Fukushimassa yhä yllätyksiä - edessä valtava urakka

Maailman toiseksi vakavin ydinturma vaatii vielä 30 vuoden jälkihoidon.

Jälkien siivoaminen käynnissä Fukushimassa 12. marraskuuta. Kuva David Guttenfelder / AFP / Lehtikuva.

Katso myös: Mitä Fukushimassa todella tapahtui – katastrofin 10 vaihetta

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa asetti jälleen kerran ihmisen omalle paikalleen suhteessa luonnonvoimiin. Luonto voittaa, aina. Tällä kertaa sen osoitti maanjäristys ja tsunami.

Median edustajia päästettiin Fukushiman voimala-alueelle ensi kertaa 12. marraskuuta. Vierailun kuva-anti todistaa, että jo tsunamin aiheuttamien vahinkojen siivoaminen on jättiurakka, ja sitä hidastaa alueen säteilysaaste.

Isompi ongelma piilee kuitenkin yhä kolmen voimalayksikön reaktoreissa. Vasta kun paineastioiden kannet päästään avaamaan, tiedetään varmasti, kuinka vakavasti reaktorisydämet ovat sulaneet. Tämä puolestaan onnistuu vasta kun reaktorien suojarakennukset pystytään pysyvästi täyttämään säteilyltä suojaavalla vedellä.

Tällä hetkellä vesi ei niissä pysy vaan valuu ulkopuolelle turbiinihallien alakerroksiin. Osa jäähdytysvedestä on myös valunut reaktorihalleista tunneleita pitkin mereen levittäen säteilyä ja aiheuttaen rajoituksia kalastukselle.

Tilanne vakiintuu

Vesikiertoa on pakko ylläpitää jäähdytyksen vuoksi. Uusimmat – tosin epätarkat – mittaukset kertovatkin, että ykkösreaktorin lämpötila on saatu jo lähelle 40 asteen tavoitearvoa, muissa kahdessa se on yhä 70 asteen tuntumassa.

Vielä ei ole keksitty keinoa, jolla vuodot saataisiin kuriin ja syntyisi suljettu kierto. Niin kauan vuotanut, radioaktiivisuutta sisältävä vesi on otettava talteen ja puhdistettava.

Sen sijaan käytetyn polttoaineen altaisiin suljettu kierto on jo saatu, ja lämmöt on pudotettu 30-40 asteeseen.

Reaktorirakennuksien ympärille pystytetään suojarakennukset, jotta päästöt ilmakehään eivät enää uhkaa. Ilma sisällä voidaan puhdistaa ja työskentely helpottuu. Ykkösreaktori on jo suojattu.

Tokiossa vielä säteilyä

Alun paniikkimaisen tilanteen jälkeen onnettomuuden jälkihoidossa on päästy toiminnan vakiinnuttamisvaiheeseen. Silti yllätyksiä syntyy.

Pitkin matkaa on esitetty arvioita, että reaktorien polttoaineessa tai jopa käytetyn polttoaineen altaissa olisi jossain vaiheessa käynnistynyt fissioreaktio.

Marraskuun alussa uutisoitiin, että kakkosyksikön suojarakennuksesta löydetty xenon-isotooppi viittaa reaktorin tulleen uudelleen kriittiseksi. Myöhempi analyysi kuitenkin osoitti, että xenon on ilmeisesti peräisin käytetyssä polttoaineessa itsestään tapahtuvista reaktioista.

Laitosalueelle rakennetussa jätteenkäsittelylaitoksessa sattui lokakuussa vuoto, jossa kolme kuutiota puhdistettavaa radioaktiivista vettä pääsi laitosalueelle. Vielä isompi eli kuuden tonnin vuoto sattui kesäkuussa.

Yllätys on myös ollut se, että Tokiossa saakka mitattiin vielä lokakuussa annosnopeuksia 5,47-6,7 mikrosievertiä tunnissa. Arvo on noin satakertainen keskimääräiseen luonnon taustasäteilyyn verrattuna Suomessa.

