Britannian kaaos syveni taas – Oikeus tyrmäsi pakkolomapäätöksen: Myös kuningatarta johdettu harhaan

Korkeimman oikeuden tuomio heittää tumman varjon Britannian demokratian ylle.

Boris Johnson
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Britannian 11-jäseninen korkein oikeus antoi yksimielisen ja dramaattisen päätöksen tiistaina 24. syyskuuta. Sen mukaan pääministeri Boris Johnsonin päätös pakottaa maan parlamentti viiden viikon pakkolomalle 14. lokakuuta saakka oli laiton, koska päätöksellään pääministeri yritti estää parlamentin työskentelyn ja väistää hallituksen velvollisuuden vastata teoistaan parlamentille.

Tuomioistuimen päätöksessä ei siis muodollisesti ollut kysymys puuttumisesta politiikan sisältöön vaan menettelytapojen laillisuuteen. Oikeuden ratkaisun mukaan parlamentin hyllyttämistä ei ole virallisesti koskaan tapahtunut, koska se oli pakkolomapäätös oli laiton. Näin ollen parlamentti voi palata työhön välittömästi.

Parlamentin puhemies John Bercow on jo ilmoittanut, että työhön on palattava viipymättä. Hän sanoo aikovansa keskustella asiasta puoluejohtajien kanssa niin pian kuin mahdollista.

Useiden asiantuntijoiden mukaan brexit-riitelystä alkanut kriisi on Boris Johnsonin omavaltaisen pääministeriyden myötä laajentunut isommaksi kamppailuksi koko Britannian demokratian tilasta.

Korkeimman oikeuden antama ratkaisu kuvastaa hyvin sitä, kuinka kipeästi maa tarvitsisi kirjoitetun perustuslain. Kun sitä ei ole, tällaisessa kiistatilanteessa ratkaisuja joudutaan etsimään jopa vuosisatojen takaisista pykälistä ja ennakkopäätöksistä.

Tässäkin tapauksessa korkein oikeus joutui hakemaan osviittaa muun muassa Mainion vallankumouksen ajoilta vuosilta 1688-1689. Tällöin säädetty valtalaki, Bill of Rights, takasi parlamentille tärkeitä poliittisia oikeuksia, joista yksi on oikeus kokoontua.

 

Kiistan ytimessä oli kysymys siitä, missä kulkevat politiikan tekemisen laillisuuden rajat. Britannian oikeuslaitos on perinteisesti pyrkinyt vallan kolmijako-oppia noudattaen pysyttäytymään poliittisten kiistojen ulkopuolella. Tässä britit ovat poikenneet käytännöissään muun muassa Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä.

Brexitin aiheuttama poliittinen kaaos Yhdistyneessä kuningaskunnassa murtaa nyt vuosisataisia perinteitä. Traditiosta poiketen jo ennen Britannian korkeimman oikeuden ratkaisua Skotlannin korkein oikeus ratkaisi päätöksessään 11. syyskuuta, että Johnsonin päätös lähettää parlamentti pakkolomalle oli laiton.

Myöhemmin Englannin ja Walesin korkein oikeus katsoi puolestaan, että Johnsonin määräämä parlamentin istuntotauko oli poliittinen päätös eikä se kuulu lainkaan tuomioistuimen toimivaltaan. Tämän päätöksen Britannian korkein oikeus pani siis roskakoriin.

Oman sivujuonteensa riitaan toivat syytteet siitä, että pääministeri olisi johtanut kuningatar Elisabetia harhaan pyytäessään tätä lähettämään parlamentin tauolle. Johnson on ehdottomasti kiistänyt tämän, mutta korkeimman oikeuden mukaan juuri näin tapahtui. Kasvavat vaatimukset mahdollisesta erostaan Johnson on ainakin toistaiseksi torjunut.

Brexit-kiistely tulee siis jatkumaan nyt myös Britannian parlamentissa – vastoin Johnsonin tavoitteita. Parhaillaan New Yorkissa YK:n huippukokoukseen osallistuva Johnson on ilmoittanut jo etukäteen, että mikäli korkein oikeus ratkaisee kiistan hallitusta vastaan, hän on valmis harkitsemaan parlamentin lähettämistä uudestaan pakkolomalle.