Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Vastuuntunnoton valtio antaa sudenmetsästäjien määrätä

Blogit Tarinoita tieteestä 24.2.2016 10:56
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Viimeisen puolen vuoden aikana Suomen susikannasta on tapettu kolmannes. ”Kannanhoidollisen” metsästyksen myötä susia kaadettiin alkuvuonna 43 kappaletta, mutta kaikkiaan lajin edustajista on syksystä lähtien tapettu vähintään 75 kappaletta. Osuus on siis vielä kammottavampi kuin kirjoitin alkuvuodesta.

Viime elokuusta tähän päivään mennessä susia on kuollut 75 tai luonnonsuojeluliiton mukaan 76. Virallisen metsästyksen aikana niitä ammuttiin 43. Poronhoitoalueella susia on tapettu 10 ja sen ulkopuolella vahinkoperustein kaksi. Poliisin määräyksellä susia on lopetettu 13 ja muutoin kuolleita, esimerkiksi kolareissa, on seitsemän”, kerrotaan Ylen uutisessa. Salametsästäjien tappamia susia ei näissä luvuissa ole mukana, mutta niitäkin takuuvarmasti on.

Susi on Suomessa uhanalainen. Jos olisin huumorintajuinen, pitäisin suorastaan hysteerisen hauskana, että maa- ja metsätalousministeriö antaa metsästää lajia, jonka ympäristöministeriö on luokitellut uhanalaiseksi. Ehkä Kafkakin nauraisi.

Vastuuntuntoinen ja oikeasti ratkaisukeskeinen maa- ja metsätalousministeriö olisi toiminut toisin. Se olisi keskittynyt ehkäisemään susivahinkoja uhanalaista kantaa kunnioittaen.

Ainakin seuraavat kohdat olisi pitänyt ottaa asialistalle:

1) Liian lähellä asutusta viihtyvälle susiyksilölle ei myönnettäisi kaatolupaa ennen kuin se olisi todistetusti yritetty saada pysymään muualla ns. pehmein keinoin eli esimerkiksi suolapanoksien tai susiaidan avulla. Ja miksi koiria edelleen pidetään kiinni narun päässä pihalla? Susien tappamista perustellaan koiravahinkojen vähentämisellä, mutta ihan ensin pitäisi panna ulkokoirien olot kuntoon.

2) Metsästysrikoksien sakkorangaistuksia pitäisi kasvattaa reippaasti. Kun valtio rahapulassaan nostaa monien muiden sakkojen ja hakemusten hintoja, myös metsästysrikoksiin kannattaisi tarttua jo pelkästään ansaintamielessä. Esimerkiksi suurpetojen houkuttelu syöteillä pihapiiriin pitäisi tehdä kertakaikkisen kannattamattomaksi ja siihen pitäisi puuttua mahdollisimman ankarasti. 

3) Oikealla tavalla toimiva ministeriö käynnistäisi liudan kehityshankkeita susivahinkojen ehkäisemiseksi. Miksi esimerkiksi laumanvartijakoiriin ei vieläkään tartuta realistisena keinona? Muualla Euroopassa sekä yksittäisillä eläintiloilla Suomessa niistä on rutkasti hyviä kokemuksia. Entä miksi metsästyskoirien suojaliiviä kehittävä taho ei ole löytänyt tukirahaa? Liivistä on hyviä kokemuksia jo nyt, ja sellainen pitäisi määrätä pakolliseksi susialueilla käytettäville metsästyskoirille. Koiran päästäminen ajoon ilman liiviä voisi olla eläinsuojelurikos.

4) Laumassa liikkuvia susia ei pitäisi saada kaataa. Kun lauma on vakiintunut ja ehjä, se pystyy metsästämään suurriistaa. Lauman hajottaminen metsästyksellä tuottaa lisää yksinäisiä, vaeltelevia susia – juuri niitä ”häirikkösusia”, jotka vievät koiria pihasta. Sekä viime vuoden että tämän vuoden metsästyksessä tapettiin alfasusia, vaikka riistakeskukset suosittelivat, ettei niitä ammuttaisi. Pitäisi myöntää, että sallimalla metsästys ja epäsuorasti myös hyväksymällä salametsästys on luotu kehä, joka tuottaa vain lisää häirikkösusia – ja taas lisää kaatolupia, ja taas lisää häirikkösusia…

*

Kannanhoidolliseen metsästykseen ryhdyttiin, koska maa- ja metsätalousministeriötä on painostettu siihen. Erityisesti metsästäjät ovat lobanneet ahkerasti asiassa. Salametsästys on tulkittu ihmisten hädäksi kasvavan petokannan edessä.

Ihan alkuun pitäisi myöntää, että salametsästyksen takana on myös puhdasta petovihaa ja silkkaa huvimetsästystä. Niin käsittämätöntä kuin se onkin, on ihmisiä, joiden mielestä uhanalaisten suurpetojen ampuminen on hieno saavutus elämässä.

Maa- ja metsätalousministeriö on ollut metsästäjien ja salametsästäjien talutushihnassa. Tilanteelle ei ole näkyvissä asiallista loppua, sillä susiviha ja sudenmetsästyshalut lakkaavat vasta, kun Suomessa ei enää ole sutta.

Minkä suurpedon vuoro on seuraavaksi?

*
> Lue myös 
Susia tapettu ennätysmäärä – joukossa pantasusi ja ehkä muutama johtajasusi
Susitapot: Lähes kolmannes kannasta ammuttu – ”Nahka ja kallo jäävät metsästäjälle”