Suomi haluaa estää tutkimustulosten päätymisen vääriin käsiin – keinot halutaan kirjata lakiin

Opetusministeriö on uudistamassa lakia, joka koskee Suomen Akatemiaa ja sen toimintaa.

Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen huippuorganisaatio, jonka kautta rahoitetaan noin puolella miljardilla eurolla muun muassa suomalaista korkealaatuista tutkimusta.

Lakiluonnoksen mukaan Suomen Akatemian pitäisi ottaa jatkossa huomioon rahoituspäätöksissään kansallinen turvallisuus ja ulko- sekä turvallisuuspoliittiset linjaukset.

Lailla pyritään siihen, etteivät tutkimustulokset päädy sellaiselle taholle, joka vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, kriisivalmiuden tai turvallisuuden. Vastaavan tyyppinen lakiuudistus on toteutettu Ruotsissa.

Lausuntokierros päättyi lokakuun lopussa 2024. Käytännössä kaikki lausujat kannattavat geopoliittisen ja turvallisuustilanteen huomioimista, kun tutkimusten rahoituspäätöksiä tehdään.

Muutamat lausujat tuovat esille, että uhkien huomioiminen rahoituspäätöksiä tehtäessä voi olla kuitenkin vaikeaa.

Esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto, joka edustaa noin 7 000 tutkijaa, huomauttaa, ettei Suomen Akatemia ole turvallisuusviranomainen. Liiton mielestä turvallisuuspoliittista arviointia pitäisi tehdä virkatyönä.

Viime kädessä tarkin ja paras tieto turvallisuusuhkista on Suomen hallituksella, ulkopoliittisella johdolla ja sen virkakunnalla.

Myös puolustusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että vaikka kansainväliset arvioitsijat voivat selvittää tutkimusturvallisuuteen liittyviä yleisiä näkökohtia, ei arvioitsijoilla ole edellytyksiä arvioida Suomen ulko-, turvallisuus- tai puolustuspoliittisia intressejä.

Puolustusministeriö kannattaa yhteistyötä, jossa turvallisuusviranomaiset ja tutkijayhteisö laatisivat tutkimuksen turvallisuutta koskevan ohjeistuksen tapausesimerkkeineen.

Tutkijakentän mielestä olisikin erittäin tärkeää parantaa yhteistyötä ja käytäntöjä, jotta teknologian ja tutkimuksen päätyminen vääriin käsiin voidaan estää.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mielestä on selvää, että myös Suomen Akatemian on arvioitava huolellisesti turvallisuusnäkökulmia, sillä geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet teknologiakilpailua. Valtiot pyrkivät turvaamaan kriittiset teknologiansa yhä tarkemmin.

Lakiluonnoksessa on tutkimusrahoituksen tiedonkulun kannalta kohta, joka herättää arvostelua tiedekentässä.

Nykyisessä laissa Suomen Akatemian hallituksessa on läsnäolo- ja puheoikeus tieteellisten toimikuntien, strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajilla.

Uudessa laissa puheoikeus otettaisiin pois.

Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelän mukaan asia on merkittävä muun muassa siksi, että kyseisissä luottamuselimissä tehdään iso osa tutkimusta koskevista rahoituspäätöksistä.

Jos puheenjohtajat suljettaisiin hallituksen ulkopuolelle, iso osa tärkeästä hallituksen ja luottamuselinten välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedonvaihdosta jäisi kokonaan pois.

Uudella lailla ei puututtaisi Suomen Akatemian rahoitukseen. Jo päätetyt tutkimuspanostukset ja toisaalta valtiohallinnon säästöt vaikuttavat kuitenkin myös Suomen Akatemian toimintaan.

Suomen tutkimus- ja kehittämismenot on tarkoitus nostaa asteittain neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Samalla Akatemian menoja leikataan. Tämä johtaa suurempaan työmäärään vähemmällä henkilömäärällä.

Euroopan unionin neuvoston suosituksen mukaan tutkimusta rahoittavilla organisaatioilla pitäisi olla käytössään riittävästi tutkimuksen turvallisuuteen liittyvää asiantuntemusta ja osaamista.

Hallituksen esityksen on tarkoitus mennä eduskuntaan jo marraskuussa 2024. Lain on tarkoitus tulla voimaan maaliskuun alussa 2025.