Bosnia-Hertsegovinassa valitaan 3 presidenttiä ja 13 parlamenttia
Serbi, kroaatti vai bosniakki? Bosnia-Hertsegovinassa vaalit tarkoittavat ennen kaikkea valtavaa byrokratiaa.
Vaalimainontaa Sarajevossa. Sunnuntain vaaleissa on mukana 64 puoluetta. Kuva Amel Emric / AP / Lehtikuva.
Daytonin sopimuksen kahtia jakaman Bosnia-Hertsegovinan vaaleissa kyse on enemmän eri kansanryhmien jännitteistä kuin politiikasta. Yleisvaaleissa valitaan sekä paikallishallinnon että kansallisen tason edustajia. Lähes 4 000 ehdokasta, jotka edustavat 64:ää puoluetta, kilpailee yli kolmen miljoonan ihmisen äänistä.
Kahtia jakautuneessa maassa vaalit tarkoittavat ennen kaikkea valtavaa byrokratiaa. Pääosin muslimien ja kroaattien asuttamassa Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa sekä serbien hallitsemassa Bosnian serbitasavallassa äänestetään sunnuntaina maan kummankin osan omasta parlamentista sekä koko maata edustavan parlamentin alahuoneesta.
Tämän lisäksi Bosnia-Hertsegovinan federaation asukkaat äänestävät kymmenen kantonin omista parlamenteista ja Bosnian serbitasavallan kansalaiset valitsevat oman presidenttinsä.
Kaiken kukkuraksi äänestäjät valitsevat maan kolme presidenttiä – serbin, kroaatin ja bosniakin – joista kukin on pestissä kahdeksan kuukautta kerrallaan.
Bosniakit ovat slaavilainen kansa, joka muodostuu pääasiassa Bosnia-Hertsegovinan muslimeista. Noin 90 prosenttia bosniakeista on islaminuskoisia.
Joulukuussa 1995 solmittu Daytonin sopimus lopetti sodan, mutta jähmetti maan hallinnon kolmen etnisen ryhmän horjuvalle tasapainolle. Samalla se sulki kaikki muut kansanryhmät ulkopuolelle.
Viime joulukuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Bosnia-Hertsegovinan syrjinnästä, sillä perustuslain mukaan vain kroaatit, serbit ja bosniakit voivat asettua ehdokkaiksi presidentinvaaleissa. Suurlähettiläs Jakob Finci ja valtionhallinnossa työskentelevä Dervo Sejdić olivat asettuneet ehdolle presidentinvaaleissa, mutta heidän ehdokkuutensa hylättiin, koska Finci on juutalainen ja Sejdić romani.
Vaalikampanjoissa toki sivutaan työttömyyttä, joka virallisten lukujen mukaan koskettaa lähes puolta kansalaisista, tai EU- ja Nato-jäsenyyttä. Mutta yhtä vahva on kysymys serbitasavallan itsenäisyydestä tai kroaattien oman osan perustamisesta maahan. Useat puolueet määrittelevät itsensä ennen kaikkea tietyn kansanryhmän edustajiksi.
Sosiaalidemokrattien SDP ja vain pari vuotta sitten perustettu Naša stranka ovat ainoat puolueet, jotka asettavat ehdokkaita kaikista kansanryhmistä. Ne saanevat suurimman osan äänistään federaation alueelta. Ensimmäisenä puolueena maan historiassa Naša stranka on solminut vaaliliiton serbitasavallan alueella vaikuttavan Uuden sosialistipuolueen kanssa.
Kadulla vaalit herättävät lähinnä olan kohautuksia ja korruption päivittelyä. Äänestysprosentin ei odoteta ylittävän 60:tä.
Teksti Taina Tervonen, Sarajevo