Donald Trump peruu puheitaan – hänen talousohjelmaansa pidetään epärealistisena ja ristiriitaisena
Trumpin linja luo epävakautta Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Yhdysvaltain vaalit ratkaistiin keskilännessä globalisaation kaltoin kohtelemalla ruostevyöhykkeellä. Indianan, Michiganin, Ohion, Pennsylvanian ja Wisconsinin vanhoilla teollisuusalueilla on äänestetty perinteisesti demokraatteja, mutta nyt Donald Trump kaappasi potin lupaamalla muutosta.
Ovensuukyselyjen perusteella Trump päihitti Hillary Clintonin Pennsylvanian maaseudulla ja pikkukaupungeissa prosenttiluvuin 71–26 ja Wisconsinissa lähes yhtä suurella erolla. Kysymyksessä oli unohdetun kansan vallankumous vuosikymmeniä harjoitettua talousliberalismia vastaan.
Keskilännen teollistuminen pääsi vauhtiin 1800-luvulla ja siitä kehittyi pikkuhiljaa raskaan teollisuuden ydinalue. Ohiossa ja Pennsylvaniassa tuotettiin terästä ja Michiganissa autoja. Kukoistuskautta kesti 1970-luvulle asti. Sen jälkeen teollisuuden työpaikat ovat kadonneet Meksikoon, Intiaan ja Kiinaan.
Trump keskittyi vaalikampanjassaan ruostevyöhykkeen valkoihoiseen työväenluokkaan ja sai sen taakseen. Hän lupasi voittopuheessaan, ettei unohdettu kansa jää enää unohduksiin.
Trump ratsasti vaalivoittoon väittämällä, että Yhdysvallat on menettänyt valta-asemansa maailmassa. Tosiasiassa Yhdysvallat on edelleen erittäin vahva.
Maailman 20 suurimmasta yksityisestä yrityksestä puolet on amerikkalaisia. Talous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia eli nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Työttömyys on pudonnut alle viiteen prosenttiin.
Yhdysvaltain suurin ongelma on eriarvoisuuden kasvu. 40 viime vuoden aikana on nähty massiivinen varallisuuden uusjako, jonka vuoksi yli 15 prosenttia kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
Varallisuus on kasaantunut väestön rikkaimmalle prosentille. Pääjohtajat ansaitsevat 300 kertaa enemmän kuin työntekijät. Keskiluokan tulot eivät ole kasvaneet vuosikymmeniin.
Trump syyttää ongelmista Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välistä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta, joka neuvoteltiin 1990-luvun alussa republikaanipresidentti George H.W. Bushin johdolla ja ratifioitiin demokraattipresidentti Bill Clintonin kaudella.
Kauppa vapautui samalla tavoin kuin EU:ssa. Tuontitavaroiden hinnat halpenivat ja elintaso kohosi, mutta samalla 700 000 teollisuustyöpaikkaa siirtyi Yhdysvalloista Meksikoon.
Trump on leimannut Naftan historian surkeimmaksi kauppasopimukseksi. Hän on luvannut neuvotella sopimuksen uusiksi tai romuttaa sen kokonaan.
Hän on arvostellut voimakkaasti myös Tyynenmeren kumppanuussopimusta TPP:tä, joka kattaa noin 40 prosenttia maailmankaupasta ja luo maailman suurimman vapaakauppa-alueen. TPP:tä ei ole vielä ratifioitu, ja Trump uhkaa nyt irtautua siitä.
Yhdysvaltain ja EU:n välinen TTIP-sopimus voidaan toistaiseksi unohtaa kokonaan, sillä sitä vastustetaan myös EU-maissa.
Trump uhkaa Kiinaa ja Meksikoa kymmenien prosenttien tuontitulleilla. Taloustutkimuslaitos Moody’s Analyticsin mukaan mahdollinen kauppasota ajaisi Kiinan ja Meksikon taantumaan. Sama kohtalo uhkaisi Yhdysvaltoja, joka saattaisi menettää jopa neljä miljoonaa työpaikkaa.
Trump nimitti kolme lastaan ja vävynsä uutta hallintoa valmistelevaan työryhmään.
