EU-kritiikki voimistuu: Hollannin sosialistien vaalivoitto olisi takaisku Angela Merkelille

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sosialistijohtaja Emile Roemer avasi vaalikampanjansa Arnhemissa 19. elokuuta. Kuva Phil Nijhuis / EPA / All Over Press.

Oikeistopopulistinen ja islaminvastainen Vapauspuolue on hämmentänyt viime vuosina voimakkaasti Hollannin politiikkaa. Puoluejohtaja Geert Wilders, 49, kaatoi keväällä liberaalien ja kristillisdemokraattien vähemmistöhallituksen vetämällä tukensa pääministeri Mark Rutten, 45, säästöpaketilta. Hallitus hajosi vaatimuksiin, joita se oli esittänyt itse muille euromaille.

Vapauspuolue ei kuulunut hallituskoalitioon, mutta Wilders tuki Ruttenia parlamentissa ja sai vastalahjaksi tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Vaalikampanjassaan Wilders on nostanut teemakseen eurokriisin. Hän vaatii Hollantia luopumaan eurosta ja eroamaan samantien koko EU:sta.

“Kysymys on siitä haluammeko hallita omia varojamme vai haluammeko olla Brysselin orjia”, hän sanoi television vaaliväittelyssä.

Eurokriisi hallitsee ensi keskiviikkona 12. syyskuuta järjestettäviä ennenaikaisia parlamenttivaaleja, jotka saattavat muuttaa ratkaisevasti Hollannin roolia EU:ssa. Hollanti on totuttu näkemään EU:n komission, Saksan ja Suomen rinnalla vaatimassa Kreikalle ja muille kriisimaille tiukkaa talouskuria. Hollanti kuuluu edelleen parhaiden kolmen A:n luottoluokituksen maihin, mutta vastustus maan omia budjettileikkauksia kohtaan kasvaa myös muissa puolueissa.

Wildersin lisäksi EU-politiikkaa hämmentää nyt sosialistipuolue, jota on povattu vaalien suurimmaksi voittajaksi. Mielipidemittaukset lupailivat elokuussa sosialisteille parhaimmillaan jopa 38:aa paikkaa 150-jäseniseen parlamenttiin, kun puolueella on parlamentissa nyt vain 15 edustajaa.

Tuoreimmissa mittauksissa Rutten euromyönteinen liberaalipuolue on kuitenkin kiilannut sosialistien ohi. Hollannin television ajankohtaisohjelman Eén Vandaagin kysely antoi viime viikolla liberaaleille 33, sosialisteille 30 ja työväenpuolueelle 21 paikkaa. Vapauspuolueelle oli luvassa 18 paikkaa.

Juuret maolaisuudessa

Sosialistipuolueen juuret ovat 1970-luvun alun maolaisessa liikkeessä. Puolue luopui marxismi-leninismistä vasta Berliinin muurin murtumisen jälkeen ja se edustaa nykyisin populistista yleisvasemmistolaisuutta. Sosialistit suhtautuvat kriittisesti globalisaatioon ja vastustavat julkisten palvelujen yksityistämistä.

Sosialistit ovat syöneet kannatusta erityisesti työväenpuolueelta, joka on vasemmiston perinteinen valtapuolue. Sosialistien kansansuosio perustuu paljolti puoluejohtaja Emile Roemerin, 50, karismaan. Entinen peruskoulunopettaja suhtautuu kriittisesti EU:hun, mutta päinvastoin kuin Wilders, hän haluaa pitää Hollannin unionin jäsenenä.

Roemer vastusti sekä Kreikan että Espanjan tukipaketteja. Hän arvostelee Saksan linjaa, jonka mukaan EU:sta pitää tehdä nykyistä tiiviimpi talousliitto. Hän vastustaa myös ankaraa vyönkiristysohjelmaa, jolla Hollannin budjettivaje pitäisi puristaa ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hän ei hyväksy EU:n budjettisääntöjen rikkojille kaavailtuja sanktioita.

“Pitäisikö meidän maksaa naurettavia sakkoja, jos budjettivaje ylittää kolme prosenttia bruttokansantuotteesta”, hän sanoi hiljattain lehtihaastattelussa. “Vain minun kuolleen ruumiin yli.”

Roemerin suosio on pakottanut euromyönteisen liberaalijohtajan Mark Rutten tiukentamaan linjaansa eurokriisissä. Myös Rutte vastustaa nyt Kreikan kolmatta tukipakettia. Hän korostaa, että euron pelastaminen edellyttää kaikilta jäsenmailta tiukkaa talouskuria. Päinvastoin kuin Roemer, hän elvyttäisi taloutta laskemalla veroja uusien investointien kiihdyttämiseksi.

Roemerin voitto olisi takaisku Saksan liittokanslerille Angela Merkelille, sillä Rutte on tukenut häntä Suomen tavoin eurokriisin hoidossa. Merkel menetti vahvimman tukijansa viime toukokuussa, kun Nicolas Sarkozy hävisi Ranskan presidentinvaalit sosialisti François Hollandelle.

Hollannin tulevista hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Näkemyserot ovat suuret, ja vaalivoittaja tarvitsee mukaansa useita puolueita pystyäkseen muodostamaan toimivan enemmistöhallituksen.