EU-komissio painostettiin avoimuuteen – ”Ihmiset haluavat tietää, miten heidän mekkonsa valmistetaan”
Kohta jokainen voi seurata EU:n kauppaneuvotteluita, periaatteessa.
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ilmoitti eilen tiistaina, että komissio julkaisee tästä lähtien kaikki julkaistavissa olevat kauppaneuvotteluihin liittyvät asiakirjat nettisivullaan.
Uudella avoimuutta korostavalla neuvottelustrategialla on oikein oma hashtagkin, #trade4all.
Strategiassa komissio lupaa myös keskittyä valvomaan, että kauppasopimuksilla on vaikutusta käytännön tasolla, esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille.
Lisäksi luvataan katsoa, että tulevilla sopimuskumppaneilla on arvopohja kunnossa: että työntekijät saavat järjestäytyä, ettei lapsityövoimaa käytetä.
Linjauksen on tarkoitus puhdistaa EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-neuvotteluiden aiheuttamaa salamyhkäistä mainetta.
”TTIP-sopimusta on avattu vuoden alusta saakka, mutta nyt otamme strategian käyttöön muidenkin neuvotteluiden kanssa. Niiden pitää olla läpinäkyviä ja osallistavia. Ihmiset haluavat tietää, miten ja missä heidän mekkonsa valmistetaan”, Malmstörm sanoo Brysselissä.
”Haluamme näyttää, ettei meillä ole mitään salattavaa.”
Kun Malmströmistä tuli kauppakomissaari viime vuoden marraskuussa kesken TTIP-neuvotteluiden, sopimusta koskevasta tiedosta oli huutava pula.
EU:n ja Yhdysvaltain välisen kaupan esteiden poistamiskeskustelut aloitettiin vuonna 2013, jolloin komissiosta ei edes kerrottu, mistä tarkalleen neuvotellaan. Jäsenmaiden toimeksianto piti vuotaa julkisuuteen, ennen kuin virallinen taho julkaisi sen.
Parlamentin jäsenillä ei ollut pääsyä asiakirjoihin eikä jäsenmaissa tiedetty missä niitä voi lukea.
Malmströmin johdolla komissio ryhtyi julkaisemaan neuvotteluita koskevia ei-salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja nettisivuillaan.
”Sopimus on tietysti ennen kaikkea taloutta koskeva, mutta kokoajan enemmän poliittinen”, hän sanoo.
Erityisesti Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa sopimusta vastustetaan kovaäänisesti. Viime viikolla ainakin satatuhatta ihmistä kokoontui Berliiniin marssimaan sitä vastaan.
Vastaväitteitä ovat aiheuttaneet milloin geenimanipuloitujen ruokien saapuminen kaupanhyllylle, milloin suuryrityksiä suosiva investointisuoja.
”Tiedämme, että TTIP-sopimukseen liittyy paljon pelkoa ja myyttejä, eikä niitä voi selittää pois vain toteamalla, että sopimus on käsitetty väärin. Kaikkia vastustajia emme pysty vakuuttamaan, mutta niiden kohdalla, joilla on paljon kysymyksiä, meidän pitää tehdä enemmän”, Malmström sanoo.
Hän luettelee, mitä yleisiä huomenaiheita sopimukseen ollaan sisällyttämässä.
”Emme ole madaltamassa EU-standardeja. Emme tule sallimaan geenimanipuloitua lihaa, se on kielletty Euroopassa eikä asia tule muuttumaan sopimuksen myötä. Emme myöskään madalla ympäristövastuuvaatimuksia. Maat saavat vastedeskin säätää kaikki lakinsa itse.”
Komissio teki myös muutama viikko sitten ehdotuksen systeemistä, joka korvaisi investointisuojan välimiesoikeusmenettelyn.
Vanhassa menettelyssä ulkomaiset yritykset voivat haastaa valtioita oikeuteen tulonmenetyksistä ja valita tuomarinsa itse. Uudessa ehdotuksessa riitoja selvittelee investointituomioistuin, jossa tuomarit valitaan satunnaisotannalla ja jonka päätöksistä on mahdollista valittaa.
Ehdotus on nyt jäsenmaiden kommentoitavana, eikä sitä ole vielä esitelty Yhdysvalloille. Ei tulla esittelemään ensi viikollakaan, kun TTIP:n 11. neuvottelukierros käynnistyy Miamissa, vaan todennäköisesti vasta seuraavan vuoden puolella.
Pelkkä dokumenttien lätkiminen nettiin ei tietenkään tarkoita samaa kuin läpinäkyvyys. Jos komissio ei ole pystynyt kommunikoimaan aikeitaan edes selittämällä ne ääneen, niiden ymmärtäminen teknisistä lakipapereista on lähes mahdotonta.
Eikä auttaisi, vaikka papereita jaksaisi ja osaisi tulkita, sillä keskeneräisistä neuvotteluista ei voi julkaista juuri mitään.
Silti salailua kritisoivien vasenmeppien joukossa ollaan varovaisen optimistisia.
”Tämä on suuri muutos edelliseen, jos se vain onnistuu. Toivottavasti avoimuusstategia ei ole pelkkää paperia”, sanoo saksalainen sosiaalidemokraatti Bernd Lange.
Vasemmistoryhmän Helmut Scholz taas korostaa, että EU-politiikka on yhteinen asia.
”Mutta jos systeemi on niin vaikea, ettei kukaan ymmärrä siitä mitään, menetämme kansalaiset. Toivottavasti uusi suhtautumistapa keskittyy aidosti heihin.”