EU esittää kovia vaatimuksia Britannialle: ”He eivät voi säästää kakkua ja syödä sitä”
Brexitin hinta nousee lähes 60 miljardiin euroon. Pohjois-Irlannin kiistojen pelätään kärjistyvän uudelleen.
EU-maiden johtajat kokoontuvat lauantaina 29. huhtikuuta Brysseliin lyömään lukkoon tavoitteensa brexit-neuvotteluihin, joka alkavat kesäkuussa Britannian ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen.
Neuvotteluja on pohjustettu jo jonkin aikaa.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier tapasivat 26. huhtikuuta pääministeri Theresa Mayn Lontoossa. Keskustelujen sisällöstä kerrottiin varsin niukasti julkisuuteen. Sekä Junckerin että Mayn tiedottajat luonnehtivat tapaamista ”rakentavaksi”.
Tietoja EU:n tavoitteista on kuitenkin vuodettu julkisuuteen jo viikkoja ennen huippukokousta. Jäsenmaat tuntuvat olevan varsin yksimielisiä siitä, ettei Britanniaa päästetä helpolla.
”Britit eivät voi saada kaikkea haluamaansa”, EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Elzbieta Bienkowska sanoo saksalaisen Die Welt -päivälehden haastattelussa. ”He eivät voi samanaikaisesti säästää kakkua ja syödä sitä.”
Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel on varoittanut brittejä brexitiin liittyvistä harhaluuloista. Hän sanoi 27. huhtikuuta liittopäivillä, ettei vapaakauppasopimusta voi solmia ennen kuin kaikki brexitiin liittyvät kysymykset on ratkaistu.
Merkel ennusti, että neuvotteluista tulee erittäin vaativat.
EU on erityisen huolissaan kolmen miljoonan Britanniassa asuvan EU-kansalaisen tulevaisuudesta. Se vaatii, että Britannia antaa heille pysyvän oleskeluluvan, kun he ovat asuneet maassa viisi vuotta.
EU haluaa myös, että Britannian finanssisektori noudattaa jatkossakin EU:n säädöksiä, jos se aikoo jatkaa toimintaansa EU:n markkinoilla.
Brexitin pelätään kärjistävän uudelleen Pohjois-Irlannin sisäisiä kiistoja.
Irlanti aikoo tuoda lauantain huippukokoukseen aloitteen, jonka mukaan Pohjois-Irlanti hyväksyttäisiin brexitin jälkeen automaattisesti EU:n jäseneksi, jos se päättää irtautua Britanniasta ja liittyä Irlantiin.
Irlannin esittämä tekstiä kutsutaan DDR-lausekkeeksi, joka viittaa Saksojen yhdistymiseen vuonna 1990. EU hyväksyi tuolloin Itä-Saksan liittymisen unioniin yhdistyneen Saksan osana.
Vuonna 1998 solmittu Pohjois-Irlannin rauhansopimus eli pitkänperjantain sopimus luo periaatteessa mahdollisuuden Irlannin yhdistymiselle, jos Pohjois-Irlannin väestön enemmistö haluaa sitä. Tällä hetkellä 62 prosenttia asukkaista katsoo kuitenkin parhaammaksi kuulua Britanniaan.
Irlanti pelkää, että Britannian ero vaikeuttaa liikkumista Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä. Osa pelkää myös uusia levottomuuksia, jos vaatimukset Irlannin yhdistymisestä vahvistuvat.
Britannia jakoi Irlannin kahtia vuonna 1921. Eteläisestä osasta muodostui itsenäinen Irlannin valtio, mutta Pohjois-Irlanti liitettiin Britanniaan.
Pohjoisirlantilaiset ovat perinteisesti jakautuneet unionisteihin, jotka kannattavat unionia Britannian kanssa, ja nationalisteihin eli tasavaltalaisiin, jotka haluaisivat liittyä Irlantiin. Unionistit ovat valtaosin protestantteja ja tasavaltalaiset katolilaisia.
Brexitin lopullisen hinnan lasketaan nousevan EU:n vaatimusten vuoksi jopa 60 miljardiin euroon. Summa sisältäisi Britannian osuuden EU:n tekemistä sitoumuksista sekä unionin instituutioiden henkilökunnan eläkemaksuista.
Britannian kauppaministeri Liam Fox pitää summaa ”absurdina”, ja Britannian parlamentin kiivaimmat EU-kriitikot ovat vaatineet Mayta kävelemään ulos neuvotteluista.
Elinkeinoelämä kiirehtii kuitenkin sopimusta, sillä Britannian ja muiden EU-maiden välisen kaupan arvo nousee vuositasolla yli 600 miljardiin euroon.
EU:ssa toivotaan, että Britannian kompromissihalut lisääntyisivät kesäkuun ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen.
Konservatiiveille on näillä näkymin luvassa murskavoitto, mikä vahvistaisi pääministeri Mayn asemaa puolueen sisällä. EU:ssa toivotaan, että maltillisesti unioniin suhtautuvien osuus kasvaa samalla parlamentissa.
EU aikoo vaatia miljoonien eurojen korvauksia myös Lontoossa sijaitsevien EU:n pankkiviraston (EBA) ja lääkeviraston (EMA) uudelleensijoittamisen aiheuttamista kustannuksista.
Kaikkiaan 26 jäsenmaat on ilmoittanut olevansa kiinnostunut virastoista, joten uusista sijoituspaikoista syntyy kova kilpailu, joka saattaa kestää vuosia. Junckerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin on määrä esitellä valintakriteerit valtionpäämiehille huippukokouksessa.
Suomi on kiinnostunut erityisesti lääkevirastosta, joka työllistää Lontoossa 890 ihmistä. Lääkevirasto vastaa lääkkeiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista EU:ssa.
Euroopan kemikaalivirasto on toiminut Helsingissä jo kymmenen vuotta.
”Olen erittäin pessimistinen, että neuvotteluissa syntyisi positiivinen tulos.”
Brexit-neuvottelut oli alun perin tarkoitus aloittaa jo toukokuussa, mutta Britannian yllätysvaalit lykkäävät ne kesäkuun puoliväliin.
Neuvottelut pitäisi saada päätökseen vajaassa kahdessa vuodessa, sillä Britannian EU-jäsenyys päättyy 2019.
Aikataulua pidetään Brysselissä täysin epärealistisena. Esimerkiksi neuvottelut EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksesta aloitettiin vuonna 2009 ja sopimuksen ratifiointiprosessi on yhä kesken.
Britannia haluaisi neuvotella samanaikaisesti brexitin ehdoista ja tulevista kauppasuhteista. EU:n mukaan eroamisen ehdoista on kuitenkin päästävä ensin ainakin periaatteelliseen sopuun, joten varsinaiset vapaakauppaneuvottelut alkanevat vasta ensi vuoden puolella.
EU:ssa pidetään mahdollisena, että neuvottelut kariutuvat jossakin vaiheessa, jolloin Britannia joutuisi eroamaan EU:sta ilman uutta sopimusta.
”Olen erittäin pessimistinen, että neuvotteluissa syntyisi positiivinen tulos”, nimettömänä esiintyvä EU-diplomaatti arvioi brittiläisessä The Guardian-lehdessä.