Burma: EU tarjoaa keppiä ja porkkanaa entisen diktatuurin uudistushenkiselle johdolle

Väkivaltaisuuksia paenneet burmalaiset muslimipojat nukkuivat ulkosalla pakolaisleirissä marraskuun alussa. Kuva Soe Zeya Tun / Reuters / Lehtikuva.

Burman eli Myanmarin avautuminen ulkomaailmaan vauhdittui jälleen marraskuun alussa, kun EU:n presidentti Jose Manuel Barroso kävi tapaamassa maan johtoa ja oppositiojohtaja Aung San Suu Kyita. Barroso oli korkein EU-vieras Burmassa vuosiin.

Barroso avasi Yangonissa Myanmarin rauhankeskuksen, joka saa hallituksen lisäksi rahoitusta EU:lta ja YK:lta. Keskuksen on määrä toimia hallituksen ja kansainvälisten toimijoiden yhteisenä foorumina rauhan edistämiseksi maan sisällä.

Burman hallitus on kahden viime vuoden aikana ottanut merkittäviä askeleita kohti demokratiaa, kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia. Yhdysvallat lievensi Burman vastaisia talouspakotteita kesäkuussa. EU ei ole poistanut pakotteita, mutta ei käytännössä sovella niitä enää. Jos demokratiakehitys pysähtyy, pakotteet voidaan palauttaa nopeasti.

Barroso totesi puheessaan, että hetki oli historiallinen. Burma on palaamassa muiden kansojen yhteyteen, mutta hän rohkaisi hallitusta jatkamaan uudistuksiaan.

”Edessä on vielä tärkeä tehtävä: koko väestö pitää saada mukaan”, Barroso sanoi.

”Demokratiaa ei voi olla ilman rauhaa, eikä rauhaa tule ilman kansallista sovintoa. Eikä kenenkään pidä istua vankilassa mielipiteensä takia.”

Burman hallitus on viime kuukausina keskittänyt huomionsa maan sisäisten konfliktien ratkaisemiseen. Armeija on taistellut toistakymmentä eri etnistä ryhmää vastaan siitä lähtien, kun Burma itsenäistyi 1948.

Suurin osa ryhmistä on viime vuosina solminut jonkinasteisen tulitaukosopimuksen hallituksen kanssa, mutta maan pohjoisosassa elävät katšinit taistelevat yhä.

Vetovastuu kestävän rauhan rakentamisesta on annettu ministeri Aung Minille, entiselle kenraalille, joka toimii uudistusmielisenä pidetyn presidentti Thein Seinin alaisuudessa.

Suomen ulkoministeriö tukee vuoropuhelua aseellisten etnisten ryhmien kanssa sekä taloudellisesti että omalla rauhanosaamisellaan. Rauhankeskuksen avajaistilaisuudessa oli Suomesta mukana ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen.

Ministeri Aung Minille Barroso totesi, että Eurooppa tietää hyvin, kuinka pitkä ja vaikea on matka vihollisuuksista rauhaan ja vaurauteen.

”Näistä ansioista EU:lle on myönnetty tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto.”

Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi pääsi vasta kesäkuussa 2012 Osloon vastaanottamaan hänelle 21 vuotta sitten myönnetyn rauhanpalkinnon.

Samaan aikaan, kun Yangonissa juhlittiin rauhankeskuksen avaamista, Burman länsireunalla Rakhinen osavaltiossa sammutettiin etnisten mellakoiden jälkeisiä tulipaloja.

Pitkälti toistasataa ihmistä on kuollut, yli 5 000 taloa poltettu ja 110 000 muslimivähemmistöön kuuluvaa ihmistä ajettu pakoon kotikylistään sen jälkeen, kun väkivaltaisuudet puhkesivat buddhalaisen enemmistön ja rohingia-muslimien välillä.

Hyökkääjät pitävät muslimeja ulkomaisina terroristeina, jotka pitää työntää takaisin naapurimaahan Bangladeshiin.

Poliisia on syytetty haluttomuudesta suojella muslimeita ja pidättää väkivaltaan syyllistyneitä. Yhdysvallat, YK ja viimeksi EU:n Barroso ovat ilmaisseet painavin sanankääntein huolensa muslimivähemmistön kohtelusta. YK pitää rohingioita yhtenä maailman haavoittuvimmista vähemmistöistä.

Ministeri Aung Minin mielestä ulkopuolisten ei tarvitse olla huolissaan.

”En näe kysymystä kahden eri ryhmän välisenä konfliktina. Kun ihmiset kunnioittavat lakia ja järjestystä, mitään tällaista ei tapahdu.”