Britannialle kävi kuten oli ennakoitavissa: Johnson juhlii sopimusta, joka antoi EU:lle lähes kaiken

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Britannia ja Euroopan unioni saivat yhdeksän kuukauden väännön jälkeen jouluaattona aikaan kauppasopimuksen, jolla turvataan yksi neuvotteluiden keskeisistä tavoitteista: tavarakaupan jatkuminen ilman tulleja ja kiintiöitä osapuolten välillä vuodenvaihteen jälkeen.

Samalla sovittiin myös liikenteen jatkumisesta eli muun muassa lentoliikenteen turvallisuutta koskevien sopimusten määräaikaisesta jatkamisesta.

Sopimukseen kuuluu niinikään Britannian jatko maksavana ulkojäsenenä atomienergiayhteisö Euratomissa, EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizonissa sekä avaruusalan Copernicus-ohjelmassa.

 

Kun sopimusta tutkitaan kriittisemmin, huomataan, että todellisuudessa se jätti Britannian kannalta keskeisiä asioita ratkaistaviksi vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi tullittomuus on sopimuksen mukaan vain ehdollista.

Britannialle kävi pienempänä altavastaajana juuri niin kuin oli ennakoitavissa: se joutui antamaan lähes kaikessa periksi itseään seitsemän kertaa itseään suuremmalle EU:lle.

Britannian kannalta merkittävin ongelma on palvelusektorin jääminen kokonaan kauppasopimuksen ulkopuolelle. Palvelut tuottavat lähes 80 prosenttia Britannian bruttokansantuotteesta.

Britannian vienti EU-maihin vuonna 2019 oli yhteensä 326 miljardia euroa. Tästä 42 prosenttia eli 137 miljardia oli palvelujen vientiä. Tavaraviennin osalta Britannian kauppa EU-maiden kanssa oli 107 miljardia euroa alijäämäistä, mutta palveluissa kauppa oli 20 miljardia euroa ylijäämäistä.

 

Varsinkin finanssisektorin palveluvienti on ollut historiallisesti Britannian talouden kultamunia muniva hanhi. Brittipankkiirien osaamista on pidetty maailman parhaana.

Koska palvelut puuttuvat kauppasopimuksesta, Britanniassa toimivat rahoitusalan yritykset putoavat uudenvuodenyönä EU:n sisämarkkinat kattavan passporting-toimilupajärjestelmän ulkopuolelle. Samalla lakkaa brittiläisten lakimiesten ja muiden palvelualojen ammattilaisten kelpoisuus toimia EU-maissa.

Palvelukauppaa on ollut tarkoitus jatkaa niin kutsuttujen ekvivalenssi- eli vastaavuussäännösten päätösten mukaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet voivat päättää, että tietyn liiketoiminta-alueen säädökset ovat riittävän samankaltaisia, jotta keskinäistä kauppaa voidaan sektorilla käydä.

Säädökset eivät kuitenkaan kata nykyisiä rahoituspalveluita kuin osittain eivätkä mahdollista läheskään vastaavan laajuista yhteistyötä kuin nykyisillä sisämarkkinoilla.

Lisäksi EU luvannut vasta maaliskuussa 2021 kertoa, mitä vastaavuussääntöjä Britannian kanssa se mahdollisesti hyväksyy. Säännöt voidaan myös irtisanoa kuukauden varoitusajalla. Toisin sanoen Britannian tuottoisin vientikaupan ala jäi täysin EU:n yksipuolisten päätösten varaan.

 

Pääministeri Johnson ehti jo sunnuntaina 27. joulukuuta myöntää, että palvelujen jääminen sopimuksen ulkopuolelle on ongelma. Kauppaneuvottelujen aikana hän on vähätellyt Lontoon Cityn finanssitalojen varoituksia tulevasta tilanteesta.

Myös kysymys tasapuolisesta kilpailusta ja siihen liittyvien kiistojen ratkaisuista jäi odottamaan myöhempiä ratkaisuja. Muodollisesti EU ei saanut Britannialta lupausta sitoutua EU:n valtionapuja, ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia koskeviin normeihin.

Käytännössä EU voi kuitenkin määrätä brittiläisille tuotteille tullimaksuja, jos se katsoo Britannian rikkovan reilun pelin sääntöjä.

Sillä että Lontoo sai sopimustekstissä inhoamansa EU-tuomioistuimessa riitelyn korvattua mahdollisuudella välitystuomioistuinten käyttöön ei ole käytännön lopputuloksen kannalta suurta merkitystä. Britannian on käytävä kauppaa EU:n kanssa EU:n ehdoilla.

Jo tämä ennakoi sitä, että mitä enemmän britit yrittävät käyttää uusia vapauksiaan, sitä todennäköisemmin EU niistä rankaisee. Symmetrisen kaupankäynnin vallitessa tämä tarkoittaa vastavuoroisia tulleja. Kauniista sanoista huolimatta sopimukseen on jo kylvetty kauppasodan siemenet.

 

Neuvotteluissa Johnsonin hallitus nosti Britannian tärkeimmän vientisektorin eli palvelujen sijaan kynnyskysymykseksi kalastuksen, joka edustaa yhtä promillea maan taloudesta.

Kalastuksessa Johnsonin hallitus taipui viime hetkillä kompromissiin, jossa EU-maiden kalastajille luvattiin oikeus jatkaa ainakin seuraavat viisi ja puoli vuotta kalastusta brittivesillä 75 prosentin volyymillä aiempiin kiintiöihin verrattuna.

Jatkosta sovitaan sen jälkeen, eli käytännössä koko kalastuskiista lakaistiin maton alle odottamaan tulevaisuuden ratkaisuja.

Brittikalastajille oli luvattu, että vuodenvaihteessa EU-maiden kalastuslaivastot häädetään brittivesiltä jopa kuninkaallisen laivaston avulla. Ei ole yllättävää, että kalastajat ovat jo kertoneet tulleensa petetyiksi.