Republikaanien tarkoituksena on irtautua presidentti Barack Obaman liberaalista politiikasta heti tammikuun vallanvaihdon jälkeen. Aikeita helpottaa se, että republikaaneilla on hallussaan kongressin molemmat kamarit, edustajainhuone ja senaatti. Voimasuhteet muuttuvat todennäköisesti jo vuoden 2018 välivaaleissa, joten Trumpilla on kaksi vuotta aikaa edistää omaa agendaansa.
Trump valitsi Valkoisen talon kansliapäälliköksi republikaanipuolueen puheenjohtajan Reince Priebusin. Hän edustaa perinteistä Washingtonin eliittiä ja toimi vaalikampanjan aikana välittäjänä Trumpin ja puolueen välillä. Nimitys on nostattanut kritiikkiä republikaanien sisällä vaikuttavassa radikaalissa teekutsuliikkeessä.
Päästrategikseen Trump nosti kampanjapäällikkönsä Steve Bannonin. Nimitys kauhistuttaa demokraatteja ja maltillisia republikaaneja, sillä hän on salaliittoteorioista ja rasistisesta kirjoittelusta tunnetun äärikonservatiivisen Breitbart.com-uutissivuston entinen johtaja. Sen sijaan Ku Klux Klanin entinen johtaja David Duke riemuitsi nimityksestä. Hänen mukaansa Bannon luo ideologisen pohjan Trumpin vallankumoukselle.
Valtionhallinnossa vaihtuu presidentinvaihdoksen yhteydessä yli 4 000 virkamiestä. Uuden hallinnon rakentamista johtaa tuleva varapresidentti Mike Pence. Työryhmään kuuluvat myös veteraanipoliitikko Newt Gingrich sekä New Yorkin entinen pormestari Rudolph Giuliani. Heidän uskotaan nousevan merkittäviin tehtäviin myös hallituksessa. New Jerseyn kuvernööri Chris Christie sen sijaan syrjäytettiin uuden hallinnon kokoamisesta vaikka hänellä oli näkyvä rooli Trumpin vaalikampanjassa.
Trump ei kuulu Washingtonin sisäpiiriin, joten hän hakee ministereitä ja luottomiehiä myös liike-elämästä ja omasta ystäväpiiristään. Hän nimitti uutta hallintoa valmistelevaan työryhmään kolme lastaan sekä vävynsä Jared Kushnerin. Nimitykset ovat nostattaneet kritiikkiä sukulaisten suosimisesta.
Uuden hallinnon rakentaminen alkoi muutenkin ristiriitaisissa tunnelmissa. Kymmenetuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Trumpin valintaa vastaan ja siirtolaisten, seksuaalivähemmistöjen sekä Obaman terveydenhuoltouudistuksen puolesta. Portlandissa tilanne kärjistyi viime viikonloppuna väkivaltaiseksi yhteenotoksi poliisin kanssa.
Presidentinvaalien tulos oli aluksi järkytys markkinoille. Osakekurssit putosivat, korot kääntyivät nousuun ja Meksikon peson kurssi romahti. Tilanne rauhoittui kuitenkin nopeasti, sillä Trump on pehmentänyt haastatteluissaan radikaaleimpia ajatuksiaan.
Meksikon vastainen muuri on muuttumassa joiltakin osin kevytrakenteiseksi aidaksi. Maininta muslimien maahantulokiellosta on poistettu tulevan presidentin nettisivuilta ja paperittomien siirtolaisten karkotukset koskevat vain rikollisia. Trump on myös luvannut säilyttää joitakin osia Obaman kiistellystä terveydenhuoltouudistuksesta.
Voittopuheessaan Trump lupasi käynnistää valtavan infrastruktuuriohjelman, jolla kunnostetaan teitä, siltoja, tunneleita ja sairaaloita. Kysymys on perinteisestä elvytyspolitiikasta, joka on tarkoitus toteuttaa valtaosin velaksi.
Trumpin talousohjelma vaikuttaa populistiselta ja ristiriitaiselta. Hän lupaa jättimäisiä verohelpotuksia ja aikoo kasvattaa samalla valtion menoja. Republikaanit saarnasivat Obaman kaudella velkaantumista vastaan, mutta Trumpia velka ei näytä huolestuttavan.
