Finanssikriisi uhkaa Kiinan 30 vuotta sitten alkanutta vaurastumista
Kiinan kommunistinen puolue pelkää, että talouskasvu hiipuu ja tehtaita joudutaan sulkemaan. Työttömyys voisi saada entistä useammat kyseenalaistamaan yksipuoluejärjestelmän tulevaisuuden.
Kahvilaelämää Pekingissä. Vanhaa revitään ja uutta rakennetaan valtavalla vauhdilla Kiinan suurkaupungeissa.
Kiinan kommunistinen puolue pyrkii vastaamaan finanssikriisiin lisäämällä kansan kulutusta ja vahvistamalla valtion otetta markkinoista, koska vienti ei vedä enää niin kuin ennen. Päätavoite on sama kuin 30 vuotta sitten, jolloin taloudelliset uudistukset alkoivat, eli kasvun turvaaminen.
”Meidän on ryhdyttävä tosissamme kiihdyttämään kotimaista kysyntää ja edistämään nopeaa sekä vakaata talouskasvua”, presidentti Hu Jintao kiteytti juhlapuheessaan kuluneella viikolla.
Historialliset talousuudistukset alkoivat vuonna 1978 Deng Xiaopingin aloitteesta. Mao Tsetungin saappaisiin astunut Deng hylkäsi edeltäjänsä suljetun yhteiskunnan ja alkoi määrätietoisesti avata Kiinaa maailmalle.
Mullistus käynnistettiin maaseudulla, jossa Deng arvioi vastustuksen olevan vähäisempää kuin talouden keskuksessa Shanghaissa. Hongkongin rajalla olevasta Shenzhenistä tuli yksi ensimmäisistä uuden talousmallin kokeilualueista, jotka toimivat myöhemmin esimerkkinä muulle maalle.
Kriisi iskee
vientiin
Vuoden 1978 jälkeen Kiinan talous on kasvanut keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa. Talous on kukoistanut lähinnä valtavan ulkomaanviennin ansiosta.
Juuri vienti on kuitenkin joutunut talouskriisin edessä kärsimään. Viennin vähentyminen on kasvattanut työttömien määrää, minkä pelätään lisäävän levottomuuksia. Tyytymättömyyttä herättävät myös korruptio sekä rikkaiden ja köyhien välisen kuilun syventyminen.
”Meidän tulee olla tietoisia siitä, että kasvu on kaikista tärkeintä ja vakauden säilyttäminen on päätehtävämme. Ilman vakautta mitään ei voida saavuttaa ja kaikki tähänastiset saavutuksemme menetetään”, presidentti Hu korosti.
Hun mukaan kommunistinen puolue aikoo pitää ohjat tiukasti käsissään eikä soraääniä sallita vastaisuudessakaan.
Kaupungistuminen
kiihtyy yhä
30-vuotisjuhlallisuuksien hetkellä yritetään katsoa myös taantuman yli, pidemmälle tulevaisuuteen. Asiantuntijoiden mukaan Kiinan suurimmat haasteet liittyvät kaupungistumiseen.
Hallitus kamppailee sekä talousbuumista aiheutuneiden valtavien ympäristöongelmien että kasvavan muuttovirran kanssa. Kiinan kaupungeissa asui kolme vuotta sitten jo yli 570 miljoonaa ihmistä, ja vuoteen 2030 mennessä kaupunkien väkimäärän uskotaan nousevan miljardiin.
Seuraavina vuosikymmeninä Kiinaan rakennetaan 20000–50000 uutta pilvenpiirtäjää, arvioi liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinsey & Co. Määrä vastaa kymmentä New Yorkia.
Kiinassa toimii jo nyt useita kokeellisia ekokaupunkeja, joiden avulla yritetään kehittää kestäviä ratkaisuja ympäristökriisiin. Ekokaupunki-projektia johtavan kaupunkisuunnittelijan Stanley Yipin mukaan rakennusten energiankulutus saadaan laskettua vähitellen puoleen nykyisestä.
