Tältä kohdin ihminen on kuin raadonsyöjä
Vatsahapot suojaavat ihmistä ruokamyrkytykseltä.
Lintujen ja nisäkkäiden vatsalaukun happamuutta vertaileva tutkimus osoitti, että vatsan hapokkuus ei ehkä kehittynytkään ruoan pilkkomista vaan ruokamyrkytyksiltä suojautumista varten.
Tutkimus herättää myös kysymyksiä ihmisen mahalaukun happamuuden evoluutiosta.
”Aloitimme tämän hankkeen, koska halusimme paremmin ymmärtää vatsalaukun happamuuden, ruokavalion ja suolistossa elävien mikrobien yhteyttä linnuilla ja nisäkkäillä”, Plos One -lehdessä julkaistun tutkimuksen tekijä DeAnna Beasley Pohjois-Carolinan osavaltionyliopistosta sanoo.
Tutkijat kävivät läpi tutkimuskirjallisuuden vatsalaukun happamuudesta nisäkkäillä ja linnuilla. Tietoja löytyi 68 lajilta. Tutkijat keräsivät sitten dataa lajien ruokailutavoista ja analysoivat ravinnon ja mahalaukun happamuuden yhteyksiä.
Kävi ilmi, että happamimmat vatsalaukut olivat raadonsyöjillä, joilla on muita suurempi mikrobitartunnan riski. Happamuus toimii vatsalaukussa suodattimena, joka kontrolloi, mitkä mikrobit pääsevät vatsalaukusta suolistoon.
