttää rikkaita.
Koulutusuudistuksessa puututtiin Meksikon huonosti toimivaan julkiseen koulujärjestelmään. Opettajat pakotettiin tasokokeisiin, joissa epäonnistuminen johti opettajan viran menettämiseen.
Tästä närkästyneet opettajat ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään erityisesti maan eteläisissä osavaltioissa.
Valtio yritti tukahduttaa mielenosoitukset voimakeinoilla. Ainakin kymmenen ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui.
Tämän jälkeen mielenosoituksiin yhtyi myös oppilaita ja vanhempia. Koulut pysyivät suljettuna kuukausia.
Video: Peña Nieton koulutusuudistusta vastustavat mellakat muuttivat Oaxacan osavaltion sotatantereeksi. Lähde: Vice News / Youtube
Peña Nieton kauden synkin tahra ovat Ayotzinapan maalaisyliopiston kadonneet opiskelijat.
Syyskuussa 2014 Igualassa, Guerreron osavaltiossa Lounais-Meksikossa 43 nuorta miestä katosi epäselvissä olosuhteissa.
Tiedetään, että he olivat yrittäneet kaapata busseja päästäkseen niillä mielenosoitukseen Mexico Cityyn. Ayotzinapan maalaisopisto on tunnettu poliittisuudestaan ja vasemmistoradikaaleistaan.
Nuoret eivät kuitenkaan päässeet pääkaupunkiin. Muutama heistä kuoli paikan päällä. 43 katosi jäljettömiin.
Tähän mennessä yksi kadonneista on löytynyt kuolleena. Loppujen kohtalo on yhä epäselvä.
Virallisesti katoamisesta syytettiin kartelleita. Epäilyksiä herätti myös Igualan pormestariparin ja Guerreron poliisin kytkös tapahtumiin.
Valtion ja presidentin kyvyttömyys selvittää tilannetta ja järjestää riippumatonta tutkintaa ajoi kansan raivon partaalle. Kymmenettuhannet ihmiset ympäri maata kokoontuivat mielenosoituksiin.
”Vivos se los llevaron, vivos los queremos”, kuului iskulause. Heidät vietiin elävinä, haluamme heidät takaisin elävinä.
Ihmiset sytyttivät tuleen sekä Peña Nieto -nukkeja että Meksikon Kansallispalatsin oven.
Kuolleiden päivää kunnioittavat hilpeät pääkallokasvomaalaukset muuttuivat mielenosoitusmaskeiksi. Kuolemassa ei ollut enää mitään luonnollista.
Video: Mielenosoittajat polttavat Peña Nietoa esittävän nuken Mexico Cityssä. Lähde: CNN en Español / Youtube
Ayotzinapan jälkeen Peña Nieton suosio kotimaassa ei ole palautunut.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi tuntui kuitenkin lisäävän hänen suosiotaan ulkomailla. Valtiovierailuiden aikana yhdysvaltalaiset kehuivat Twitterissä Meksikon presidentin komeutta ja sulavuutta oman oranssin johtajansa rinnalla. Peña Nieto voitti tviittaajien mukaan Trumpin myös hiustyylissä.
Meksikossa kirjoitettiin useita artikkeleja, joissa muistutettiin, ettei Trumpin typeryys tee Peña Nietosta hyvää johtajaa.
Peña Nieto myös suututti meksikolaisia kutsumalla Trumpin vierailulle Clintonin ja Trumpin välisen vaalikampanjan aikana. Meksikolaisten mielestä Peña Nieton ei olisi pitänyt päästää maahan miestä, joka oli kutsunut meksikolaisia avoimesti raiskaajiksi ja varkaiksi.
Yhdysvalloissa Peña Nieton kommentteja siitä, ettei Meksiko aio kustantaa Trumpin muuria, pidettiin järkevinä. Meksikolaisten mielestä maan johtajan ei olisi pitänyt alistua minkäänlaiseen keskusteluun solvaajan kanssa.
Sunnuntaina 1. heinäkuuta Meksikossa järjestetään maan historian suurimmat vaalit, joissa valitaan uusi presidentti, 500 kansanedustajaa ja 128 senaattoria. Presidentiksi on ehdolla neljä miestä.
Peña Nieto ei ole yksi heistä. Meksikon laki kieltää peräkkäiset presidenttikaudet.
Mielipidemittauksia johtaa ylivoimaisesti vasemmiston ehdokas Andrés Manuel López Obrador, tuttavallisemmin AMLO tai El Peje. Sama mies, joka hävisi Peña Nietolle vuonna 2012. Gallupit lupaavat hänelle noin 48 prosenttia äänistä.
Seuraavana mittauksissa on Ricardo Anaya, joka edustaa huumesodat aloittaneen Calderónin PAN-puoluetta.
Kolmantena on nykyisen presidentin PRI-puolueen ehdokas José Antonio Meade. Hän keräsi viimeisemmässä mittauksessa 20,8 prosentin kannatuksen.
Ehdokkaista vain AMLO esiintyy selkeänä vaihtoehtona Meksikon nykypolitiikalle.
Kuuden ennätyksellisen väkivaltaisen vuoden ja epäsuositun presidentin kauden jälkeen meksikolaiset kaipaavat muutosta. Sen ruumiillistuma on AMLO, mies, joka ilmoittautui poliittisen eliitin vaihtoehdoksi jo vuosituhannen alussa.
AMLO esiintyy kansanmiehenä, joka taistelee yhdessä köyhien kanssa pahaa eliittiä vastaan. Hän ajaa tavallista autoa, eikä aio muuttaa presidentin virka-asuntoon, vaan avata sen kansalle.
Lempinimi El Peje on esimerkki kansan syvien rivien suosion kalastelusta. El Peje eli Pejelagarto on yleinen kala Etelä-Meksikossa Tabascossa, josta AMLO on kotoisin.
AMLO on ehdolla presidentiksi kolmatta kertaa. Samalla kun Meksikon tilanne näyttää huonommalta kuin koskaan, ovat hänen mahdollisuutensa voittaa paremmat kuin koskaan.
Meksikon nuoret, joiden lähes koko elämää huumesota on värittänyt, eivät muista vaaleja ilman AMLOA. Ja tällä kertaa nuorilla on merkittävä asema: 14 miljoonaa nuorta muodostaa lähes viidesosan äänioikeutetuista.
Politiikan tutkijat kutsutavat Obradoria populistiksi. Heidän mukaansa on vaikeaa ennustaa, mitä maassa tulee tapahtumaan, jos AMLO voittaa.
Poliittiset vastustajat puolestaan sanovat, etteivät vasemmistolaisen ehdokkaan lupaukset ole realistisia. Vastapuolen mustamaalauskampanjan viesti on yksinkertainen: jos López Obrador voittaa, Meksikosta tulee seuraava Venezuela.
Gallupien perusteella pelottelu ei kuitenkaan vaikuta tehoavan. Ihmiset janoavat muutosta: heille Meksiko on jo nyt Meksiko – Maa, jossa katoaa ja kuolee väkivaltaisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa.