"EU on jo hukassa ilmastopolitiikassa"
Indonesialaisille viljelijöille metsän polttaminen on helpoin tapa raivata alaa palmuplantaaseille. Kuva Achmad Ibrahim / AP / Lehtikuva.
Pääministeri Matti Vanhanen myönsi tiedotustilaisuudessa ennen EU:n huippukokousta Brysselissä, että EU:n tavoittelema sitova kansainvälinen ilmastosopimus on Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen kaukainen tavoite.
Euroopan parlamentin suurimman ryhmän eli keskustaoikeistolaisen EPP:n ilmastoasiantuntijat pamauttavat saman asian suoremmin.
”Sitova ilmastosopimus karkasi. Jäljellä on enää mahdollisuus sopia asiasta G20-maiden kesken tai vain koordinoida kansallisia käytäntöjä”, EPP-ryhmästä todetaan.
Ilmastopolitiikka on keskustelun keskiössä myös Euroopan parlamentissa, koska asia on EU:n päämiesten käsiteltävänä huippukokouksessa.
”EU on jo hukassa ilmastopolitiikassa. EU:n komissio ei näytä Kööpenhaminan epäonnistumisen jälkeen tietävän mitä tehdä. Eihän EU:ta edes kutsuttu viimeisimpiin neuvotteluihin Kööpenhaminassa”, EPP-ryhmän ilmastoasiantuntija ihmettelee.
Hän myöntää kuitenkin, että tilanne ei ole ilmastopolitiikan selkeyden suhteen EU-parlamentissa juuri komissiota parempi.
”Parlamentissa enemmistö sentään uskoo ilmastomuutoksen todellisuuteen, mutta sitä epäilevä vähemmistö on äänekkäämpi”, keskustaoikeisoton ilmastoekspertti kuvaa.
”EU:ssa on vaaleja tulossa eikä päästövähennysten kasvattamisvaatimuksilla vaaleja voiteta.”, sanoo suomalainen EU-parlamentin ympäristöasiantuntija.
”Energiatehokkuuden parantamiselle näyttäisi sen sijaan olevan poliittista tukea, varsinkin EU:n itäisissä jäsenmaissa”, hän jatkaa.
EU:n käyttämästä sähköstä on jo puolet tuontisähköä, ja osuus on kasvamassa suoraviivaisesti 70 prosenttiin, ellei energiatehokkuus EU-maissa parane.
Palmuöljy kiehuttaa
Palmuöljy kiehuttaa paitsi suomalaista ilmasto- ja energiakeskustelua myös meppejä.
Viimeksi kokoomusmeppi, ex-ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen kovisteli EU:n komissiota ”toimettomuudesta ja lyhytnäköisistä virheistä” palmuöljyn käyttöä koskevissa toimissa.
”Lisääntyvä palmuöljyn käyttö biopolttoaineena on jo muuttanut laajat sademetsäalueet palmuplantaaseiksi ja uhkaa hävittää useita lajeja. Esimerkiksi Sumatran oranki saattaa jo muutaman vuoden kuluttua kuolla sukupuuttoon”, Pietikäinen varoittelee.
Pietikäinen ihmettelee, miksi komissio ei ole vastannut kuuden viikon määräajassa hänen kirjalliseen kysymykseensä siitä, aikooko komissio tutkia biopolttoaineiden vaikutuksia maankäyttöön ja esittää tuloksia parlamentille.
Pietikäinen väittää komissiolle, että uhka oli nähtävissä jo silloin, kun EU sitoutui biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseen.
”Tavoitetta ei olisi pitänyt asettaa sitovaksi. Samalla olisi pitänyt päättää biopolttoaineille tiukat kestävyyskriteerit, joissa olisi huomioitu niiden vaikutukset maankäyttöön.”
”Komission on viivyttelemättä ryhdyttävä tutkimaan epäsuorien maankäytön muutosten vaikutuksia mittaavan tekijän (ILUC factor) käytännön sovellustapoja”, Pietikäinen vaatii.