Entinen kommunisti luotsaa Montenegroa länteen

Balkan
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ex-kommunisti Milo Djukanovic johtaa Montenegroa kuin perheyritystä kohti EU:n ja Naton jäsenyyttä.

Milo Djukanovic
Montenegron pääministeri Milo Djukanovic Pariisissa marraskuussa 2008 luovuttamassa maan virallista EU-jäsenyyshakemusta. Kuva Remy de la Mauviniere / AP / Lehtikuva


Lauantai-ilta Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa, kello lähestyy puoltayötä. Pääministeri Milo Djukanovic, 47, istuu vaimonsa kanssa täpötäydessä terassibaarissa. Henkivartijat ovat huomaamattomasti muiden asiakkaiden seassa, eikä kukaan kiinnitä huomiota seurueeseen.

Tilanne kertoo paljon Jugoslavian perimyssotien jälkeisestä muutoksesta Balkanilla. Montenegro ja alueen muut tasavallat ovat muuttumassa pikkuhiljaa normaaleiksi eurooppalaisiksi valtioiksi, joissa poliitikkojen ei tarvitse pelätä koko ajan henkensä puolesta.

Kroatia neuvottelee EU:n jäsenyydestä, Makedonia ja Montenegro valmistautuvat täyttä päätä omiin neuvotteluihinsa. Myös muut Länsi-Balkanin maat tavoittelevat jäsenyyttä.

Djukanovic on nuoresta iästään huolimatta vanha kettu Balkanin myrskyisässä politiikassa. Hänet valittiin ensimmäisen kerran pääministeriksi 29-vuotiaana 1991, kun Montenegro kuului vielä Jugoslavian liittovaltioon.

Nyt hän johtaa kuudetta hallitustaan. Sen lisäksi hän on toiminut Montenegron presidenttinä 1998-2002.

Djukanovic on entinen kommunisti. Hän kuului 1990-luvun alussa serbijohtaja Slobodan Miloevicin tukijoihin ja kannatti Jugoslavian liittoarmeijan hyökkäystä Kroatiaan.

Hän on sittemmin tehnyt täyskäännöksen – nyky-Djukanovic on länsimielinen keskustalainen poliitikko, markkinatalousmies, joka ajaa maataan EU:hun, Natoon ja muihin lännen järjestöihin.

“Olemme tehneet merkittäviä uudistuksia, toivomme saavamme pian EU:lta ehdokasmaan statuksen”, Djukanovic sanoo pari päivää myöhemmin hallituksen vierastalossa kansainvälisen toimittajaryhmän haastattelussa.

Djukanovicilla on länsimieliselle politiikalleen vahva mandaatti, sillä hänen johtamansa sosialistinen demokraattipuolue DPS voitti maaliskuun vaalit selvällä enemmistöllä.

Valtaosa montenegrolaisista kannattaa EU:n jäsenyyttä, mutta Naton kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Serbipuolueiden muodostama oppositio vastustaa jyrkästi Natoa, ja niillä on tässä asiassa yleisen mielipiteen tuki. Montenegro ei ole antanut anteeksi Naton pommituksia Kosovon sodan loppuvaiheessa 1999.

Muuten Montenegro jäi lähes sivulliseksi Jugoslavian sodissa. Jugoslavian hajottua se muodosti Serbian kanssa valtioliiton, joka purkautui kolme vuotta sitten itsenäisyysjulistukseen.

Päätös oli vaikea. Maa on kulttuurisesti ja poliittisesti sidoksissa Serbiaan, ja mailla on yhteinen kieli, uskonto ja historia.

Sitä paitsi kolmasosa Montenegron asukkaista on serbejä. He vastustivat itsenäistymistä, mutta hävisivät kansanäänestyksessä selvin luvuin Djukanovicin johtamalle itsenäisyysleirille.

Suhteet Serbiaan kiristyivät viime syksynä, kun Montenegro tunnusti Kosovon itsenäisyyden. Serbia karkotti maan suurlähettilään Belgradista, mutta nyt tilanne on rauhoittumassa ja uusi lähettiläs on tarkoitus nimittää jo lähiaikoina.

