Haitin avustustyö paljasti EU:n ontuvan ulkopolitiikan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Catherine Ashton
EU:n ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton lupasi maanantaina EU:n komissiolta lisä rahaa Haitin jälleenrakentamiseen. Kuva Virginia Mayo / AP / Lehtikuva

Euroopan unioni rakentaa itselleen uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uuden korkean edustajan Catherine Ashtonin johdolla.

Haitin tammikuinen maanjäristys on pistänyt kovaan testiin paitsi unionin ulkopoliittisena toimijana myös Lady Ashtonin.

Mitä unioni voisi nyt siis oppia Haitin operaation kokemuksista?

Paljonkin, uskoo ranskalaisen IRIS-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Béligh Nabli.

”EU:n toiminta olisi voinut olla Haitin kohdalla näkyvämpää, äänekkäämpää ja myös koordinoidumpaa”, kansainväliseen oikeuteen ja EU:n ulkosuhteisiin erikoistunut Nabli arvioi.

”Nyt voimme jo tehdä ensimmäisen arvion EU:n onnistumisesta Haitilla, eikä se ole positiivinen.”

Nabli olisi kaivannut unionilta nopeampaa reagointikykyä heti katastrofin jälkeen. Hän ihmettelee, miksi EU on ollut Haitin maaperällä paitsi näkymätön myös lähes äänetön.

”Jäi mielikuva, ettei Brysselissä hahmotettu tapahtuman vakavuutta. Toinen syy reagoimattomuuteen voi olla se, että kyse oli Karibian alueesta, jossa oli läsnä amerikkalaisia sotilaita”, hän arvioi.

”Katsottiin ettei ole ensisijaisesti EU:n tehtävä ottaa siellä ohjia käsiin.”

”Ei lääkäri eikä palomies”

Heti maanjäristyksen jälkeen Ashton jätti matkustamatta katastrofialueelle, koska ei ole ”lääkäri eikä palomies”. Maanantaina Ashton ilmoitti yllättäen Brysselissä lähtevänsä Port-au-Princeen ensi viikolla.

”Tämä on ennen kaikkea reaktio tiedotusvälineiden mutta myös Euroopan parlamentin kritiikkiin siitä, että hän on ollut tässä asiassa liian näkymätön. Nyt hän yrittää olla vähän aktiivisempi”, Nabli uskoo.

Ashton vakuutti maanantaina Brysselissä kannattavansa niin sanotun Marshall-avun käynnistämistä Haitille. Asiasta on tarkoitus neuvotella Haitin jälleenrakennuskonferenssissa New Yorkissa maaliskuun lopulla. Osa EU-maista on vastustanut ehdotusta.

Jos EU on ollut Haitin katastrofissa poliittisesti näkymätön, se näkyy sitäkin enemmän humanitaarisen avun antajana. Unioni ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet jo ainakin yli 430 miljoonan euron apuun Haitille.

Nabli muistuttaa, että humanitaarinen apu on EU:n ulkosuhdepolitiikassa klassinen tapa näkyä kansainvälisillä areenoilla.

”Minusta Herman van Rompuyn ehdotus EU:n yhteisistä humanitaarisista nopean toiminnan joukoista on EU:n ulkopolitiikan kannalta kiinnostavampi ehdotus. Se tarjoaisi EU:lle mahdollisuuden toimia konkreettisesti katastrofitilanteissa eri puolilla maailmaa.”