Britannia kaaoksessa: ”Uudet vaalit puolen vuoden sisällä”
Myös brexit-neuvottelut ovat täysin auki, sanoo Mikko Kuisma Oxford Brookes -yliopistosta.
Pääministeri Theresa Mayn johtama konservatiivipuolue menetti 8. kesäkuuta pidetyissä vaaleissa enemmistönsä parlamentissa.
Maylle vaalitulos oli kirvelevä ja poliittinen nöyryytys.
Theresa May lähti vaaleihin testaamaan suosiotaan ja hakemaan itselleen tukevampaa selustaa ennen tiukkojen Brexit-neuvotteluiden alkua. Lopputulos oli konservatiivipuolueelle mahalasku.
Konservatiivipuolue sai alahuoneeseen 318 paikkaa ja menetti 12. Määräenemmistöön tarvitaan vähintään 326 paikkaa 650-paikkaisessa alahuoneessa.
Jeremy Corbynin johtama työväenpuolue sai 261 paikkaa. Se kasvatti rivejään 29 lisäpaikalla. Skotlannin kansallispuolue SNP sai 35 paikkaa, Liberaalidemokraattinen LD 12 ja muut pienpuolueet 13.
Brittimedia kuvaili tuoreeltaan uutta parlamenttiaan sanoilla ”hung parliament”. Suomeksi sanottuna maan parlamentti riippuu löyhässä hirressä.
Pääministeri Theresa May sanoi ennen vaaleja, että jos työväenpuolue saa yli kuusi lisäpaikkaa, konservatiivipuolue on hävinnyt vaalit.
Näin kävi.
Työväenpuolueen johtajaa Jeremy Corbynia voikin pitää vaalien todellisena yllättäjänä, jopa voittajana.
Corbynin kampanjointi vetosi erityisesti nuoriin äänestäjiin.
Kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Mikko Kuisma Oxford Brookes -yliopistosta arvioi, että yllättävään vaalitulokseen vaikutti kaksi asiaa: Mayn ja Corbynin henkilötason vaalikampanjointi ja puhtaat asiakysymykset.
Kuisma piti Mayn kampanjaa ”ylimielisenä”. May teki virhearvion, koska oletti, että kansallisissa parlamenttivaaleissa olisi kyse pelkästään brexit-vaaleista ja oman puolueen linjasta.
”Kampanjan jäykkyys ja mukautumisen puute yllättivät.”
Työväenpuolue lähti rakentamaan vaalikampanjaansa eri pohjalta: perinteisesti ja asiakysymykset edellä. Puolue käytti paljon aikaa vaaliohjelmansa miettimiseen.
”He käsittelivät hyvin tavallisia vaaliteemoja, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, koulutusta, turvallisuutta. Nämä asiat resonoivat äänestäjien keskuudessa.”
Mikko Kuisma pitää vaalien tulosta ennen kaikkea vastalauseena konservatiivipuolueen leikkauspolitiikalle.
”Varsinkin Britannian ulkopuolella on ehkä liiankin paljon korostettu brexitin merkitystä.”
”Hyvin, hyvin heikko enemmistökoalitio”, Kuisma arvioi tuoretta hallituspohjaa.
Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn vaati vaalien jälkeen Theresan Mayn eroa pääministerin tehtävästä. Corbyn piti äänestäjien viestiä selvänä.
”May ei saanut hakemaansa luottamusta.”
Heikosta vaalituloksesta huolimatta May ilmoitti perjantaina yrittävänsä uuden hallituksen muodostamista. Hän jatkaa pääministerinä.
May vieraili iltapäivällä kuningattaren luona Buckinghamin palatsissa.
Vierailun jälkeen pääministeri kertoi muodostavansa uuden hallituksen Pohjois-Irlannin demokraattisen unionistipuolueen DUPin tuella. Britannia-mielinen DUP sai parlamenttivaaleissa kymmenen paikkaa.
”Hyvin, hyvin heikko enemmistökoalitio”, Kuisma arvioi tuoretta hallituspohjaa.
Hän veikkaa, ettei Mayn hallituksesta tule kovin pitkäikäistä.
Theresa Mayn legitimiteetti johtajana on kyseenalaistettu, Kuisma korostaa. Lisäksi hallituksen kyky toimia lainsäätäjänä ja saada läpi lakeja parlamentissa tulee olemaan hyvin heikko.
”Niukan enemmistöhallituksen yksi tärkein toimintamahdollisuus on tietenkin se, että oppositio ei ole kovin vahva ja riittävän suuri.”
Työväenpuolueen vaalivoitosta huolimatta puolueella ei ole Kuisman mukaan riittävästi edustajia haastamaan konservatiiveja. Oppositio on muutenkin hajanainen ja melko heikko.
Myös konservatiivien omat rivit rakoilevat.
”Konservatiivien sisällä varmasti jo aika moni miettii, kuinka Mayn johtajuus haastetaan seuraavan noin puolen vuoden sisällä”, hän arvioi.
”Tilanne on hyvin kaaottinen. Rohkenen sanoa, että uudet vaalit voisivat olla mahdolliset tämän vuoden sisällä.”
Suuri kysymysmerkki ovat nyt Britannian EU-eroa koskevat brexit-neuvottelut.
Brexit-neuvotteluiden oli tarkoitus alkaa 19. kesäkuuta.
EU:n sisältä on vuotanut julkisuuteen kahdenlaista ääntä neuvotteluiden aikataulusta.
EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier viesti perjantaina, että EU antaisi Britannialle lisäaikaa neuvotteluiden alkamiselle. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puolestaan toivoi, ettei lisäviivytyksiä enää tule.
Britannian on ollut tarkoitus jättää hyvästit EU:lle maaliskuun loppuun 2019 mennessä. Epävarmaa on, tapahtuuko ero lopulta silloinkaan.
Pääministeri Theresa May on ajanut niin sanottua kovaa brexitiä, eli eroa EU:sta ja sisämarkkinoista.
Vaalituloksesta voi seurata se, että May joutuu pehmentämään politiikkaansa.
”Jos hänen on ylipäätään mahdollista tässä tilanteessa käyttää johtajuuttaan, niin voi olla, että hän joutuu tekemään myönnytyksiä äärimmäisen kovaan brexit-linjaansa”, Kuisma ennustaa.
Britannin sisäpoliittinen tilanne näyttää vaikealta. Heikon hallituksen on hankalampi lähteä neuvottelemaan myös kompromisseista EU:n kanssa.
”Se tekee koko neuvottelutilanteesta hyvin hankalan, myös EU:lle, eikä tarkoita koko neuvotteluille kovin hyvää.”