30-vuotinen työ

Voimalayhtiö Tepcon mukaan reaktorisydämet paljastuivat alle viiden tunnin kuluttua tsunamin iskusta ja sulaminen sen jälkeen oli nopeaa.

Radioaktiiviset päästöt olivat suurimmillaan 15.-16.3. ja suuntautuivat sekä merelle että sisämaahan luoteeseen voimalasta.

Evakuointialue ulottuu 20 kilometrin päähän voimalasta, osin kauemmaksikin. Noin 90 000 ihmistä joutui lähtemään. Alue on puhdistettava radioaktiivisesta cesium-laskeumasta ennen kuin siellä voi asua ja viljellä maata.

Marraskuun alussa energiayhtiö Tepco sai Japanin hallitukselta lupauksen 8,5 miljardin euron avustuksesta, jolla korvattaisiin ydinturmasta kärsineiden vahinkoja. Voimalan vahinkojen kustannukset Tepco joutuu hoitamaan itse.

Koko jälkihoidon kokonaiskustannuksia ei osata arvioida. Sen kestoksi Tepco on arvioinut 30 vuotta.

Tšernobylin onnettomuuden jälkihoidon on arvioitu aiheuttaneen lähes 500 miljardin euron kustannukset, ja työ jatkuu yhä 25 vuotta onnettomuuden jälkeen. Inhimillisen hädän hintaa ei voi laskea.

Tšernobylin jälkeen havaittiin lasten kilpirauhassyöpien lisääntyneen. Fukushiman prefektuurin noin 360 000:n alle 18-vuotiaan kilpirauhastutkimukset aloitettiin lokakuussa. Jälkihoitoon kuuluu myös 400 000 asukkaalle tehtävä kysely onnettomuuden vaikutuksista mielenterveyteen ja elämänlaatuun.

Ydinvoiman renessanssi?

Fukushimasta lienee opittu jotain. Viimeistään nyt tiedetään, että voimalan sijoittaminen aivan valtameren rantaan on riski. Se myös on kallista, koska suojavallien pitää olla massiiviset. Voimalan rakentaminen riittävän korkealle on ratkaisu, mutta sekin lisää kustannuksia, kun jäähdytysvesi ei ole lähellä.

Ydinvoiman renessanssista ei enää juuri puhuta. Kuitenkin IEA ennustaa sille 70 prosentin kasvua vuoteen 2035 mennessä. Tähän on enää 23 vuotta, ja arvio voi toteutua vain jos nykyvoimaloiden käyttöikää jatketaan ja lukuisia uusia hankkeita käynnistetään lähimmän 15 vuoden aikana.

Suurin Fukushiman aiheuttama energiapolitiikan muutos tähän asti on ollut Saksan päätös luopua ydinvoimasta ja suunnata korvaavaan uusiutuvaan energiaan. Vaikka päätös tulevaisuudessa pyörrettäisiin, sen tuoma piristysruiske uusiutuvan energian tekniikalle jää pysyväksi.

Fakta: Japani on ydinvoiman varassa

Maanjäristyksille alttiissa Japanissa on USA:n ja Ranskan jälkeen kolmanneksi eniten ydinvoimaloita maailmassa, ja niiden sähköntuotanto on ollut yli kaksinkertainen nelossijaa pitävään Venäjään nähden.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA varoitti Japania jo vuonna 2008 maanjäristysten turvallisuusriskeistä.

1970-luvulla pystytetty Fukushima ei suinkaan ole malliesimerkki Japanin ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Sitä ei ollut mitoitettu kestämään voimakkaita järistyksiä, ja hyökyaalloilta suojaava valli oli vain 5,7 metrin korkuinen.

Voimalan turvallisuushistoriakaan ei ole tahraton. Vuonna 2002 Tepco joutui myöntämään, että turvatarkastuksia oli laiminlyöty ja dokumentteja väärennetty.

Katso myös: Mitä Fukushimassa todella tapahtui – katastrofin 10 vaihetta