Uudet pakotteet kiristävät suhteita Venäjän johtoon

Päätös iskee rahoitusmarkkinoihin sekä sota- ja öljyteollisuuteen.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

EU:n suurlähettiläät hyväksyivät illansuussa Brysselissä joukon uusia Venäjän vastaisia talouspakotteita Itä-Ukrainassa jatkuvien taistelujen hillitsemiseksi.

EU-maat ja Yhdysvallat pääsivät pakotteista periaatteelliseen sopuun jo maanantaina videoneuvottelussa, johon osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sekä Britannian, Saksan, Ranskan ja Italian johtajat. Edellisen kerran pakotteita tiukennettiin lauantaina, kun EU lisäsi listalleen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n ja turvallisuusneuvoston johtoa. EU:n listalla oli siinä vaiheessa 87 henkilöä ja 20 järjestöä.

Uudet pakotteet iskevät Venäjän talouden avainsektoreihin kuten rahoitukseen, sotateollisuuteen ja öljyteollisuuteen. Muun muassa uusien asekauppojen tekeminen Venäjän kanssa loppuu ja Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsy rahoitusmarkkinoille vaikeutuu, koska valtion omistamat pankit eivät voi myydä enää joukkovelkakirjojaan EU:n markkinoilla. EU lopettaa myös Venäjälle öljyesiintymien tutkimisessa käytettävän korkean teknologian viennin.

Vientikielto koskee myös niin sanottuja kaksoiskäyttötuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotateollisuudessa. Päätökset eivät vaikuta jo tehtyihin sopimuksiin. Pakotteita tarkastellaan uudelleen kolmen kuukauden kuluttua.

EU:n suhtautuminen presidentti Vladimir Putinia kohtaan on koventunut, koska Venäjä on päinvastaisista puheistaan huolimatta lisännyt tukeaan Itä-Ukrainan separatisteille. Varsinkin Saksan, Ranskan ja Italian yritykset ovat lobanneet aiemmin voimakkaasti niitä vastaan.

Brittiläinen öljyjätti BP varoitti maanantaina pakotteiden vaikutuksista yhtiön liiketoimintaan. BP omistaa lähes 20 prosenttia Venäjän valtiollisesta Rosneft-öljy-yhtiöstä. Rosneft on pantu jo aiemmin Yhdysvaltain pakotelistalle.

Saksan talouselämä on kuitenkin kääntänyt kelkkansa ja tukee nyt pakotteita, vaikka ne iskevät myös niiden omaan toimintaan. Saksa on vienyt Venäjälle paljon pakotelistalla olevaa korkeaa teknologiaa. Ranska on pelännyt sotalaivakauppojensa puolesta, mutta pakotteet eivät koske jo tehtyjä sopimuksia.

 

EU:n komissiossa lasketaan, että pakotteet nipistävät Venäjän taloudesta tänä vuonna 23 miljardia ja ensi vuonna 75 miljardia euroa, mikä olisi jo lähes viisi prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Brittiläinen talouslehti The Economist arvioi puolestaan, että pakotteet aiheuttavat venäläisille yrityksille jopa 744 miljardin euron tappiot.

EU-maissa pakotteet aiheuttavat komission laskelmien mukaan tänä vuonna 40 miljardin ja ensi vuonna 50 miljardin euron tappiot.

Elinkeinoelämän keskusliitossa on arvioitu, että Suomen vienti Venäjälle voi pudota kymmeniä prosenttiyksikköjä. Venäjä kuuluu Suomen tärkeimpiin vientikohteisiin, joten kyse on kymmenistä tuhansista työpaikoista. Pääministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan hallitus on tehnyt kuitenkin töitä sen eteen, että pakotteet vaikuttaisivat Suomeen mahdollisimman vähän.

”Ne eivät tule vaikuttamaan radikaalisti Suomen talouteen”, hän sanoi maanantaina Ylen uutisille.

”Suomen talouteen vaikuttaa enemmän se, että Venäjän talous ei kasva. Arvioimme, että kun Venäjän talous laskee kolme prosenttia, sen vaikutus Suomen talouteen on 0,5 prosenttia.”

Suomen vienti Venäjälle laski jo viime vuonna kuusi prosenttia, joten suomalaisyritysten täytyy joka tapauksessa löytää korvaavia markkinoita.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) korosti tiistaina blogikirjoituksessaan, että Venäjä on mennyt toimissaan liian pitkälle, joten siihen oli pakko reagoida.

”Vaaka on selvästi kallistunut. Kyse on niin lentokoneturmassa menehtyneiden uhrien ja omaisten oikeusturvasta, mutta myös Ukrainan tulevaisuudesta, itäisen Euroopan vakaudesta ja näin myös Suomen omasta turvallisuudesta”, Toivakka totesi.

”Näille arvoille ei voi laskea hintalappua.”

Kaikki EU-maat ovat olleet mukana pakotteita koskevissa neuvotteluissa. Toivakan mukaan Suomi edellytti, että toimet osuvat mahdollisimman vahvasti Venäjään ja mahdollisimman vähän EU-maihin.

