Afganistan: Länsi on itse kaivamassaan kuopassa
Vilpillisten vaalien jälkeen länsimaiden on entistä vaikeampi väittää auttavansa Afganistanissa laillista hallitusta.
Presidentti Hamid Karzai (julisteessa) voitti Afganistanin vilpillisinä pidetyt presidentinvaalit haastajan vetäydyttyä toiselta kierrokselta. Kuva Anja Niedringhaus / AP / Lehtikuva
Kun länsimaat vuonna 2001 etsivät Afganistanille mieleistään johtajaa, Hamid Karzai näytti vahvalta vaihtoehdolta.
Ulkomailla opiskellut, juoheva veteraanipoliitikko tuntui erinomaiselta johtajalta talebanien valtakaudesta toipuvalle Afganistanille. Hän ei ehkä ollut maan sisällä laajasti tunnettu, mutta hänellä oli muita avuja: hän oli taitava neuvottelija ja kylmäverinen taktikko, ja lisäksi hän edusti Afganistanin suurinta etnistä ryhmää, paštuja.
Kahdeksan vuotta myöhemmin tunnelma lännen pääkaupungeissa on masentunut. Karzai jatkaa presidenttinä farssimaisten vaalien jälkeen. Lännen Isaf-operaation sota talebaneja ja heidän liittolaisiaan vastaan näyttää entistä toivottomammalta, kun Kabulin presidentinpalatsissa istuu mies, jota merkittävä osa kansasta ei pidä laillisena johtajanaan.
Ongelmana on, että toinen puoli kansasta olisi pitänyt aivan yhtä laittomana Karzain haastajaa, tadžikkipoliitikko Abdullah Abdullahia, jos tämä jostain syystä olisi onnistunut voittamaan vaalit.
Tie tästä eteenpäin on kivinen. Länsimaiden hallitusten on entistä vaikeampaa perustella äänestäjilleen, miksi sotilaita pitäisi lähettää kiihtyvään konfliktiin auttamaan läpimätää presidenttiä. Mutta ei häntä voi hylätäkään.
Ulkoa tuotu malli
Länsimaissa on tullut tavaksi syyttää Afganistanin ongelmista afgaaneja, vaikka länsi on pitkälti itse kaivamassaan kuopassa.
Kun talebanien hallinto oli kaatunut vuonna 2001, Yhdysvallat liittolaisineen kiiruhti muovaamaan Afganistanista modernia demokratiaa. Asiantuntijoiden neuvoista piittaamatta Afganistanista tehtiin tiukasti keskitetty presidenttijohtoinen järjestelmä, vaikka pääministerivetoinen, paikallista autonomiaa korostava malli olisi sopinut paremmin monikulttuuriselle maalle.
Johtajaansakaan afgaanit eivät päässeet valitsemaan itse. Vuonna 2002 järjestetyssä kansalliskokouksessa suuri osa heimojen edustajista olisi halunnut väliaikaishallinnon johtajaksi entisen kuninkaan Zahir Shahin. Hänen sijastaan he saivat Karzain.
Länsimaat hosuivat kansanvallan Afganistaniin, vaikka opetukset aiemmista samanlaisista hankkeista kertoivat toista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.
”Olemme aika tyytyväisiä siihen, miltä Eurooppa näyttää, eikä syyttä. Siitä kai syntyy ajatus, että voimme opettaa afgaaneja, ettei heiltä kuluisi viittä-kuuttasataa vuotta kansallisvaltion rakentamiseen. Samalla unohdetaan, että meillä lähes kaikki on rakennettu sotien ja väkivallan kautta.”
Salonius-Pasternak synnytti kesällä myrskyn vesilasissa to-teamalla Helsingin Sanomissa, että Suomi on Isaf-operaatioon osallistuessaan sotaa käyvä sotapuoli. Hän ei suhtaudu Afganistanin tulevaisuuteen optimistisesti.
”Sinne menee niin paljon ihmishenkiä ja rahaa, että ellei paikallinen johto halua pistää kaikkeaan maan vakauttamiseen, en näe mitään syytä, miksi meidän pitäisi.”
Suomi pysyy
Afganistanissa on tällä hetkellä 100 000 ulkomaista sotilasta 42 maasta, Suomesta noin sata.
Kerran kuolleeksi luultu talebanien kapina on neljän viime vuoden aikana kiihtynyt sodaksi Etelä- ja Itä-Afganistanissa ja levinnyt hitaasti myös länteen ja pohjoiseen.
Isaf on sotilasliitto Naton johdossa, mutta sillä on YK:n valtuutus auttaa Afganistanin ”laillista hallitusta”. Tätä korostetaan myös Suomen hallituksen eduskunnalle tekemissä selvityksissä. Presidentinvaalien jälkeen ei kuitenkaan ole enää selvää, kuinka laillinen Karzain hallinto on.
”Se voi olla sikäläisen systeemin mukaan laillinen, mutta ei niiden standardien mukaan, millä me katsomme kansanvallan laillisuutta”, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok).
”Mutta kyllä suomalaiset sotilaat edelleenkin voivat olla siellä hyvällä omallatunnolla. He ovat yksinkertaisesti turvaamassa, ettei siellä tapahdu suurta verilöylyä.”
Valiokunta aikoo pyytää hallitukselta jälleen uuden Afganistan-selvityksen vielä ennen joulua.