Brittikenraali: ”Nato ei ole valmis laajaan ja pitkäkestoiseen sotaan”
Britannia lupasi Suomelle sotilaallista apua, jos tilanne Venäjän kanssa kiristyy. Eri asia on, minkä verran Britannialla on apua antaa.
Britannia on luvannut tarvittaessa tukea Suomea sotilaallisesti Venäjää vastaan. Eläköitynyt brittikenraali Richard Barrons kuitenkin muistuttaa, että laajemmassa kriisissä kukin valtio huolehtii ensin itsestään. Hän kyseenalaistaa koko Naton valmiuden käydä pitkäkestoista sotaa.
Olisiko Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natolle rasite?
”Se olisi ehdottomasti positiivinen asia. Useimmat maat, jotka ovat liittyneet Natoon kylmän sodan loppumisen jälkeen, ovat tuoneet mukanaan lisävastuita mutteivat merkittävästi lisäkykyä. Suomi ja Ruotsi ovat eri asia.
Ne tietysti tuovat mukanaan alueellista lisävastuuta ja poliittista vastuuta liittouman kannettavaksi, mutta ne molemmat tuovat myös merkittävää kykyä. Kyse ei ole vain sotilaallisesta kyvystä vaan myös Venäjän ymmärtämisestä, jota Natossa ei ole laajasti ole.
Kyse on myös maantieteestä. Kun Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan Natoon ja sen viidenteen artiklaan, Naton pohjoisesta alueesta tulee yhtenäisempi ja sotilaallisesti helpompi hallita, vaikka Venäjän vastainen raja piteneekin merkittävästi.”
Pääministeri Boris Johnson lupasi toukokuussa Suomelle apua, jos joudumme vaikeuksiin Venäjän kanssa. Millaista apua me voimme odottaa saavamme?
”Paljon riippuu siitä, millaisessa tilanteessa Suomi apua tarvitsee. On selvää, että Nato-jäsenyyden odotusaikaan liittyy epävarmuus. Haluamme varmistaa, ettei Venäjä käytä sitä hyväkseen. On tärkeää ilmaista nyt, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton viidennen artiklan yhteisön kunniajäseniä.
Jos mahdolliseen sotilaalliseen kiistaan Venäjän kanssa olisi paljon valmistautumisaikaa, olisi myös aikaa korottaa panoksia lähettämällä maavoimien joukkoja Suomeen. Ei niin paljon, että niillä olisi erityistä sotilaallista merkitystä, mutta ne viestisivät sitoutuneisuutta ja tekisivät Venäjän päätöksenteon monimutkaisemmaksi. Näinhän on toimittu Virossa.
Muuten Britannian hyödyllinen apu voi olla tukea tiedusteluun yhteistyössä Five Eyes -kumppanien kanssa (Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, USA ja Britannia). Ilmakykyyn voimme antaa merkittävää tukea, samoin merellä, myös pinnan alla. Meillä on kykyä auttaa myös ilmakuljetuksissa ja niin edelleen.
Mutta on yksi asia, jos kyseessä on kiista Venäjän ja Suomen välillä ja kokonaan toinen asia, jos kyseessä on laajempi sotilaallinen kriisi Venäjän kanssa. Silloin jokaisen liittouman valtion täytyy päättää, minkä verran resursseja ne tarvitsevat oman kansallisen turvallisuutensa takaamiseen ja minkä verran riittää liittouman tarpeisiin. Tilanne on silloin paljon monimutkaisempi.”
Mitä se apu voisi realistisesti olla, jos tulisi yhteenotto?
”Jokainen Naton jäsen on hankkinut maaliin ohjautuvaa aseistusta, täsmäaseita. Niitä on hankittu vain pieniä määriä, koska ne ovat kalliita hankkia ja kalliita ylläpitää ja jossain vaiheessa ne vanhenevat. Nuo hankinnat on suunniteltu olosuhteisiin, jotka eivät vastaa täysimittaista sotaa, esimerkiksi sotilaallisiin väliintuloihin, joita olemme nähneet vaikkapa Libyassa ja Syyriassa.
Ukrainan tilanne on osoittanut, eikä tämä ole uusi tieto, että isossa yhteenotossa maalinohjautuvien ja kaikkien muidenkin ammusten kulutus on paljon suurempaa kuin noissa interventioissa.
Siksi Ukrainalle toimitetaan sen verran aseita kuin muut maat kokevat voivansa antaa, kun ne ensin arvioivat, paljonko tarvitaan oman maan puolustamiseen.
Siksi on olennaista kytkeä teollisuus mukaan maanpuolustukseen. Niin täytyy Ukrainassakin tehdä.”
Ovatko Britannia tai muutkaan Naton eurooppalaiset jäsenet kykeneviä huolehtimaan puolustuksestaan nyt?
”Yksi Ukrainan sodan paljastamista tuskallisista totuuksista on se, että Nato ei ole valmis laajaan ja pitkäkestoiseen sotaan. Sotilasslangilla sanottuna Nato ei ole valmis tappelemaan tänä iltana, not ready to fight tonight.
Nato-mailla on kuitenkin valtavasti latenttia kykyä sotavoimissa, teollisuudessa ja taloudessa. Ongelmana ei siis ole potentiaalin puute vaan sen hyödyntäminen.
Kylmän sodan aikana Britanniassa ilmapuolustus ja ohjuspuolustus olivat itsestäänselvyys. Samoin oli selvää yhteiskunnan, hallituksen ja rakenteiden lannistumattomuus, sietokyky.
Kylmän sodan jälkeen aloimme ajatella, että sota käydään jossain muualla pienillä, tavallisilla yksiköillä ja elämä kotona jatkuu normaalisti.
