Härski peli paljastui: Torjunta-ainefirmat vaativat mieleisiään tuloksia – Viranomaiset taipuivat
Glyfosaatin valmistajat haluavat miljardibisnekselleen jatkoa. EU-myyntilupa on katkolla vuoden 2017 lopussa.
Maatalouden läpimurto. Tehokkaaksi todistettu vuosikymmenten ajan. Näin amerikkalainen agrokemiajätti Monsanto kuvailee lippulaivatuotettaan Roundupia.
Roundupin vaikuttava ainesosa on glyfosaatti. Se on maailman eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Maailmanlaajuisesti glyfosaattia kuluu vuosittain yli 650 000 tonnia.
Torjunta-aineena glyfosaattin teho on kiistaton. Aineeseen liittyy kuitenkin myös useita kysymysmerkkejä.
Vuonna 2015 Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC kertoi, että glyfosaatti aiheuttaa todennäköisesti syöpää. Järjestö kuuluu Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuuteen.
Saman vuoden lopussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) esitti eriävän mielipiteen. Sen mukaan glyfosaatti ei ole karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava. Glyfosaatin tämän hetkinen myyntilupa EU:ssa perustuu EFSA:n lausuntoon.
Reilu vuosi sitten 48 europarlamentaarikkoa osallistui virtsakokeseen, jossa tarkasteltiin glyfosaatin kertymistä kehoon. Näytteiden perusteella torjunta-ainetta löytyi meppien kehosta 17-kertainen määrä juomaveden ohjearvoon verrattuna.
”Se […] ei kerro vielä mitään. Joka muuta väittää, pissaa kansalaisia silmään”, kuittasi Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki.
Ruukin mielestä glyfosaatti on ”harvinaisen harmiton kemikaali”, jonka ”syöpävaarallisuus on käytännössä olematon”. Torjunta-aineen kieltämisellä hankaloitettaisiin maanviljelyä.
Virtsakokeeseen osallistuneen mepin Heidi Hautalan (vihr) mukaan testin tarkoitus oli osoittaa, että glyfosaatti ei hajoa maaperässä niin nopeasti kuin on uskoteltu.
Hautala arvosteli sitä, että ”kansalaisilla, tutkijoilla tai WHO:lla ei ole pääsyä [EFSA:n] tutkimuksiin. Tämä ei yksin tarkoita, että glyfosaatti olisi vaarallista – mutta se tarkoittaa, että EU:ssa käytettävien kemikaalien turvallisuusarviointi ei ole läpinäkyvää”.
Glyfosaatin käyttölupa EU-alueella umpeutuu vuoden 2017 lopussa. EU:n komissio on esittänyt, että lupaa jatkettaisiin kymmenellä vuodella.
Päätös on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä.
Lobbarit eivät tyytyneet muutosehdotuksiin.
Torjunta-aineteollisuus on miljardibisnes. Pelkästään Monsanto nettoaa Roundup-tuotemerkillään 4,75 miljardia dollaria vuodessa.
Ei siis ihme, että alan yritykset pyrkivät lobbaamaan glyfosaatin jatkoluvan puolesta.
Aina lobbarit eivät ole tyytyneet toimimaan sääntöjen puitteissa.
Syyskuussa 2017 Monsanton edustajilta evättiin pääsy Euroopan parlamenttiin ja heitä kiellettiin tapaamasta meppejä. Syynä on se, että yritys kieltäytyi osallistumasta glyfosaattia koskevaan kuulemiseen, jossa käsiteltiin sen osallisuutta aineen turvallisuustutkimuksiin.
Myös muita epäselvyyksiä liittyen torjunta-aineyritysten lobbaukseen on tullut esiin.
Lobbausta tutkivan Corporate Europe Observatory -kansalaisjärjestön kesällä julkaiseman raportin mukaan lobbareiden annettiin muokata EFSA:n glyfosaattia koskevaa arviota vuonna 2015.
EFSA lähetti pari viikkoa ennen arvioinnin julkaisemista viestin saksalaiselle kemikaaliteollisuuden konsulttifirmalle Knoellille.
Knoell kuuluu glyfosaattityöryhmään (The Glyphosate Task Force), joka taas on Monsanton johtama glyfosaattia valmistavien yritysten liittouma. Viestissä EFSA pyysi konsulttifirmaa tarkistamaan raportin päätelmiä ja taustadokumentteja.
Sähköpostien perusteella lobbarit eivät tyytyneet muutosehdotuksiin.
Lobbarit pyysivät saada tehdä muutoksia ja poistaa tietoja viranomaisarvioinnista. Corporate Europe Observatoryn mukaan tämä oikeus heille myös annettiin.
Lopputuloksena viranomaisraporttiin päätyi sanasta sanaan kopioituja pätkiä Monsanton omasta tutkimuksesta.
