Lentoliikenteeseen povataan mullistusta: sähkö romauttaa hinnat ja avaa lentoyhteydet myös pikkukaupunkeihin

Harppaukset akkuteknologiassa ovat nopeuttaneet sähkölentokoneiden kehitystä. Norja haluaa sähköistää lyhyet kotimaan lentonsa vuoteen 2040 mennessä.

ilmailu
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ulkoa katsottuna lentokoneessa ei ollut mitään poikkeavaa. Sisältä yhdeksänpaikkainen Cessna Caravan 308B -potkurikone oli kuitenkin myllätty uusiksi.

Alkuperäinen 750 hevosvoiman kaasuturbiinimoottori oli korvattu vastaavan tehoisella sähkömoottorilla. Akut ja testissä tarvittavat mittarit oli sijoitettu matkustamoon, jossa niiden seuranta lennon aikana olisi mahdollisimman helppoa.

Maailman suurin sähkölentokone nousi siivilleen toukokuussa 2020 pieneltä lentokentältä Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Testilento kesti ainoastaan 30 minuuttia. Kyydissä oli vain lentäjä. Silti testi ennakoi ilmailussa orastavaa vallankumousta.

 

Ajatus sähköllä toimivista lentokoneista on kiinnostanut ilmailuväkeä jo pitkään. Kehitystä ajaa ennen kaikkea kaksi tekijää: tarve leikata hiilidioksidipäästöjä ja halu pienentää lentämisen kustannuksia.

Teoriassa sähkömoottori tarjoaa erinomaisen keinon kumpaankin. Jos moottorin käyttämä sähkö on tuotettu hiilidioksidipäästöttömällä energiamuodolla, kone lentää päästöittä.

Sähkömoottori on myös verrattomasti polttomoottoria halvempi käyttää. Sähkö-Cessnan testilennon energiakustannukset olivat noin 5,2 euroa.

Vertailun vuoksi. Cessna Caravanin polttomoottoriversio kuluttaa lentotuntia kohden keskimäärin noin 180 litraa polttoainetta, joka Yhdysvaltojen hinnoilla maksaa tällä hetkellä noin 200 euroa.

Puolen tunnin testilennon tarkkaa polttoaineenkulutusta on vaikea laskea, sillä nousu kuluttaa suhteessa huomattavasti enemmän polttoainetta kuin vaakalento.

Sähkölentokoneiden kehittäjillä on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma ratkottavanaan: akkujen paino suhteessa niistä saatavaan energiaan.

Nykyiset litium-ioni-akut säilövät noin 100-250 wattituntia energiaa kilogrammaa kohden. Kilossa fossiilista lentokerosiinia energiaa on moninkertaisesti, noin 12 000 wattitunnin verran.

 

Akkuteknologia kehittyy kuitenkin tällä hetkellä valtavin harppauksin.

Akkuteknologian kehittämisestä Nobelin kemian palkinnon saanut Akira Yoshino arvioi Suomen Kuvalehden haastattelussa kesällä 2019, että sähköllä toimivaa kaupallista taksi- ja liikennelentotoimintaa saadaan odottaa vielä viidestä kymmeneen vuotta. Kehitys näyttää kuitenkin merkittävästi nopeutuneen.

Varsinaisia reittikoneita pienemmät sähkölentokoneet ovat jo parhaillaan siirtymässä kokeiluvaiheesta arkikäyttöön.

EU:n lentoturvallisuusvirasto EASA hyväksyi 10. kesäkuuta ensimmäisen maailmanlaajuisen käyttöluvan kokonaan sähköiselle lentokoneelle, kaksipaikkaiselle slovakialaisvalmisteiselle Pipistrel Velis Electrolle.

Useita muita lupaprosesseja on kesken.

 

Yhdeksänpaikkainen sähkö-Cessna on suurin tähän mennessä lentäneistä sähkölentokoneista. Seuraava kokoluokka on kuitenkin jo tulossa.

Ruotsissa kehitetään parhaillaan nelimoottorista sähköistä ES-19 -matkustajakonetta. 19 matkustajalle tarkoitettu kone kykenisi lentämään yhdellä latauksella 400 kilometriä.

Konetta valmistava Heart Aerospace -yhtiö kertoo tavoittelevansa koneelleen EU:n lentoturvallisuusviraston hyväksyntää vuonna 2025.

Cessna Caravan -projektissa mukana ollut, sähkölentokoneiden moottoritekniikkaa kehittävän Magnix-yrityksen toimitusjohtaja Roei Ganzarski uskoo, että ensimmäiset tuhannen mailin, eli 1 600 kilometrin lennosta selviytyvät sähkölentokoneet saadaan kaupalliseen käyttöön jo kahden vuoden kuluessa.

Arvio on optimistinen. Tyypillisesti uuden lentokoneen viranomaishyväksyntään tuhrautuu Yhdysvalloissa pari vuotta.

 

Sähkölentokoneista tuskin on korvaamaan satoja matkustajapaikkojen suihkukoneita, mutta potentiaalisia käyttökohteita niille riittää silti – erityisesti harvaan asutuissa maissa kuten Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Sähkömoottorin matalammat käyttökustannukset voivat tehdä monesta nykyisin kannattamattomasta, lyhyestä, pienten matkustajamäärien reitistä kannattavan.

Euroopassa yli 90 prosenttia lentoliikenteestä lennetään alle tuhannen kilometrin reiteillä.

Jos sähkömoottori pudottaa lentotunnin hintaa 60 prosentilla, potentiaalisesti kannattavia, alle 400 kilometrin reittejä löytyy pelkästään pohjoismaista noin 300. Jos akkuteknologia jatkaa kehitystään nykyisellä tahdilla, aukeaa taas uusia mahdollisuuksia.

Merenkurkun alueella on käynnissä suomalais-ruotsalainen Fair-hanke. Siinä selvitetään, miten sähköiset, kaupalliset paikallislennot voitaisiin toteuttaa alueella mahdollisimman nopeasti.

Varsinainen sähköisen lentoliikenteen edelläkävijä on kuitenkin Norja. Maa linjasi vuonna 2018, että se tavoittelee alle puolentoista tunnin mittaisten kotimaanreittien täydellistä sähköistämistä vuoteen 2040 mennessä.

Maan lentokenttäyhtiö Avinor on linjannut tavoittelevansa johtavaa asemaa sähköisen lentämisen teknologian suunnannäyttäjänä.

Norja tunnetaan laajemminkin sähköisen liikenteen pioneerina. Maassa on tällä hetkellä väkimäärään suhteutettuna enemmän sähköautoja kuin missään muualla.

 

Juttua muutettu 30.7.2020. Korjattu tieto Cessna Caravanin polttomoottoriversion käyttökustannuksista. Kyseinen lentokone kuluttaa polttoainetta noin 200 eurolla tunnissa, ei puolessa tunnissa kuten jutussa aiemmin väitettiin.