Amazonin sademetsä on palanut korona-aikana ennätysvauhtia – EU-maiden ostamat nauta ja soija osasyyllisiä
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus eivät kiinnosta Jair Bolsonaron hallitusta, mutta kansainvälisten sijoittajien ja EU:n rahat voivat pakottaa äärioikeistolaisen metsänsuojelutalkoisiin.
Tutkija Lubia Vinhas menetti työpaikkansa Brasilian kansallisessa avaruustutkimusinstituutissa INPE:ssä 13. heinäkuuta, eli suunnilleen virkakautensa puolivälissä. Potkuista vastannut tiede- ja teknologiaministeri Marcos Pontes ei perustellut päätöstään julkisuudessa.
Paikalliset tutkijat uskoivat kuitenkin tietävänsä, mistä oli kyse. Vinhas oli koordinoinut Avaruustutkimusinstituutissa sademetsien satelliittiseurantaa ja ilmastonmuutoskeskustelua. Vain muutamaa päivää ennen irtisanomisuutista instituutti oli julkaissut raportin Amazonin sademetsän metsäkadosta ja -paloista.
Luvut olivat synkät. Kesäkuussa sademetsässä havaittiin 2 248 tulipaloa. Se oli enemmän kuin kertaakaan samana ajanjaksona 13 viime vuoden aikana.
Pahin metsäpalokausi on vasta edessä, eikä vielä voi tietää, kuinka huono vuosi 2020 on sademetsille. Vuoden 2019 kesäkuussa paloja oli 1 880, mutta elokuussa jo 1 000 päivässä.
Tuolloin maailma huolestui äänekkäästi ”keuhkojensa” puolesta. Sosiaalinen media ja joukkoviestimet heräsivät siihen, kuinka keskeinen rooli Amazonin sademetsällä on, kun ihmiskunta yrittää hidastaa ilmastonmuutosta ja säilyttää edes osan luonnon monimuotoisuudesta.