Tutkimus: Vieraslajit, taudit ja jäte uhkaavat Etelämantereen ekosysteemejä, kun merijää sulaa

Etelämantereen ja sen ympäristön ekosysteemit voivat olla vaarassa ilmaston lämmetessä ja merijään sulaessa lämpenemisen vaikutuksesta.

Mitä vähemmän Antarktiksen merialueilla on ikään kuin torjuvana muurina toimivaa jääpeitettä, sitä enemmän Etelämantereelle voi kulkeutua jätteitä, vieraslajeja ja taudinaiheuttajiakin muualta maailmasta merivirtojen mukana, kertoo elokuussa julkaistu monikansallinen tutkimus. Paikallinen lajisto voi ajautua nopeastikin ahtaalle näiden uhkien saapuessa niiden elinympäristöön.

Global Change Biology -tiedejulkaisussa julkaistusta tutkimuksesta uutisoi The Guardian.

Tutkimus mallinsi nyt sitä, miten merivirrat voivat kuljettaa erilaisia esineitä eri sijainneista Etelämantereelle asti. Tutkijoiden toteuttamat simulaatiot näyttivät, että merivirrat kuljettavat Australiasta, Etelä-Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista mereen päätyneitä esineitä vuosittain Etelämantereelle asti. Eteläisen jäämeren saarilta merivirtojen armoille joutuneita esineitä voi rantautua mantereelle tätäkin useammin.

Australialaisen Uuden Etelä-Walesin yliopiston johtama ryhmä pani merkille, että esineitä voi tulla paljon kauempaa pohjoisesta merivirtojen kuljettamana kuin aiemmin on osattu pelätäkään.

Vaikka Etelämantereelle vieraat eliölajit eivät ole vielä asettuneet mantereen rannikolle kelluvien esineiden, kuten jätteiden, avustuksella, antavat tuoreet tutkimustulokset sellaisen käsityksen, että merivirrat ja aallokko olisivat tuoneet esineitä rannikolle eri puolilta eteläistä pallonpuoliskoa jo tuhansien vuosien ajan.

Tähän asti kylmä ilma, kylmä vesi ja meren kelluva jääpeite ovat todennäköisesti estäneet vieraslajien tulon ja asettumisen Etelämantereelle, tutkijat arvioivat raportissaan. Tutkijat katsovat ensisijaisesti juuri kelluvan jään tuhonneen Etelämannerta kohti mahdollisesti kelluneet vieraat kasvit ja eläimet tähän asti. Jääpeitteet kun murskaavat toisiaan jatkuvalla syötöllä jäämassan hangatessa rannikon rantakallioita vasten.

Nyt Etelämantereen muurina toiminut merijää sulaa hälyttävää tahtia ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmaston lämpenemisen seurauksena. Antarktiksen alueen merijäämäärissä on tehty pohjaennätyksiä kolmena viime vuotena peräkkäin. Vierailla eliölajeilla voi ollakin nyt aiempaa helpompaa asettua elämään Etelämantereen rannikkoseudulle, tutkijaryhmä näkee havaintojensa nojalla.

Myös merissä kelluvaa muovijätettä on enemmän kuin aiemmin. Tämä voi osaltaan helpottaa lajien matkustusta uusille alueille. Muovijäte voisi kuljettaa mantereelle asti muun muassa muurahaisia ja ajelehtivat merilevät voisivat tuoda mukanaan esimerkiksi rapuja, meritähtiä ja kotiloeläimiä. Lintuinfluenssaa on jo tavattu mantereen puolella, joten tautien leviäminen Etelämantereelle on tuskin vähenemään päin, jos vieraslajeja alkaa näkyä rantaviivan tuntumassa.

”Jos vieraslajit onnistuisivat asettumaan lämpenevän Etelämantereen rannikolle, olisi niillä selviytymisetu kotoperäisiin lajeihin nähden. Vieraslajit voisivat ajaa paikallislajit alisteiseen asemaan, eikä paikallislajeilla olisi välttämättä paikkaa, mihin paeta”, kuvailee tutkimusta johtanut, Uuden Etelä-Walesin yliopistosta tohtoriksi valmistuva tutkija Hannah Dawson The Guardianin haastattelussa.

• Alkokin on huolissaan: jos Suomen ilmasto muuttuu viininviljelyyn sopivaksi, tilanne on ilmastokriisin suhteen jo katastrofaalinen. ilmastonmuutos

  Suomesta viinimaa? – Hellekesänä jopa laatuviineihin käytettävät Pinot Gris -rypäleet ehtivät kypsyä Pälkäneellä

  11 MIN

Tutkimus sai selville, että todennäköisin ensimmäinen paikka tällaiselle tapahtumaketjulle olisi Etelämantereen pohjoiskärki eli Antarktiksen niemimaa. Simulaatiot osoittivat, että sinne kulkeutuu suurin osa esineistä merivirtojen kantamana. Joidenkin ilmastomallien mukaan niemimaasta on tulossa myös mantereen lämpimin paikka.

”Kehityssuunta on hyvin huolestuttava Etelämantereen lajien kannalta”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, uusiseelantilaisen Otagon yliopiston professori Ceridwen Fraser The Guardianille.

Artikkeli on ilmestynyt alun perin 23. elokuuta 2024 Tekniikan Maailmassa.