”Olemme myös ajaneet tasapainoista mallia, joka kohtelee EU-maita tasavertaisesti. Lisäksi olemme korostaneet sitä, että toimet voidaan peruuttaa, mikäli Venäjä ryhtyy yhteistyöhön.”

 

Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen tuoreen mielipidemittauksen mukaan kaksi kolmasosaa venäläisistä ei pelkää pakotteita eikä Venäjän eristäytymistä, sillä he uskovat, että pakotteet kohdistuvat lähinnä maan eliittiin. Toisaalta 60 prosenttia haastatelluista pitää tärkeänä, että Venäjä kehittää yhteistyötään länsimaiden kanssa.

Putinin suosio on edelleen yli 80 prosentin huippulukemissa. Venäjän talous on kärsinyt kuitenkin pahoin pakoteuhan aiheuttamista markkinarektioista, mikä on nostattanut huolta maan elinkeinoelämässä.

Venäjän entinen valtiovarainministeri ja Putinin läheinen neuvonantaja Aleksei Kudrin varoitti viikko sitten, että yhteenotto länsimaiden kanssa vahingoittaa vakavasti Venäjän talouden uudistamispyrkimyksiä ja ajaa maan erityksiin kansainvälisestä yhteistyöstä. Kudrin hämmästeli uutistoimisto Itar-Tassin haastattelussa myös Venäjän johdon kovia lännen vastaisia puheita.

”Bisnesmiehet haluaisivat tehdä töitä, investoida, rakentaa tehtaita ja kehittää kauppaa. He ovat erittäin huolestuneita siitä, mitä he kuulevat radiosta ja televisiosta”, Kudrin totesi.

Venäjä kärsii taantumasta ja pääomapako vaikeuttaa investointeja. Kudrin ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat arvioineet, että valuuttapako saattaa kiihtyä tänä vuona jopa 150 – 180 miljardiin dollariin, mikä heikentäisi ruplan arvoa.

Venäjällä on edelleen merkittävä, lähes 480 miljardin dollarin valuuttavaranto. Valtion pankit ja yritykset ovat kuitenkin velkaantuneita. Venäjän kokonaisvelka ulkomaille nousee 373 miljardiin dollariin, vaikka valtiolla on velkaa vain 80 miljardia.

 

EU-maiden johtajat toivovat, että pakotteet saisivat Putinin muuttamaan politiikkaansa ja lopettamaan tukensa Itä-Ukrainan separatisteille. Moskovan Carnegie-tutkimuslaitoksen johtaja Dmitri Trenin pitää kuitenkin toiveajatteluna lännessä esitettyjä arvioita, että Putinin varakkaat liikemiestuttavat painostaisivat hänet muuttamaan linjaansa.

”Kyseessä ei ole enää taistelu Ukrainasta, vaan taistelu Venäjästä. Jos Vladimir Putin onnistuu pitämään venäläiset puolellaan, hän voittaa. Mutta jos ei, edessä saattaa olla uusi geopoliittinen katastrofi”, Trenin kirjoitti maanantaina Carnegien uutissivustolla.

Myös Venäjän ulko- ja puolustuspoliittisen neuvoston puheenjohtajan ja ulkopolitiikkaan keskittyvän Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov korostaa, että Venäjän johdon kannalta kyseessä on taistelu olemassaolosta.

”Lännen tavoitteena on vallanvaihto Venäjällä – vaikka sitä ei ääneen sanotakaan”, hän totesi maanantaina venäläisen uutissivuston haastattelussa.

 

Venäjä ei ole ilmoittanut toistaiseksi konkreettisista vastatoimista, mutta pakotteet kiristävät joka tapauksessa sen suhteita länsimaihin. Venäjällä nähdään poliittista painostusta myös Haagin välitystuomioistuimen maanantaisessa päätöksessä, jonka mukaan sen on maksettava 50 miljardin dollarin eli noin 37 miljardin euron korvaukset öljy-yhtiö Jukosin entisille omistajille.

Tuomioistuimen mukaan Venäjän hallitus ajoi yhtiön konkurssiin Putinin johdolla anastaakseen Jukosin omaisuuden. Vankilasta viime joulukuussa vapautettu Mihail Hodorkovski oli aikoinaan Jukosin pääjohtaja ja suurin omistaja.

Venäjä todennäköisesti valittaa Haagin tuomioistuimen päätöksestä Hollannin kansalliseen tuomioistuimeen.

Talouslehti Financial Timesin mukaan tuomioistuimen päätöstä vähätellään Putinin lähipiirissä. Nimettömänä esiintynyt lähipiiriläinen sanoi lehden haastattelussa, ettei tuomiolla ole merkitystä Ukrainan aiheuttaman geopoliittisen valtataistelun vuoksi.

”Eurooppaan on tulossa sota. Luuletteko todella, että tällä on oikeasti merkitystä?”

Juttu julkaistu 29.7. klo 17.32, juttua muokattu klo 18.21: lisätty tarkennetut tiedot EU:n suurlähettiläiden päätöksistä.