Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Valkohain kanssa voi elää, miksei siis myös suden?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 30.11.2016 08:38

Edellinen bloggaukseni käsitteli Etelä-Afrikassa heränneitä ajatuksiani yliopistojen yhteiskunnallisesta vastuusta.

Tämäkin teksti on saanut alkunsa Etelä-Afrikassa. Kävimme nimittäin tutustumassa Kapkaupungin lähistöllä olevaan uimarantaan, jolla oli nyt kymmenen vuoden ajan kokeiltu erityistä h…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Oli aika kaukaa haettu käytännössäkin. Kyllä ’susiturvallinen’ pieni alue saadaan samoilla konsteilla mutta silloin ihminen on häkissä kuten uimarannalla. Suosittelen susiasiassa samaa kuin Virossa on käytäntö. Susia metsästetään jonkin verran ja Virossa sudet karttavat asutusta ja ihmistä. Tämä keino on nyt otettu myös meillä käyttöön ja tuloksia seurataan. Luontolehti uutisoi positiivisen uutisen valkoselkätikkojen muutettua Venäjältä Suomeen. Saimme siis ’suuresta metsästä’, jonka laidalla Suomi on, lisäyksen. Suden kanssa on tilanne sama. Kun täällä reviirillä syntyy tilaa, täyttyy se Venäjän puolelta hyvinkin nopeasti. Itse en metsästä mitään mitä en itse syö joten sinänsä susi saa olla minulta rauhassa. Ymmärrän hyvin susialueilla huolen lasten vanhempien, koirien ja kotieläinten pitäjien puolesta susista jotka tulevat kotipihoille. Siksi kaatolupia on alettu myöntää. Norjassa kaadetaan noin puolet susista eikä kanta ole pienentynyt.

Näitä luetaan juuri nyt