Kun brittilehti The Guardian kysyi elintarviketurvallisuusviranomaisen edustajalta aiheesta, tämä myönsi, että EFSA on ottanut huomioon myös teollisuuden tutkimukset laajan aineiston vuoksi. Hänen mukaansa teollisuus ei kuitenkaan sanele EFSA:n kantaa glyfosaatista.
EFSA mukaan raporttien antaminen tarkistettavaksi on ”normaali käytäntö”. Perusteluna on, että näin raporteista voidaan ”korjata asia- ja lyöntivirheet”.
Tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea EFSA:n glyfosaattiraportista muutettiin, ei ole. Tutkimuksia ei ole julkaistu kokonaisuudessaan.
On tyypillistä, että asiakirjoja salataan ulkopuolisilta taloudellisiin intresseihin vedoten.
Corporate Europe Observatory kritisoi sitä, että tässä tapauksessa dokumentit kuitenkin näytettiin juuri niille toimijoille, joilla on eniten intressejä tutkimusten sisältöön.
Monsanto ehdotti suoraan, että sen omat tiedemiehet laatisivat tutkimuksen.
Vastaavaa on tullut ilmi myös Yhdysvalloissa.
Maaliskuussa liittovaltion tuomioistuin julkaisi satoja Monsanton sisäisiä, salaiseksi luokiteltuja sähköposteja.
Sähköpostit sisälsivät myös Monsanton ja Yhdysvaltain ympäristösuojeluviraston (EPA) välistä viestinvaihtoa. EPA on antanut lausunnon glyfosaatin turvallisuuden puolesta.
Tuomioistuimen asiakirjojen mukaan Monsanto on päässyt vaikuttamaan vähintään kahteen tutkimukseen Roundup-tuotteeseen liittyen.
Yhdessä sähköpostissa Monsanton tuoteturvallisuudesta vastaava johtaja William Heydens ehdottaa suoraan, että yrityksen omat tiedemiehet laatisivat tutkimuksen, johon riippumattomat tutkijat ”vain kirjoittavat nimensä alle” – paljastamatta Monsanton osallisuutta asiaan. Heydens kutsuu tapaa ”haamukirjoittamiseksi”.
Näin ilmeisesti tehtiin. Yrityksen omat tiedemiehet kirjoittivat glyfosaatista myönteisen kuvan antavia tutkimuksia.
”Emme ole olleet Monsanton kanssa tekemisissä prosessin aikana.”
Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on käyttänyt molempia manipuloiduiksi paljastuneita tutkimuksia arvioidessaan glyfosaatin turvallisuutta Euroopassa vuonna 2015, uutisoi verkkomedia EUobserver toukokuussa.
Näinollen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa arvio glyfosaatin turvallisuudesta perustuisi siis ainakin osittain tutkimuksiin, joiden tuloksiin kemikaalin valmistaja on päässyt vaikuttamaan.
Euroopan osalta EFSA on kiistänyt syytökset. Sen edustajan mukaan turvallisuusarviossa käytettiin pääosin omia, alkuperäisiä tutkimuksia sekä tutkimusaineistoa.
”Väitteelle siitä, että nämä kaksi [Monsanton] tutkimusarvioita vaikuttivat EU:n riskiarvioon, ei ole perusteita.”
Myöskään Yhdysvalloissa tuomioistuimessa kuultu Monsanto ei ole myöntänyt väitteitä todeksi. Yrityksen mukaan yksittäiset dokumentit on irrotettu asiayhteydestä.
Se myös lisää, että yrityksen ”tutkijat eivät haamukirjoita tutkimuksia”.
Samaa on toistanut myös David Kirkland, yksi sähköpostissa mainituista ulkopuolisista tutkijoista.
”En julkaise dokumentteja, jotka joku muu on kirjoittanut. Emme ole olleet Monsanton kanssa tekemisissä prosessin aikana”, hän vakuutti The New York Timesin haastattelussa.
Monsanton sähköposteihin liittyvä oikeudenkäynti on edelleen kesken.
Glyfosaatti nauttii edelleen laajaa maanviljelijöiden ja useimpien eurooppalaisten hallitusten tukea.
Myös soraäänet yhtiötä ja torjunta-ainetta vastaan ovat kuitenkin koventuneet. EU-kansalaisaloite aineen kieltämiseksi on kerännyt yli miljoona allekirjoitusta.
Päätöksen jatkosta tekee EU:n komissio.
Terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis sanoi kesällä, että komissio aikoo tehdä päätöksen jatkosta jäsenmaiden tuella.
Se tarkoittaa, että jatkolupa torjunta-aineelle heltiää vain, jos jäsenmaiden enemmistö kannattaa sitä. Suurin osa jäsenmaista ei ole vielä kertonut kantaansa.