Adam Rotfeld: Ukraina teki virheen tuomitessaan Tymošenkon

Adam Rotfeld

Adam Rotfeld, Puolan ulkoministerinä kannatitte Ukrainan jäsenyyttä Euroopan unionissa. Viime viikolla Ukrainan entinen pääministeri ja nykyinen oppositiopoliitikko Julia Tymošenko tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankilaan siitä, että hän oikeuden mukaan ylitti valtuutensa solmiessaan kaasusopimuksen Venäjän kanssa 2009. Vieläkö olette sitä mieltä, että tällaisen Ukrainan pitäisi liittyä EU:hun?

”Kyllä. Demokraattisen yhteiskunnan muodostamisessa Ukraina on huimasti edellä monia muita Neuvostoliitosta itsenäistyneitä valtioita. Oranssin vallankumouksen jälkeen kaikki presidentit on valittu vaaleilla, niin myös Viktor Janukovitš. Kansakunnat tarvitsevat tavoitteita. EU-jäsenyys on Ukrainalle tavoite, jota se tarvitsee tehdäkseen tarvittavia yhteiskunnallisia muutoksia.”

Sekä EU että Venäjä ovat tuominneet oikeudenkäynnin poliittiseksi. Mitä mieltä olette siitä, että ne ovat kerrankin yhtä mieltä Ukrainasta?

”Kun Janukovit ja Ukrainan viranomaiset tuomitsivat Tymošenkon, he tekivät jotain sellaista, mitä ei voi hyväksyä. Poliittisia päätöksiä ei kuitenkaan voi kriminalisoida. Poliitikot pitää saattaa vastuuseen muuta kautta. Uskon EU:n ja Venäjän vahvan kritiikin johtavan siihen, että Tymo enko lähipäivinä vapautetaan.”

Mistä mielestänne Ukrainan oikeudenkäynnissä lopulta on kyse?

”Janukovit halusi poistaa Tymošenkon politiikasta, sillä tämä on Janukovit in mahdollinen kilpailija. Janukovit ei yksinkertaisesti tajunnut tekojensa seurauksia.”

Miten se on mahdollista?

”Totalitaaristen yhteiskuntien muokkaamat ihmiset eivät tajua, että on olemassa sellainenkin maailma, missä arvot, kuten vapaus ja demokratia, otetaan tosissaan. Kaksinapaisesta maailmasta siirryttiin aikakauteen, jolle kuvaavaa on muutos. Tämä on monille poliitikoille Itä-Euroopassa vaikeaa.”

Olitte mukana asiantuntijaryhmässä, jonka ajatusten pohjalta Naton uusi strategia hyväksyttiin marraskuussa 2010. Mihin uudessa muutoksen aikakaudessa tarvitaan vanhaa sotilasliittoa Natoa?

”Naton tehtävänä ei ole enää vain jäsenvaltioiden puolustaminen, vaan myös kriisinhallinta ja turvallisuutta edistävä yhteistyö. Maailmassa on paljon uusia, valtioiden sisäisiä konflikteja. Nato on yksi harvoista tehokkaista järjestöistä, jotka voivat puuttua niihin YK:n mandaatilla.”

”Ennen Nato perustui siihen, että valtioita suljettiin sen ulkopuolelle; nyt siihen, että valtioita otetaan mukaan.”

Voisiko Venäjäkin sitten liittyä Natoon?

”Aloitteen pitää tulla Natoon haluavalta. Venäjä on liian iso, mahtava valtio, eikä se näe itseään mahdolliseksi EU:n tai Naton jäseneksi. Venäjä haluaa näihin järjestöihin erikoissuhteet. Vuonna 2002 perustettu Nato-Venäjä-neuvosto ei toimi kovin hyvin.”

Miksi ei?

”Venäjä haluaa olla sekä sisällä Naton päätöksenteossa että ulkopuolella kritisoimassa Natoa. Kaksoisajattelu tarkoittaa sitä, että poliittinen eliitti ymmärtää Naton täysin toisella tavalla kuin kansalle kerrotaan. Kansalle sanotaan, että Nato uhkaa Venäjää. Mutta eihän Venäjä voisi tehdä yhteistyötä Naton kanssa, jos se olisi vihollinen numero yksi.”

Kuva Petri Kaipiainen