Djukanovicin mukaan itsenäistyminen on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Montenegron talous on kasvanut sen jälkeen 8-10 prosentin vuosivauhtia, palkat ovat kaksinkertaistuneet, työttömyys on pudonnut 32 prosentista kymmeneen. Tänä vuonna talouskasvun uskotaan putoavan nollaan globaalin kriisin takia.

“Myös nollakasvu kertoo menestyksestä, kun ottaa huomioon, mitä naapurimaissamme ja muualla Euroopassa tapahtuu”, pääministeri tulkitsee.

Perheen voimin

Montenegron ongelmana on huono maine Serbian liittolaisena ja korruptoituneena mafiavaltiona, jonka kautta salakuljetetaan tupakkaa ja alkoholia.

Myös Djukanovicia on syytetty salakuljetuksesta. Italian viranomaiset epäilevät, että hän teki 1990-luvulla yhteistyötä sikäläisen mafian kanssa.

Joka tapauksessa Djukanovicilla on läheiset siteet talouselämään. Hän johtaa maataan kuin perheyritystä ja myöntää haastattelussa avoimesti aikovansa siirtyä pikkuhiljaa kokonaan liike-elämän puolelle.

Hänen veljensä omistaa suurimman kotimaisen pankin Prva Bankan, jossa on osakkaana myös Djukanovicien sisar. Perhe on mukana kiinteistöbisneksessä ja sijoitusyhtiöissä. Heillä huhutaan olevan yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Korruptiota vastaan taistelevat kansalaisjärjestöt väittävät, että pääministeri jakaa käytännössä kaikki valtion urakat yrityksille ja ottaa välistä prosentit itselleen. Djukanovic kiistää tämän jyrkästi.

“Vedän erittäin tarkan rajan hallitustyön ja bisneksen välille”, Djukanovic vakuuttaa.

Djukanovicia on arvosteltu pankkituen ohjaamisesta Prva Bankalle finanssikriisin aikana. Hänen mukaansa kysymyksessä oli hätätilanne – Montenegrossa toimivat kansainväliset pankit saivat tukea emoyhtiöiltään, mutta Prva Bankan kohtalo jäi kokonaan hallituksen vastuulle.

“Prva Banka sai 44 miljoonan euron lainan, josta se on maksanut takaisin 22 miljoonaa. Omistan itse vain prosentin pankin osakkeista. Mielestäni se ei voinut olla tuen este.”

Montenegro

Ongelmallinen euromaa

EU:n komissio näyttää luottavan Djukanoviciin. Se tukee hallituksen talousuudistuksia vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla, joista kolmasosa menee korruption torjuntaan ja hallinnon kehittämiseen.

EU:n komissiota Podgoricassa edustavan Leopold Maurerin mukaan Montenegron rikollinen maine liittyy Jugoslavian sotiin ja niiden jälkeiseen aikaan.

“Se on nyt menneisyyttä. Meillä on täysi syy tukea hallituksen uudistuspolitiikkaa”, hän sanoo.

Maurer ei pidä suurena ongelmana myöskään sitä, että Montenegro käyttää omin luvin euroa valuuttanaan. Kyseessä on balkanilainen erikoisuus – myös Kosovossa maksetaan euroilla.

Montenegron eurot juontavat juurensa 1990-luvun hyperinflaatioon, jonka taltuttamiseksi hallitus vaihtoi dinaarit Saksan markkaan. Euroihin Montenegro siirtyi 2002, samaan aikaan kuin varsinaiset euromaat.

Euroopan keskuspankki on niellyt Montenegron päätöksen ilman suurempia protesteja. Pienen maan euroreservit eivät horjuta rahaliittoa.

“Eurosta on ollut Montenegrolle hyötyä. Se on tuonut talouteen vakautta”, Podgorican EU-toimiston tiedotuspäällikkö Dragan Mugoša sanoo.

Teksti Teppo Tiilikainen, Podgorica