”Tässä vaiheessa on epäselvää, mitä Trump tulee tekemään, ja vielä epäselvempää on, mitä vaikutuksia päätöksillä on”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pohtii.
”Mutta selvää on, että finanssipolitiikka muuttuu nykyistä elvyttävämmäksi.”
Trumpin ohjelma voi tuoda tilapäisesti työpaikkoja keskilännen ongelma-alueille. Vihriälä ei kuitenkaan usko, että hän pystyisi luomaan pysyviä teollisuustyöpaikkoja niihin kaupunkeihin, jotka ovat jo osittain autioituneet.
Lyhyellä aikavälillä elvytyspolitiikka voi kiihdyttää talouskasvua, koska kotimainen kysyntä vahvistuu. Pitkän aikavälin näkymiin sen sijaan liittyy riskejä, koska se kasvattaa liittovaltion jo ennestään suurta velkaa.
Vihriälän mukaan velkaantuminen johtaa korkotason nousuun, ja jossain vaiheessa menoleikkauksiin ja ehkä veronkorotuksiin, jotka olisivat talouskasvun kannalta haitallisia.
Trumpin listalla olevista muutoksista kauppasopimusten purkaminen ja maahanmuuton rajoittaminen tekisivät hallaa Yhdysvaltojen taloudelle. Jos Trump karkottaa miljoonia laittomia maahanmuuttajia ja estää uusien maahanmuuttajien tuloa, niin monia aloja uhkaa työvoimapula. Se heikentää kasvun edellytyksiä. Oman tuotannon suojaaminen on huono asia myös tuottavuuden kannalta.
Vihriälän mielestä Trumpin valinta merkitsee takapakkia liberaalille demokratialle.
”Yhdysvallat on ollut liberaalin demokratian vankin tukija ja turva, ja nyt se on muuttamassa linjaansa”, hän sanoo. ”Se luo epävakautta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Sillä on taloudellisia, mutta ennen kaikkea poliittisia seurauksia.”
Trump on uhannut irtisanoutua suurella vaivalla aikaansaadusta Pariisin ilmastosopimuksesta ja lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku arvioi, että suhtautuminen riippuu siitä, keitä Trump lopulta nimittää hallintoonsa, ja kuinka hyvin nämä onnistuvat rakentamaan siltoja republikaanien valtavirtaan.
Ilmastosopimuksesta irtaantuminen aiheuttaisi ristiriitoja EU:n ja Kiinan kanssa. Saikku arvelee kuitenkin, etteivät heikon EU:n näkemykset pelota Trumpia.
Trumpin avustajien ääripolitiikka ei ole kaikkien republikaanien mieleen, vaikka puolueen riveissä kannatetaan sääntelyn purkua ja mahdollisimman nopeaa talouskasvua.
Uusi hallinto voi jarruttaa hiilineutraalin energiajärjestelmän kehittämistä, mutta suuri osa päätöksistä tehdään osavaltioiden tasolla, joten täyskäännöstä Trump ei saa aikaiseksi. Monissa osavaltioissa harjoitetaan edistyksellistä energiapolitiikkaa ja ymmärretään, että hiilineutraalin energiatekniikan kehittäminen on hyvää liiketoimintaa, jolla on suuri kysyntä tulevaisuudessa.
Yhdysvaltalainen ympäristönsuojelu oli maailman ehdotonta kärkeä 1970-luvun lopulla. Sen jälkeen muutospaineet ovat kasvaneet jatkuvasti, ja ympäristöasioista huolestuneet poliitikot ovat ajautuneet jatkuvaan puolustustaisteluun äärimmäistä talousliberalismia vastaan.
Saikku arvelee, että republikaanien kongressienemmistö antaa hyvät mahdollisuudet ympäristönormien purkamiseen, jos Trump ja republikaanien puolue-eliitti löytävät yhteisen sävelen.
Juttua muutettu 18.11. klo 11.10., lisätty tieto kuvernööri Christien potkuista,