”Ei käynyt armeijaa, ei siis ole oikea mies” – Asevoimien suosio Venäjällä kohosi 2000-luvun huippulukemiin
Tuloksissa näkyy sukupolvien kuilu. Kaikkein myönteisimmin asepalvelukseen suhtautuvat yli 55-vuotiaat.
Neuvostovuosilta periytyvä venäläinen sanonta “ei käynyt armeijaa, ei siis ole oikea mies” näyttää pitävän useimpien venäläisten mielestä jälleen paikkansa.
Samaan aikaan kun venäläisten luottamus presidenttiin ja muihin merkittävimpiin instituutioihin laskee, armeijan suosio on viimeaikaisten tutkimusten mukaan jyrkässä kasvussa ja saavuttanut 2000-luvun ennätyslukemat.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan yli puolet venäläisistä uskoo maansa asevoimien pystyvän varmasti puolustamaan Venäjää aseellisessa konfliktissa. Luku nousee peräti 88 prosenttiin, jos mukaan lasketaan myös puolustuskykyyn varovaisen myönteisesti suhtautuvat venäläiset.
Saman tutkimuksen mukaan jopa yli 60 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että jokaisen oikean miehen on käytävä armeija. Osuus on kasvanut kolmessa ja puolessa vuodessa lähes viidenneksellä. Levadan vuodesta 1997 mittaama luku on ollut aiemmin korkeimmillaan 44 prosenttia.
Niiden määrä, jotka pitävät asepalvelusta epämukavana pakkona, on tippunut lähes yhtä paljon. Myös asepalvelusta vaarallisena ja älyttömänä ajanvietteenä pitävien määrä on laskenut.
Asevoimien asemaa pönkittää sotaisa retoriikka, josta on tullut Venäjällä viime vuosina selvästi aiempaa tavallisempaa.
Uutisissa esitellään lähes päivittäin Venäjän ulkomaisilla sotatantereilla, kuten Ukrainassa ja Syyriassa, osoittamaa voimaa. Myös Neuvostoliiton menestystä toisessa maailmansodassa muistellaan julkisuudessa lähes jatkuvasti.
Viesti näyttää uppoavan parhaiten niihin, joita asepalvelus ei enää koske.
Levadan mukaan myös pakollista asepalvelusta pitävät hyvänä asiana etenkin yli 55-vuotiaat, keskimääräistä vähemmän kouluttautuneet, syrjäseuduilla asuvat ja paljon televisiota katsovat venäläiset.
Nuoret ja suurkaupunkien asukkaat suhtautuvat asevelvollisuuteen epäilevimmin. Lähes puolet nuorista kannattaa puhtaaseen palkka-armeijaan siirtymistä. Levadan tuoreiden tietojen mukaan koko väestön tasolla pelkän palkka-armeijan haluaisi vajaa kolmannes kansasta.
Huhtikuussa julkaistun Venäjän valtion ohjauksessa olevan tutkimuslaitos FOM:n selvityksen mukaan noin puolet alle 30-vuotiaista venäläisistä kannattaa pakollista ja yhtä moni vapaaehtoista asepalvelusta.
Tällä hetkellä Venäjällä on käytössä malli, jossa puolustusvoimat koostuvat sekä asevelvollisista että ammattisotilaista. Sitä pitää toimivana noin puolet kaikista venäläisistä.
Nuorten tuki palkka-armeijalle on ymmärrettävää jo siksi, että simputus on Venäjän armeijassa suuri ongelma.
Sosiaalista mediaa vanhempiaan ja isovanhempiaan taitavammin käyttävät venäläisnuoret pystyvät selvittämään netistä, että asevelvollisia kuolee hakkaamiseen tai tekee simputuksen vuoksi itsemurhan. Moni varsinkin vaikutusvaltaisten vanhempien lapsi myös onnistuu välttämään armeijan rahalla.
Esimerkiksi venäläinen Sotilaiden äitien ihmisoikeusjärjestö yrittää vähentää alokkaiden armeijassa kohtaamia ongelmia. Venäjän puolustusministeriön julkaisemat simputusta ja kuolemantapauksia koskevat tiedot ovat pahasti ristiriidassa Sotilaiden äitien tietojen kanssa.
Nuoret myös pitävät vanhempia sukupolvia harvemmin asevelvollisuuden suorittamista välttämättönä osana mieheksi kasvamista. Yli puolet korkeakoulutetuista venäläisistä nuorista oli sitä mieltä, että kyse on enemmänkin henkilökohtaisesta valinnasta.
Myös ne nuoret, jotka näkivät armeijan hyvänä asiana, eivät pitäneet asepalveluksen suorittamista isänmaallisena velvollisuutena, vaan suhtautuvat asiaan lähinnä hyötynäkökulmasta. He tietävät asepalveluksen helpottavan pääsyä valtion palvelukseen, esimerkiksi poliisivoimiin tai osaksi armeijan henkilökuntaa.
Asevoimien suosiosta huolimatta venäläiset myös haluaisivat valtion käyttävän rahaa mieluummin sosiaalimenoihin kuin armeijaan.
Levadan kyselyssä yli neljä viidestä venäläisestä toivoi, että valtio panostaisi kansalaisten hyvinvointiin armeijan vahvistamisen sijaan. Ainoastaan reilu kymmenes oli sitä mieltä, että varoja pitäisi käyttää sotilasvoiman kasvattamiseen.