Japanissa vanhukset tekevät jopa rikoksia saadakseen ilmaisen majan vankilassa – Suomi ikääntyy Japanin tasolle kymmenessä vuodessa
Uutisanalyysi: Vanhustenhoidon ongelmat eivät helpota. Laskeva syntyvyys ja pitenevät eliniänodotteet ovat hyvinvointivaltioille myrkkyä.
Skandinaavisessa mytologiassa kerrotaan tarua ukkosenjumala Thorista, joka vieraillessaan jättiläisen salissa tuli haastetuksi painiotteluun kurttuista akkaa vastaan.
Vanha nainen osoittautui kovaksi luuksi ja pakotti Thorin polvistumaan, nöyryyttäen mahtavaa ukkosenjumalaa isäntäväen edessä.
Vasta myöhemmin selviää, että Thorin vastustaja ei ollut mikä tahansa vanhus, vaan voima, joka ennen pitkää lannistaa mahtavimmankin soturin: nainen oli itse vanhuus.
Ukkosenjumalan paini on helposti mieleen tuleva vertauskuva lähes jokaisen teollisuusmaan edessä olevalle ikäkriisille, joka voi pakottaa mahtavimmatkin talousmahdit polvilleen.
Julkisen keskustelun ykkösteemaksi Suomessa nousivat tammikuussa vanhustenhoidon ongelmat erityisesti Esperi Caressa ja muissa yksityisissä hoitoalan yrityksissä.
Kunnat ovat ulkoistaneet vanhustenhoitoa jo toista vuosikymmentä, ja pääsyynä on hinta: hintalappu hoitotuntia kohden on yksityiseltä puolelta hankittuna järjestään pienempi kuin julkiselta.
Lopulta kaiken taustalla on kirosana nimeltä huoltosuhde. Elätettäviä suomalaisia on liikaa ja työikäisiä elättäjiä liian vähän. Euron on venyttävä yhä pidemmälle.
Ongelma vain pahenee lähivuosikymmeninä. Nykyisellään Suomessa on sataa työikäistä kohden 60 elätettävää, joiksi lasketaan yli 65-vuotiaiden lisäksi alle 15-vuotiaat.
Tilastokeskuksen tuoreimman, marraskuussa julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2020 luku on 62. Vuosikymmentä myöhemmin se on kasvanut 66:een ja vuonna 2050 jo 71:een.
Jos kehitykselle ei tule loppua, vuonna 2070 sataa työikäistä suomalaista kohden on jo 81 tuettavaa.
Vuonna 2030 Suomessa on alle 15-vuotiaita ennusteen mukaan vain 760 000 nuoren verran, ellei vauvoja aleta tehtailemaan liukuhihnalta.
2050-luvulla määrän arvellaan putoavan jo alle 700 000 nuoren. Viimeksi nuoria oli näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin suomalaisia oli alle kaksi miljoonaa.
Vääjäämätön seuraus tällaisesta on se, että työelämään saapuu paljon vähemmän väkeä kuin eläköityy.
Vuoteen 2050 mennessä työikäisen väestön arvellaan kutistuvan 200 000 ihmisellä nykyisestä, vaikka nettomaahanmuutto lievittääkin laskua.
Syntyvyyden lasku on vauraissa teollisuusmaissa käynyt käsi kädessä eliniänodotteen kasvun kanssa.
Japanilainen vanhustenhoito kärsii pahenevasta työvoimapulasta.
Lääketieteen kehittyessä pystymme pitämään ihmiset hengissä yhä pidempään, ja laki määrää myös tekemään näin, hinnasta viis.
Suomessa erikoissairaanhoidossa tarjotaan kalliita hoitoja silloinkin, kun budjetti on ylittynyt. Hoidon hinta ei ole laillinen este jättää potilasta hoitamatta.
Maailmanlaajuisesti yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa YK:n arvion mukaan nykyisestä vajaasta miljardista yli kahteen miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Yli kolmeen miljardiin ikääntyneeseen ylletään vuoteen 2100 mennessä. Silloin iäkkäitä olisi useampi kuin yksi neljästä ihmisestä.
Pahimmassa pulassa on harmaan tsunamin kanssa tuskaileva Japani, jossa kriisin mittakaava on kertaluokkaa suurempi kuin Suomessa.
Saarivaltion yli 120 miljoonan väestöstä reilu neljännes on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita. Japani on siis tilanteessa, joka Suomea odottaa kymmenen vuoden päästä.
Japanilainen vanhustenhoito kärsii pahenevasta työvoimapulasta, jota on pyritty paikkaamaan hoitotyöhön suunnitelluilla roboteilla.
Useita aloja piinaavasta työvoimapulasta huolimatta saarivaltio on tähän asti pitänyt kiinni tiukasta maahanmuuttolinjastaan. Työvoimapulan paine näyttää kuitenkin kääntäneen politiikan laivaa, sillä uuden lakimuutoksen myötä Japani olisi avaamassa oveaan suuremmalle määrälle siirtotyöläisiä.
Yksi saarivaltakunnan harmaantumisen lieveilmiöistä on, että yhä suurempi osuus maan rikollisuudesta on eläkeläisten tekemää.
Motiivina vanhusten tekemissä rikoksissa on halu päästä vankilaan, jonka oloja vähävaraiset pitävät vapautta helpompina, koska ruoka ja majoitus ovat ilmaisia.
Japanin oman ennusteen mukaan maan väestö kutistuu noin neljänneksen vuoteen 2065 mennessä, ja silloin japanilaisia olisi enää 88 miljoonaa.
Väestön kutistuminen on vääjäämätöntä myös Suomessa. Vuosi 2018 oli Tilastokeskuksen mukaan kolmas perättäinen, jona suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi.
Kehityssuunta ei ole vielä kääntynyt väestönlaskuksi, sillä nettomaahanmuutto on paikannut vajetta ja ylläpitänyt väestönkasvua.
Se ei kuitenkaan riitä pitkälle. Suomen väestön arvellaan käyvän huipullaan 5,62 miljoonassa vuonna 2035 ja lähtevän sitten laskuun. Vuonna 2050 meitä olisi nykyistä vähemmän.
Hyvin pitkällä aikavälillä kuolema korjaa vääristyneen ikäpyramidin väestön kutistuessa, mutta sitä ennen teollisuusmailla on edessään monta kivuliasta vuosikymmentä.