Tietokirjaniksejä, 5. osa: Mitä tietokirjalla voi saada aikaan?
Olen päässyt tietokirjaniksisarjani viimeiseen osaan. Tällä kertaa aihe liikkuu varsin yleisellä tasolla: kirjoitan siitä, millaisia tavoitteita tietokirjan tekemisellä voi olla.
Hoidetaan yksi elementti heti alta pois. Voiko tietokirjailijan tavoitteena olla raha? Vaurastumista ei voi laskea kirjan varaan, sillä yksittäisen kirjan (tai kirjailijankaan) menestystä on vaikea arvioida. Suomen kokoisessa maassa harva kirja tekee kirjoittajastaan rikkaan.
Toisaalta kirjailijan ammatti on ammatti muiden joukossa: tekijät haluavat elää työllään. Siksi elannon saaminen – raha siis – on yksi kannustin muiden joukossa. Kirjailija, joka haluaa saada elantonsa omasta ammatistaan, pyrkii kirjoittamaan laadukkaita ja kiinnostavia kirjoja, saamaan apurahoja hyvillä työsuunnitelmilla, löytämään tuotannolleen hyvän kustantamon, hankkimaan kirjoilleen näkyvyyttä sekä kirjoittamaan taas uusia kirjoja. Työtä täytyy tehdä mahdollisimman hyvin ja säännöllisesti, jotta sillä eläisi.
Se rahasta. Moni muu tavoite on mielenkiintoisempi. Tässä joitain ajatuksiani siitä, millaiset tavoitteet voivat motivoida kirjoittamaan:
1) Halu kommunikoida rauhallisesti ja rakentavasti. Maailma on täynnä nopeaa uutisointia, hajanaista informaatiota, epäluotettavaa sisältöä, sekavia verkkosivuja sekä sosiaalisen median kuhinaa provosointeineen ja provosoitumisiin. Oma nykyinen inhokkini on ”uutinen päivittyy” -käytäntö, jossa uutissivusto seuraa jotakin tapahtumaa kirjoittamalla yhden ja saman verkkoartikkelin ylälaitaan aina muutaman lauseen täydennyksen. Tällaiselle hälyä täynnä olevalle mediamaisemalle kirja on loistava vastaisku. Se kirjoitetaan hitaasti ja ajatuksella, siinä pyritään ehjään kuvaan, ja lukijalla on käytettävissään kaikki aika kirjoittajan ajatusten sisäistämiseen.
2) Tarve nostaa tärkeitä asioita ja näkökulmia keskusteluun. Mediajullkisuus tuntuu olevan kohuja täynnä, mutta moni tärkeä aihe jää kuitenkin nousematta keskusteluun. Tietokirjalla on vielä yllättävänkin paljon arvostusta ja näkyvyyttä. Tietokirjalla voi saada näkyvyyttä aiheelle, jota esimerkiksi pelkät tutkimukset eivät ole kyenneet nostamaan yleiseen tietoisuuteen. Vanhassa kolumnissani olen taas kirjoittanut ilmiöstä, jossa tietokirja tuo toimittajalle enemmän arvonantoa kuin pelkkä journalistinen työ.
3) Vapautuminen jostain aiemmasta roolista. Tietokirja on oma lajinsa, jonka käytännöt ja säännönmukaisuudet eroavat vaikkapa journalismin ja tieteenteon tavoista. Vaikka tiedemaailmassa korostetaan usein monitieteisyyttä ja tietedenvälisyyttä, käytännössä esimerkiksi kovin poikkitieteisen tutkimuksen julkaiseminen tai rahoittaminen voi olla hankalaa. Tutkijaa ohjaavat oman tieteenalan käytännöt. Tietokirja voi olla juuri sellainen synteesi kuin kirjoittaja haluaa. Samoin tietokirja voi tarjota vaikkapa virkamiehelle kanavan, jossa asioista voi puhua muussa roolissa kuin työuralla on ollut mahdollista.
4) Ilmiön kirjaaminen talteen. Tietokirja kestää aikaa paremmin kuin journalismi tai yksittäiset tutkimukset. Vaikka nykyään valitellaan paljon kirjavuoden kiivasta etenemistä ja kirjan lyhyttä elämää julkisuudessa, aihettaan laajasti käsittelevä tietokirja löytää kyllä lukijoiden käsiin myöhemminkin. Itse saan edelleen esimerkiksi esiintymispyyntöjä tietokirjasta, joka ilmestyi kymmenen vuotta sitten.
Tietokirjan kirjoittaminen kannattaa aina eikä kaduta koskaan.
*
Sarjan edelliset osat ovat tässä:
Tietokirjaniksejä, 1. osa: Kaikkein tärkeintä on hyvä idea
Tietokirjaniksejä, 2. osa: Eheys tuo koukuttavuutta
Tietokirjaniksejä, 3. osa: Luovassa tietokirjassa saa rikkoa rajoja
Tietokirjaniksejä, 4. osa: Älä tee näitä virheitä