Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Vastuuntunnoton valtio antaa sudenmetsästäjien määrätä

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 24.2.2016 10:56
Viimeisen puolen vuoden aikana Suomen susikannasta on tapettu kolmannes. ”Kannanhoidollisen” metsästyksen myötä susia kaadettiin alkuvuonna 43 kappaletta, mutta kaikkiaan lajin edustajista on syksystä lähtien tapettu vähintään 75 kappaletta. Osuus on siis vielä kammottavampi kuin kirjoit...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Suomen susikanta on voimakkaassa kasvussa. Vuosi sitten Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli 35 laumaa, joissa oli 220-245 sutta. Tämä arvio oli tehty ennen lisääntymiskautta. Susikanta kasvoi pentumisen jälkeen runsaasti ja kannanhoidollisen metsästyksen päättymisen jälkeenkin erittäin vahva. Luke antaa tämän vuoden arvionsa lähiaikoina. Susi on riistaeläin ja on järkevää metsästää sitä samoin kuin muutakin riistaa. Susikeskusteluun näyttää liittyvän varsinkin somessa paljon disinformaatiota eli tarkoituksellista väärän tiedon levittämistä. On pään panemista pensaaseen väittää, että sudet eivät tekisi vahinkoja, ne tappavat koiria ja kotieläimiä vuosittain satamäärin. Kannanhoidollinen metsästys on oikea tapa säädellä voimakkaasti kasvavaa susikantaa. Samalla tavalla säädellään mm. hirviä, peuroja, karhuja ja ilveksiä. Maailmanlaajuisesti susi on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. EU:ssa sitä pidetään uhanalaisena, vaikka toisaalta Suomen susikanta on osa Länsi-Venäjän susikantaa. Metsästys on kuitenkin luontodirektiivin mukaan mahdollista, kun susikanta on kestävällä, ”suotuisalla”, tasolla. Näin Suomessa on.
Lauri Kontro

On kyllä melko höhlää väittää sutta uhanalaiseksi tarkastelemalla jotakin sille luontaisesti sopimatonta maata ja sen hallinnollisia rajoja ja laskemalla paljonko noiden määriteltyjen rajojen sisällä susia on.

Susi ei ole millään mittarilla uhanalainen, pelkästään itänaapurissa niitä on yli 40 000. Ei vähäisessäkään määrin uhanalainen eläin.

Minusta tärkeämpi kysymys on että onko tällä kaunokirjailijalla ajokortti, äänestys- sekä lisääntymisoikeus? Minusta ei pitäisi.

Nämä suuret vakoiset ”alkukantaiset” urhot tappavat vielä koko Suomen susikannan sukupuuttoon. On se ihmeellistä, että Suomesta ei löydy mahtia, joka lopettaisi tuon uhanalaisen eläimen jahtaamisen.
Ei ole olemassa mitään syytä antaa noiden k-päisten vouhottajien tappaa noita jaloja eläimiä, joista ei ole vaaraa kenellekään.
Olen nähnyt niitä luonnossa useasti, eikä yksikään koskaan ole edes yrittänyt uhata minua.
Noilla tappajilla toi aseenpiippu on kai jonkinlainen jatke vääristyneelle miehisyydelle ja tapettu susi kai antaa paremman orgasmin kuin oma eukko.

Kirjoitus huokuu tunteetonta ja asenteellista ihmisvihaa suoraan 1930-luvun natsisaksasta.

Olipa virkistävää lukea hyvä ja asiallinen kirjoitus siitä missä susiasiassa tällä hetkellä mennään. Analyysi oli hieno ja 100 % oikea.Valitettavasti tässä maassa ns. enemmistö voittaa kuitenkin aina olipa kyse mistä tahansa. Susikysymykset on ratkaistu lähes huutoäänestyksellä eikä siinä asiantuntijalausunnot tai arvomaailmat paljon lopputulokseen vaikuta. Metsästäjät kiukuttelevat niin kauan että lopulta saavat haluamansa. Jos tähän menee mukaan niin susia on aina liikaa niin kauan kunnes nolla on saavutettu. Erikoista tässä on se miten yksi harrastajaryhmä pystyy edelleenkin vuonna 2016 muokkaamaan ja dominoimaan suomalaista luontoa ja luonnosta vastaavaa virkamieskuntaa lähes mielensä mukaan.