Ukrainan sota on osoittanut, että hallitusten täytyy ottaa käyttöön kaikki keinot, jos ne haluavat voittaa. Tämä on useille ministereille ja viranomaisille vieras ajatus.
Britannialle se tarkoittaa sitä, että huomio täytyy kiinnittää ulkomailla tehtävien kurinpidollisten väliintulojen sijaan Venäjän aggression torjumiseen ja tarvittaessa Venäjän lyömiseen (Naton kanssa, toim. huom.).
Useimmille Euroopan maille, myös Britannialle, se on kaukainen tavoite, sillä siihen ei ole käytetty rahaa ja nyt sen saavuttaminen kestää kauan. Kyse on isosta muutoksesta, eikä siihen riitä se, että luomme uudelleen kyvyn, joka meillä oli ennen vuotta 1990.”
Kuinka tähän sopisi kahden uuden maan ottaminen Naton jäseniksi?
”Suomi ja Ruotsi ovat ymmärtäneet asian. Niiden reservit ovat aivan toista luokkaa kuin monen muun länsimaan, jotka ovat supistaneet reservejään.”
Pääministeri Boris Johnson korosti Suomen vierailullaan JEF-yhteisön merkitystä. (JEF=joint Expeditonary Force, Britannian johtama kymmenen maan yhteisö, johon kuuluvat Britannian lisäksi Hollanti, Tanska, Islanti, Ruotsi, Norja, Baltian maat ja Suomi). Kuinka olennainen se on?
”JEF on hyvin tärkeä. Nato on suuri järjestö. Sen eteläisimmät Euroopan maat kiinnittävät paljon huomiotaan esimerkiksi Afrikan tuottamiin mahdollisiin ongelmiin. JEF-maat ovat kaikki pohjoisen maita. Venäjän uhka on niille paljon läheisempi.
JEF on Naton instrumentti, joka mahdollistaa alueellisen fokuksen ja reagoinnin. JEF on ehdottomasti hyvä lisä Suomen turvallisuudelle.”
On sanottu, että Ukrainan sodan pitkittyminen on paras turvallisuustae Suomelle. Onko?
”Se on lyhyellä tähtäimellä totta. Juuri nyt Venäjällä ei ole kykyä aloittaa uutta sotaa kokonaan uudella rintamalla.
On kaksi huomioon otettavaa asia, jotka ovat elintärkeitä Suomelle ja koko Natolle.
Venäjä on ollut kolmannen luokan sotavoima Ukrainassa, ei lainkaan sellainen kuin kuvittelimme vielä 23. helmikuuta. Kun se pääsee Ukrainassa riittävän pitkälle tavoitteisiinsa nähden, se aloittaa sotavoimiensa uudistamisen. Venäjän sotilaallinen kyky 2032 tulee olemaan aivan toista luokkaa kuin sen surkea tilanne 2022, ja siitä on syytä olla huolissaan.
Venäjä ymmärtää, että Nato vahvistuu myös. Siihen voi jäädä aikaikkuna, jolloin Nato ei vielä ole kykenevä auttamaan Suomea ja muita vastaavia maita. Venäjä voi yrittää käyttää tuon ikkunan tuoman mahdollisuuden hyväkseen. Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, mutta mahdotonta se ei ole.”
Kuinka kauan Venäjä on vielä kiinni Ukrainan sodassa?
”Ukrainan sodan kehitys on sama kuin useimpien suurten sotien kehitys. Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa toinen osapuoli arveli, että edessä on määrätietoinen, nopea, ja vakuuttava voitto mitättömillä kustannuksilla. Niin ei käynyt. Sitten kummallakin osapuolella alkoi höyry loppua koneesta.
Ukrainan sodassa syksyyn mennessä Venäjä on todennäköisesti päässyt niin pitkälle kuin se voi tai haluaa päästä tänä vuonna. Siitä voisi seurata rauhanneuvottelu, jos Venäjä niin päättää, mutta Ukrainalle se tilanne ei kelpaa. On todennäköistä, että sota jatkuu ainakin ensi vuoteen. Jos ja kun Ukraina saa teollisuutensa kytkettyä osaksi puolustustaan, on hyvin mahdollista, että sotaa käydään vielä 2024.
Jos olisitte Suomen puolustuksesta vastuussa nyt, kuinka huolissanne olisitte? Ja mitä tekisitte, jotta voisitte nukkua yönne paremmin?
”Olisin oikein mieluusti vastuussa Suomen puolustuksen johtamisesta ja olen saatavilla.
Vakavasti ottaen:
Suomi on etulinjassa ainakin seuraavan sukupolven ajan. Siksi Suomen täytyy tehdä kaksi asiaa.
Sen täytyy hankkia kyky torjua ja tarvittaessa lyödä Venäjän hyökkäys. Tätä Ukraina ei tehnyt johtuen muun muassa läntisen avun puutteesta.
Toisekseen Suomen kannattaa olla ensimmäinen maa, jossa asevoimat ja puolustus muutetaan digitaaliseen aikaan sopivaksi. Kaikki nyt havittelevat tätä muutosta, jossa vanha malli – aseet ja sotilaat – muuttuu miehitettyjen ja miehittämättömien asejärjestelmien yhdistelmäksi. On aseita ja niihin sotilaat, on miehittämättömiä aseita ja on autonomisia aseita.
Suomen maantieteelle tuo sopii erinomaisesti. Se on myös pitkällä aikavälillä halvempi tapa kuin nykyinen ja luo samalla erinomaisia vientimahdollisuuksia teollisuudellenne.”