Kiinan hallitus toivookin, että talousuudistusten 60-vuotispäivää voidaan viettää luonnonvalon ja aurinkopaneelien täyttämissä kodeissa.
Teksti
SK netin toimitus
STT–AFP–Reuters
Kuva
Andy Wong / AP / Lehtikuva
Faktoja Kiinasta
* Kiinan bruttokansantuote vuonna 1978 oli 364,5 miljardia yuania. Vuonna 2007 BKP oli kasvanut 68-kertaiseksi 25,1 triljoonaan yuaniin (10 yuania on noin 1 euro).
* Kiinassa oli talousuudistusten alkaessa 963 miljoonaa asukasta. Väestönkasvu oli 1,2 prosenttia. Nyt maassa on 1,3 miljardia asukasta, mutta väestönkasvu on laskenut yhden lapsen politiikan seurauksena 0,5 prosenttiin.
* 30 vuotta sitten 150000 kiinalaista työllisti itse itsensä, mutta yksityisyrityksissä ei työskennellyt kukaan. Viime vuonna yrittäjinä tai yksityisyrityksissä työskennelleiden kiinalaisten määrä oli 127,5 miljoonaa.
* Naisten odotettavissa oleva elinikä on noussut reilusta 69 vuodesta reiluun 73 vuoteen. Miehet taas elävät noin 66 vuoden sijaan lähes 70 vuotta.
* Kaupungissa elävillä on vuosittain 40 kertaa enemmän rahaa käytettävissään kuin 30 vuotta sitten. Maaseudun kotitalouksissa kasvu on ollut 31-kertainen.
* Korkeakoulutuksen suosio on lisääntynyt ja asuntojen koko kasvanut.
* Talousbuumin suurimmaksi kärsijäksi on joutunut luonto. Suuri osa maailman saastuneimmista kaupungeista sijaitsee Kiinassa. Yli 70 prosenttia maan vesistöistä ja 90 prosenttia pohjavedestä on saastunut.
(STT–AFP)
Kiina vuosilukuina
* 1966–76: Mao Tsetungin kulttuurivallankumous.
* 1976: Mao kuolee, Deng Xiaoping nousee valtaan.
* 1978: Deng aloittaa talousuudistukset.
* 1980: Shenzhenin kaupungista tulee yksi ensimmäisistä uuden talousmallin kokeilualueista.
* 1980-luvun alku: Talouskasvu alkaa. Seuraavan 30 vuoden aikana Kiinan talous kasvaa nopeimmin maailmassa.
* 1989: Tiananmenin aukion opiskelijamielenosoitus tukahdutetaan verisesti. Opiskelijat vaativat, että Dengin uudistuksiin pitäisi kuulua poliittinen avoimuus.
* 1990: Shanghain pörssi avataan uudelleen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kommunistit ottivat vallan 1949.
* 1990-luku: Kiina alkaa uudistaa ja sulkea tehottomia valtionyrityksiä. Miljoonat menettävät työpaikkansa.
* 1997: Deng kuolee. Hänen seuraajansa lupaa jatkaa uudistuksia. Kapitalistinen Hongkong palaa Kiinan hallintaan oltuaan 150 vuotta Britannian siirtomaa.
* 2001: Kiina liittyy Maailman kauppajärjestöön WTO:hon.
* 2005: Yuan irrotetaan dollarista.
* 2006: Kiinan ulkomaanvaluuttavarannot nousevat maailman suurimmiksi.
* 2008: Pekingin olympialaiset.
(STT–AFP)
Pekingin olympialaiset
Nopeammin, korkeammalle, julmemmin (pdf; SK 42/2007)
Talous jyllää olympiavalinnoissa (SK netti 19.10.2007)
Kisakatsomo-blogi seuraa ja kommentoi Pekingin olympialaisia